Photomergea

Olin Puotilan kartanolla sadonkorjuujuhlassa. Monen muun happeningin lisäksi siellä esiintyivät Hanskin sisarukset bändin kera. Räpsäsin esiintyjistä pari kuvaa lähietäisyydeltä.

Molemmat kuvat menivät vähän pieleen. Toisessa oikean puolen esiintyjät ovat huonosti, toisessa vasemman. Kun kuvat on otettu suunnilleen samasta kohtaa, niin yhdistämällä kuvista voisi saada vielä kelvollisen. Vaiva niiden saumattomassa liittämisessä on yleensä melkoinen ja kun tällä kuvalla ei ollut sen enempää kaupallista kuin juuri muutakaan käyttöarvoa, niin en viitsinyt ryhtyä siihen puuhaan. Päätin kuitenkin kokeilla, miten Photoshopin photomerge-toiminto yhdistäisi nämä kaksi kuvaa.

Voilá. Ihan hyvinhän se toimi. Eihän yhdistetty kuvakaan mikään mestarilaukaus ole, mutta ihan käypäinen muistokuva tilanteesta. Ei sitä nyt varsinaiseksi väärennökseksikään voi väittää. Siinä on yhdistetty kaksi peräkkäistä kahden sekunnin välein (katsoin EXIF-tiedoista) ruutua. Tuskin tästä kukaan ottaa sellaista hernettä nenäänsä kuin mitä syntyi Hautalan pesästään hyppäävistä telkänpojista.

Kaiken kaikkiaan tämä on minusta ihan kelvollinen mahdollisuus yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on. Toimii joskus, useimmiten varmaan ei. Ennen kaikkea se on vaivaton. 

Tässä kuvassa vasemman puoleiset kitaristi ovat siedettävästi näkyvissä. Anna Hanski jää mikrofonin taaksi ja kosketinsoittajan silmät kitaran kaulan taakse.

Tässä taas kuvan oikea puoli on kohtuullinen. Urkurista näkyy kuitenkin silmät, vaikka hän tässäkin on kitaran kaulan ja kitaristin käden takana. 

Olen laittanut tässä photomerge-kuvan tasot vuoronperään läpinäkyviksi, jotta yhdistämisen rakenne näkyisi. Toiminto etsii vastinpisteitä molemmista tasoista ja yhdistää tasot sen mukaan. Tällainen pyyhkimisraja olisi käsin aika työläs tehdä. Nyt se tapahtuu automaattisesti.

Lopullinen kuva itse asiassa yhdistää tässä panoraamaaten kuvat pystysuunnassa. Siksi Anna Hanskin ja vasemmalla olevan kitaristin pää pääsevät samaan kuvaan, vaikka toinen puuttuu jommasta kummasta kuvasta. 

Lopuksi vielä laitoin reunat vaaka- ja pystysuoraan.

Yleisöäkin oli. Tämän kuvan motiivi olla tässä on kaksinainen. Paikalla olleille tämän blogin lukijoille muistokuva tilaisuudesta. Toisaalta esimerkkinä siitä, miten omat opit jäävät tekemättä. Jos olisin kuvaa ottaessa katsonut kuvan reunat, niin vasemmassa reunassa olisi näkynyt muutakin kuin taputtavat nakit. Oikeanpuoleisen naisen käsi on käsittämättömässä asennossa, kun toista taputtavaa kättä ei näy. Joten kuvatkaa kuten minä neuvon, älkää niin kuin minä kuvaan.

Tässäkin olisi voinut katsoa, ettei myrkkysieniä osoittavan miehen olkapäästä kasva naisen pää. Vähän kyykkyyn, niin kaksi takana olevaa häiritsevää hahmoa olisivat jääneet piiloon ja samalla olisi saanut etualan myrkkysienet paremmin esille. Tsemppiä räpsimiseenkin! Tarkoittaa minua.

Vielä esimerkiksi siitä, miten kuva jäntevöittyy, kun kuvankäsittelyn keinoin poistetaan kaksi taustalla olevaa hahmoa. Dokumenttikuvassa tällainen manipulaatio lienee kuolemansynti, mutta minunpa ei siitä tarvitse hirveästi välittää. Syntilista varsinkin valokuvaajana on tarpeeksi pitkä muutenkin.

Kun klikkaa hiirellä jotain kuvaa, saa katsottavakseen kuvat peräjälkeen. Muutos kahdessa viimeisessä kuvassa näkyy tällä kenoilla parhaiten.

Kommenttiin liittyen. Otin kaksi lähikuvaa Emmasta sohvalla makoomassa. Välillä käänsin kameraa pystysuunnassa. Yhdistin kuvat Photoshopin photomergessä ja näin sain sekä Emmän että koko sohvan  kulman kuvaan. Kuvaus ei siinä mielessä ollut haastava, että Emma ei edes korvaansa lotkauttanut kuvauksen aikana. Jos kohde liikkuu, varsinkin lähellä kameraa, niin menetelmä ei oikein toimi. 

Samaa voi tietysti kokeilla kameroiden omilla panoraama-toiminnoilla, mutta yksittäisistä kuvista tehty yhdistelmä on yleensä laadustaan ylivoimanen. Koko kirjoituksen juju vain oli siinä, että panoraama-toimintoa voidaan käyttää soveltaen muuhunkin kuin varsinaisten panoraamojen tekemiseen.