Thursday, 11 September 2014

Aine koostuu atomeista ja jumalaa ei ole



Kun kuuluisalta amerikkalaiselta fyysikolta Richard Feynmanilta kysyttiin, mihin lauseeseen hän pelkistäisi ihmiskunnan perinnön tuleville sukupolville, jos kaikki muu ihmisen luoma materiaali ja tieto jostain kumman syystä pyyhittäisin olemattomiin. Feynmanin vastaus oli: "Kaikki aine koostuu atomeista" ("All things are made of atoms").

Koska Feynman oli sekä merkittävä fyysikko, että muutenkin superviisaaksi luokiteltu ihminen, niin tätäkin lausetta on pidetty hyvin syvällisenä oivalluksena. Siinä olisi koko ihmiskunnalle monen tuhannen vuoden aikaina kumuloitunut tieto pelkistettynä neljään sanaa, englanniksi tosin sanoja on jo kuusi, jos prepositiokin lasketaan mukaan.

Kuinka syvällinen ja ennen kaikkea käyttökelpoinen osviitta tämä lause olisi tyhjästä aloittavalle homo sapiens eläinlajille? Onko se Feynmanin suusta lausuttuna jotenkin syvällisempi kuin Demokritoksen suurissa linjoissa samansisältöinen teoria jo lähes 2500 vuotta aikaisemmin?

Feynmanilla oli tietysti ihan erilailla pohjaa omalle lauseelleen kuin Demokritoksella. Nykyistä teoriaa atomeista koostuvasta materiasta on testattu varmaan tuhansilla eri tavoilla ja aina se on pitänyt pintansa. Demokritos päätyi omaan teoriaansa ajan tyylin mukaisesti pelkällä spekulaatiolla. Mitään mahdollisuuksia siihen aikaan selvittää atomien olomassaoloa kokeellisesti ei ollut. Kokeellisen lähestymisen puute johti tietysti myös siihen, että monet Demokritoksen teoriat menivät enemmän tai vähemmän pieleen. Kuten vaikka atomien ikuinen muuttumattomuus. Tämän teorian mureneminen selvisi Feynmanille konkreettisesti viimeistään Los Alamosin atomipommikokeissa, joissa Feynman oli asiantuntijana mukana.

Siinä mielessä Demokritos ja Feynman olivat samalla viivalla, että kumpikaan ei ollut sen paremmin nähnyt kuin muutenkaan millään aistilla kokenut atomien olemassa oloa. Heillä oli atomeista vain epäsuoria havaintoja, Feynmanilla toki hieman enemmän ja tieteellisesti vakuuttavampia. Vaikka aihetodisteet osoittavat vakuuttavammin Feynmanin atomien olemassa olon kuin Demokriitoksen atomien, niin informaatiosisällöltään molempien pelkistetty viesti olisi ihan sama nollasta aloittavalle ihmiskunnalle. Aine koostuu atomeista.

Jos minulle esittäisiin sama kysymys kuin Feynmanille, niin vastaisin ihan toisin. Koska en ole nobel-palkittu fyysikko ja bongorumpujakin osaan soittaa suunnilleen apinan tasolla (viimeisimmän Tiede-lehden mukaan apinat osaavat rummuttaa, mutta vain omaan tahtiinsa), niin minulta kysytään korkeintaan miten kertoisit magneetista 4-7-vuotiaalle (juuri tätä kysyttiin tänään sähköpostissa). Siksi kysyn ja vastaan itse. Konsta Pylkkäsen mukaan silloin ei tule jälkipuheita, mutta juuri niitä minä kaipaisin. Vaikka suuri osa luultavasti olisi nyrkillä senkan ottoa nenästä - ainakin kuvainnollisesti.

Vastaan nimittäin, että hyödyllisin lause uudelle ihmiskunnalle olisi "Jumalaa ei ole". Kuulen jo protestien vyöryn olevan tulossa yhtä murskaavana kuin Thaimaan tsunami. Nyt puhut itsesi ihan pussiin. Olethan aina sanonut, että jumalan olemattomuutta on loogisesti mahdotonta todistaa.

