Thursday, 18 September 2014

Dance like a bee, sting like a hornet



Tuskin kovin moni tuli aikoinaan kiinnittäneeksi huomiota Cassius Clayn (myöh. Muhammad Alin) paljon siteerattuun säkeeseen "Float like a butterfly, sting like a bee" liittyvään luonnontieteelliseen ristiriitaisuuteen. Mehiläinen kun ei pistä kuin kerran ja putoaa sitten itse kuolleena kanveesiin koko takaruumiin piikkeineen päivineen revetessä irti. Ampaiset, herhiläiset  (englanniksi hornet) niistä suurimpina ja aggressiivisimpina, taas voivat pistää piikillään useita kertoja.  

Toisaalta Clay lähinnä tanssi vastustajansa alta pois pyörien  tämän ympärillä valmiina pistämään aina tilaisuuden tullen, joten tieteellisesti oikeaoppisempi riimi olisi mennyt jotenkin näin: "Dance like a bee, sting like a hornet". Mehiläinenhän  kertoo lajikumppaneilleen hyvän mesipaikan sijainnin tanssahtelemalla lennossa. Minusta Clayn liikehdintä kehässä, varsinkin Alina otellessaan, muistutti  mehiläisen pörräämistä. Ainakin paljon enemmän kuin perhosen lepattelua.

Ehkä varsinkin nuoruudessaan riimittelystä kovasti innostunut Clay/Ali menikin tässä enemmän riimin kuin hyönteisten taksonomian ehdoilla. Sonny Listonille osoitettu runonpätkä kuului kokonaisuudessaan näin.  

Float like a butterfly, sting like a bee
The hands can't hit what your eyes can't see

Jos Mohammad Ali (millä kutsun häntä tästä eteenpäin) olisi halunnut käyttää vähän pidempään taistelukunnossa pysyvää pörriäistä, niin olisi voinut riimitellä vaikka näin.

Dance like a bee, sting like a hornet
It will knock you out like a cornet

Kornettihan on tunnetusti sekä trumpetin kaltainen soitin että käytöstä poistunut ratsuväen sotilasarvo. Molemmat sopivat hyvin tähän asiayhteyteen. 

Jos Mohammad Ali olisi sattunut oleman suomalainen, niin minulla olisi takataskussa hyvä riimi samaan lähtöön, eli maailmanmestaruusotteluun Sonny Listonia vastaan. Se kuuluu näin.

Kun tuntee nahoissaan herhiläisen piston,
niin jo kaatuu iso ruma karhu, Sonny Liston

Onneksi minun ei tarvinnut nousta näiden säkeiden jälkeen Alin lailla samaan kehään ärsytetyn karhun kanssa. Vaikka Ali siitä selvisikin, niin myöhempien vaiheiden Parkinsonin taudin takana oletetaan olevan aika merkittävällä osuudella juuri pitkä nyrkkeilyura. Ihan kaikkien iskujen alta Alikaan ei ehtinyt tanssia sivuun.

Tosielämässä mehiläiset ja herhiläiset ovat toistensa vihollisia. Herhiläiset isompina ja voimakkaampina ryöstävät usein mehiläisten pesiä. Neuvokkailla mehiläisillä on kuitenkin jännittävä tapa puolustautua yksittäistä tiedustelijaherhiläistä vastaan ennen kuin tämä ehtii palata muiden luo kertomaan vallattavan mehiläispesän paikan. Mehiläiset muodostavat ison parven kimalaisen ympärille, värisyttävät itseään niin, että parven lämpötila nousee. Mehiläiset kestävät lämpöä paremmin kuin herhiläiset ja lopulta herhiläinen putoaa kanveesiin lämpöhalvaukseen kuolleena.

2 comments:

  1. Kuvasin paljon aikanaan Jose Tuomista ja Tarmo Uusivirtaa. Toinen lopulta tappoi itsensä, toinen taas on satojen päähän saamiensa iskujen jälkeen hm…… Nyrkkeilyotteluissa oli katsojina kolme erityisryhmää. Kansallispukuihin pukeutuneet tummatukkaiset suomalaiset miehet, hienostorouvat ja hiljaiset rikkaat miehet jotka vaihtoivat rahakääröjä. Erityishuomioni kiinnittyi westendin rouviin, jotka minkkistoolassaan orgastisessa klimaksissa huusivat kuola pirskuen ja vartalo kiemuralla: "tapa se tapa tapa".
    En tajua miksi vanhemmat päästävät lapsensa hakattavaksi. Joka otetulla iskulla aivot saavat mustelman, lääkärit paheksuivat ja paheksuvat koska joutuvat kehäraakit hoitamaan. Nyrkkeily on silkkaa väkivaltaa sanoivat alan miehet mitä tahansa ja katsojien suusta purkautuva älämölö kuvaa miten alimmat vaistot purkautuvat, silkkaa colosseumia ja panem et cirkenses touhua. Jotkut nyt vaan saavat siitä jotain, että kaksi ukkoa mättää toisaan turpaan kehässä ja räkä ja veri lentää.

    ReplyDelete
  2. En minäkään pidä nyrkkeilystä. Kerran olen pikkupoikana kokeillut, kun saimme ihan oikeat nyrkkeilyhanskat lainaksi. Ei kolahtanut, kun kolahti pari kertaa ilkästi.

    On monia muitajin aktiviteetteja, joista en pidä. En tiedä, saako kukaan nyrkkeilemällä purettua sellaisia aggressioita, jotka näin suuntautuvat enempi vähempi hallitulla tavalla. Jos näin on, niin siitä pieni plussa nyrkkeilyn todistukseen. Epäilen.

    Muhammad Ali on yhden aikakauden ikoni. Onko Parkinsonin tauti liian kova hinta kaikesta siitä postiivisestakin, mikä Alin uralla oli mm. mustien itsetuntoon ja tasa-arvoisampaan kohteluun USA:ssa? En tiedä. En osaa vastata.

    ReplyDelete