Se on totta. Minun teoriani perustuu pelkkiin aihetodisteisiin kuten Feynmanin atomien olemassaolo. Kaiken näkemäni ja kokemani perusteella katson, että minulla on hyvä syy olettaa ainakin raamatun piirtämän kristillisen jumalan olemattomuus kuin Feynmanilla atomien olemassa olo niitä aistein havaitsematta. Filosofi Bertrand Russelliin liittyy seuraava kasku. Russell oli Pietarin portilla ja itse Isä Jumala oli vastaanottamassa näin merkittävää Taivaaseen tulijaa. Kun Jumala kysyi Russellilta, että miksei tämä uskonut Jumalaan vielä elossa ollessaan, niin Russell vastasi: "Ei ollut tarpeeksi todisteita, Jumala, ei tarpeeksi todisteita".

Täytyypä laittaa sitaatti muistiin, jos itse joutuu vastaavaan tilanteeseen. Tarina ei kerro, aukeneeko sillä taivaan portit uskottomalle, mutta olisihan se minunkin kohdallani rehellinen vastaus. Jotenkin olen ymmärtänyt, että Taivaaseenotto haastattelussa kannattaa olla rehellinen. Siitä tulee plus-merkkinen kirjaus Pietarin kirjaan.

En tiedä, tulisiko uudesta ihmiskunnasta yhtään sen onnellisempi tai onnettomampi kuin nykyisestä, vaikka tieto jumalan olemattomuudesta saataisiin poltettua pysyvästi johonkin geeniin. Ainakin nykyihmisistä niin suurella osalla tuntuu olevan ylitsepääsemätön tarve uskoa johonkin yliluonnolliseen, että oletan sen olevan geneettistä alkuperää. Onhan aivoistakin löydetty alue, joka aktivoituu ihmisen langetessa loveen

Mikä olisi tiedon "jumalaa ei ole" merkitys uudelle ihmiskunnalle? Minusta lähinnä se, että olemme täällä niin yksilöinä kuin yhteisönä oman onnemme seppiä. Ei ole enkeleitä, jotka estävät auton ajamasta suojatiellä pienen lapsen päälle, eikä ole armossaan ja vihassaan valikoivaa jumalaa, jolta voi rukoilla sotaonnea itselle ja vastapuolelle kaikkia mahdollisia vastoinkäymisiä sotaretkelle lähdettäessä. Maailmassa tapahtuu yksilön ja koko luomakunnan (kielikuva) kannalta hyviä ja huonoja asioita. Maailma vain on sellainen, eikä se johdu siitä, että jokin korkeampi voima ohjaisi tapahtumien kulkua, mutta "tutkimattomat ovat Herran tiet".

On tietysti absurdia ajatella, että inhimillinen tieto voitaisiin tiivistää neljän sanan lauseeseen. Mutta jos laitetaan yhteen sekä Feynmanin että minun "syvällisen viisaudet", niin ehkä saataisiin hieman korostettua sitä todellisen ja epätodellisen välistä rajaa, joka minun mielestäni niin monelta on täysin hukassa. Se olisi minusta ihan hyvän starttiraha uudelle ihmiskunnalle. 

16 comments:

  1. Kirkollisveroa maksava11 September 2014 at 19:04

    Olihan taas melkoinen rimanalitus. Mikset voi vain kirjoittaa fysiikasta ja valokuvauksesta, joista sentään tunnut tietävän jotain. Uskonasiat kannattaisi jättää niistä enemmän perillä oleville. Mikään muu ei ole vienyt inhimillistä tietoutta niin paljon eteenpäin kuin uskossa ollee tiedemiehet.

    Kepler, Galilei, Newton. Siinä vasta listan alkua, ja lista on pitkä. Käy katsomassa vaikka täällä, jos et muuten usko.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kristityistä_ajattelijoista_tieteen_piirissä

    ReplyDelete
    Replies
    1. Komea se on ateististen tiedemiestenkin lista.

      http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_atheists_in_science_and_technology

      On huomioitava, että ihmisen uskonnollinen vakaumus on voimakkaasti sidoksissa aikaan, paikkaan ja muihin reunaehtoihin. Siinä ainoassa oikeassa uskossa elävät tuppaavat elämään saman aikaisesti samassa paikassa. Harva vakaassa uskossa oleva kuitenkaan tulee ihmetelleeksi sitä, että miten tämä oikea usko nyt sattuikin kohtaamaan juuri minua, kun vääräoppisia on maapallo pullollaan

      Delete
  2. Ehkä - siis ehkä ihmiset tappaisivat toisaan vähemmän, jos jumalan olemattomuus faktana olisi ihmisessä sisäänkirjoitettuna. Jos olisi automaattisesti selvää, että jumalaa ei ole, ei syntyisi jumalaan olemassaololla spekuloivia uskontokuntia, jotka väistämättä alkavat jossain vaiheessa tappelemaan kumman jumala on kovempi jätkä.
    Uskonnon nimissä tehty pahuus on määrittänyt ihmiskunnan suunnan ja päin helvettiä tuo näyttää "jumalan" ohjauksessa menevän ;-)
    Kirkolliseveroa maksamattomalle ei ehkä tule mieleen se häivähtävä mahdollisuus, että kovan luokan tiedemiesten on aikanaan pitänyt olla poliittisesti korrekteja ja oltava ns. muka jumalaan uskovia, jotta saavat pitää päänsä. Jumalalla kun on tapana tasoittaa ihmiskuntaa nappaamalla liian ylös nousevat nupit veks.
    Jo lapsena haaveilin, että mikä hillitön sekasotku ( mutta ihana sellainen ) syntyisi jos jokin kosminen entiteetti laskeutuisi tänne ja ilmoittaisi ett: "Kyl se o kuulkka nii et hukka on menny koko kirkkokansan sähläys, jumalaa nyvvaan ei ole."

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaikka olen Joren kanssa ollut monista (tai ainakin parista) asiasta aika kiivaastikin eri mieltä, niin yhteinen vihollinen selvästi yhdistää ainakin väliaikaisesti. Jokainen ihminen saa minun puolestani uskoa vaikka lentävään spaghettihirviöön, mutta kun uskonto otetaan vallan ja alistamisen välineeksi, niin ihokarvani nousevat piikkisuoriksi. Siksi olen sitä mieltä, että kristinuskon tilinpäätös on niin kvartaaleissa kuin vuosisadoissa tarkasteltuna pahasti miinusmerkkinen. Normaalien liiketalouden pelisääntöjen mukaan se olisi julistettu konkurssiin jo ajat sitten.

      Delete
    2. ps.

      Olen laittanut blogiini ja sähköpostiini blogia koskien roskapostisuotimen. Ilman sitä blogi ja sähköposti täyttyisi erilaisten hakurobottien viesteistä. Samalla tosin menee lapset pesuveden mukana. Kaikki muut kommentit menevät sähköpostini mukaan roskapostiksi (omani mukaan lukien, mikä ei sinänsä ole mikään ihme) paitsi entisen pomoni Sakarin ja Jore Puusan. Pitäisikö tästä vetää jotain johtopäätksiä?

      Delete
  3. ”Pyhitä heidät totuudessa. Sinun sanasi on totuus” (Joh. 17:17)

    Lukisit Timo Raamattusi tarkemmin ja ajatuksella.

    ReplyDelete
  4. Hyvä Eeva. Samaa toivoisin sinulta, painottaen sanaa ajatuksella.

    ReplyDelete
  5. Kysymystä uskontojen positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista ja tilinpäätöksen etumerkistä ei oikein voi ratkaista mutulla ja polemiikalla. Ei myöskään pidä sekoittaa keskenään kahta eri asiaa:
    Jumalan (tms.) mahdollista olemassaoloa tai olemattomuutta, ja uskonnon vaikutusta maailmaan. On periaatteessa aivan mahdollista, että Jumalaa ei ole, mutta uskonnolla on silti positiivinen saldo. Tai päinvastoin.

    "Skeptical Inquirer" -lehden toisiksi viimeisessä numerossa (July/August 2014) oli hyvä yhteenvetoartikkeli: "Would the world be better off without religion?" (scott O. Lilienfeld & Rachel Ammirati). Lopputulos:
    sekä uskovaisten että taistelevien ateistien kannattaisi osoittaa hieman enemmän nöyryyttä väitteissään. Mitään tieteellisesti kestävää ja kattavaa luotettavaa näyttöä puolesta tai vastaan kun ei löydy - anekdootteja ja polemiikkia sen sijaan piisaa.

    Mieleeni muistuu myös keskustelukumppanini Juha Pihkalan puuskahdus, joka meni suunnilleen näin: jos kaikki Dawkins-tyyliset kauhukuvat uskonnon totaalisesta pahuudesta ja haitallisuudesta olisivat totta, niin miksi ihmeessä uskonto on kuitenkin säilynyt eri muodoissaan vuosituhannesta toiseen?

    No, itse pysyttelen edelleenkin taistelevana agnostikkona, kumpaankin suuntaan virnistellen: te oikeesti mittä tiiä.

    Syysterveisin
    Esko

    ReplyDelete
  6. Esko Valtaojan kommenttia ei voi pitää yllättäen ja pyytämättä tupsahtaneena kuin entisen likan faksia. Nimittäin rohkenin pyytää Eskolta pientä kommenttia juttuuni (jos siitä jotain kommentoivaa irtoaisi), käsittelihän kirjoitukseni Eskollekin tuttua teemaa, fysiikan ja uskonnon välistä suhdetta. Nopea vastaus tietysti oli iloinen yllätys.

    Eskon mainitsema artikkeli on luettavissa alla olevassa osoitteessa. Kannattaa tutustua, jon aihepiiri yhtään kiinnostaa.

    http://www.csicop.org/si/show/would_the_world_be_better_off_without_religion_a_skeptics_guide_to_the_deba

    ReplyDelete
  7. Varmaan kysyit Eenkvistiäkin kirjoittamaan?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kysyin kuin kysyinkin, kuten alla olevasta voi päätellä. Nimekkään kommentaattorit tietysti nostavat poikkitieteellisen blogin arvostuksen aivan uusiin sfääreihin.

      Blogin seuraajia saattaa tietysti ihmetyttää, miksi minun kaltaiseni umpipakana tai vieläkin enemmän fysiikan "perimmäisistä salaisuuksista" perillä olevat henkilöt, kuten Kari Enqvist ja Esko Valtaoja jaksavat jatkuvasti olla kiinnostuneita uskonnollisuudesta. Mitä meillä on oikein uskonnollisuutta vastaan, kun palaamme teemaan aina vain uudestaan ja uudestaan kriitiikin kannukset teräviksi hioittuina?

      Minä pitäisin uskonnollisuuden kannalta paljon huolestuttavampana sitä lähitulevaisuuden visiota, että uskonnollisuudesta ei olla enää lainkaan kiinnostuneita. Nuoriso alkaa olla jo uskonnotonta. Eivät tietysti kaikki, mutta se valtavirta voimistuu koko ajan. Me kolme olemme ylittäneet jo peruskoulun opettajan muinaisen ikäpyykin. (Puhun tässä kollektiivisesti ikätovereina, en muuten erityisemmin kollegiaalisesti, ettei luultaisi leuhkaksi.) Suomi, jossa me vartuimme lapsista nuorukaisiksi ja nuorukaisista aikuisiksi oli aika lailla erilainen kuin nyky-Suomi. Myös uskonnon merkityksestö asiaa katsellen. Me olemme laulaneet koulussa virsiä joka jeesuksen aamuhartaudessa. Uskontoa ei juuri kyseenalaistettu, vaikkei varsinaisen uskovainen olisi ollutkaan. Minäkin kävin kiltisti rippikoulun, kuten armeijankin. Protuleireistä ei osattu 60-luvulla edes haaveilla eikä siiviilipalvelus ollut keskivetonuorukaiselle mikään todellinen vaihtoehto. (Katso tarkemmin keskiverrosta seuraavassa bloggauksessa. Enqvist ja Valtaoja ovat sielläkin, mutta nyt ns. havaintovälineinä.)

      Delete
  8. Jumalan olemassaolo kuuluu asioihin, joista puhuttaessa on hieman turhanaikaista vedota todisteisiin. Edes uskovalle ei ole selvää, mitä tarkoitetaan "Jumalalla" tai millä tavoin hän "on olemassa". Selvästi kyseessä on erilainen olemassaolo kuin esimerkiksi planeetta Marsin olemassaolo, mutta millainen? Tätä on pari tuhatta vuotta mietitty ilman minkäänlaista edistystä. Sama ongelma on myös ateistilla ja agnostikolla, jotka perustelevat kantojaan tiedolla tai sen vähäisyydellä. Siksi itse suosin termejä "uskonnollinen" tai "uskonnoton" jotka tiedon sijasta viittaavat ennemmin elämänasenteeseen tai tunnetilaan. Muistaakseni Antti Eskola on ilmaissut asian jossakin yhteydessä hyvin tyyliin: joko sanonta "Kristus on ylösnoussut" koskettaa tai sitten ei. Ja luultavasti länsimaisissa yhteiskunnissa enenevässä määrin ei kosketa. Tätä on uskonnottomuus.

    Organisoitujen uskontojen yhteiskunnallinen vaikutus on tietysti sitten kokonaan eri asia.

    yt. Kari Enqvist

    ReplyDelete
  9. Pilkunkiillottaja ja vanha oikolukija tarttuu taas pikkuseikkoihin.

    "Tämän teorian mureneminen selvisi Feynmanille konkreettisesti viimeistään Los Alamosin atomipommikokeissa, joissa Feynman oli asiantuntijana mukana."

    a) Kokeita ei tehty Los Alamosissa, jossa oli (ja on) suunnittelukeskus. Siellä on suunniteltu sittemmin noin 70 % kaikista USAn ydinaseista. Koepaikka oli Alamogordo, 250 mailia etelämpänä.

    b) Kokeita oli tasan yksi, ei siis monikossa. Hiroshiman uraanipommia ei testattu ollenkaan, Nagasakin plutoniumpommia kokeiltiin kerran 16. heinäkuuta 1945. Porukalla oli hiukan hoppu, ja päätettiin siirtyä suoraan n.s. kliiniseen tutkimukseen.

    ReplyDelete
  10. Kirjaamme nämä korjaukset ja koetamme olla jatkossa huolellisempia. Lauseen pääsisältöön tällä epätarkkuudella ei mielestäni ole kuitenkaan korjausvaikutusta.

    Silmiini sattuneen julkaisun mukaan Feynmanillakin oli yksityishenkilönä pimeä puolensa kuiten vaikka Einsteinilla. Taitaa olla niitä nerouden sivuvaikutuksia. Toisin päin relaatio ei taida kuitenkaan toimia, eli pirttihirmuisuudesta ei voi päätellä henkilön olevan nero.

    ReplyDelete
  11. Kristinuskon maailmaan rajoittuminen on hyvä rajaus, mutta vähemmistön toimiinhan silloin joka tapauksessa rajoitutaan. Noin kolmannes maailman väestä on kristinuskon piirissä. Kokeellista materiaalia yhteisöistä ja yhteiskunnista, joita ei kristinusko riivaa, on siten maailmassa ja historiassa vaikka kuinka paljon.

    Päällimmäisenä asiana tulee mieleen se, että kristityt ovat olleet parempia muitten tappajia ja tuhoajia kuin muitten kulttuurien ihmiset. Afrikan ja Amerikoitten (kaikkien) alkuperäisväestöltä kysyttäessä kristinuskon saldo viivan alla olisi tasan tarkkaan ja pitkälti miinuksilla. Iso osa Aasiaa taitaisi olla samaa mieltä. Eurooppaan rajoittuen asiasta saadaan monipuolisempaa pohdintaa, eikä ihan kiistatonta lopputulemaa taitaisi olla helppo saada.

    Toinen ajatus on, että eipä näytä paljoa auvoisempaa olleen muitten kulttuurien piirissä eläneitten ihmisten elämäkään. Vaikkapa Kiinan historia on hyvin paljon samankaltainen kuin Euroopan. Ihmisluonto on ihmisluonto vaikka voissa paistaisi, vai miten se vanha sanonta menikään. Samanlaisia keskenään sotijoita ovat kait olleet vaikkapa Tyynen Valtameren saarten asukkaat, vaikka täältä katsoen olisi voinut kukin porukka asua omalla saarellaan ihan muitten, siis naapurisaaren asukkaitten, kanssa tappelemattakin.

    Kolmas ajatus olisi, että kulttuureita on ollut ja muodostunut samaan tapaan kristinuskon valtapiirin ulkopuolellakin. Tältä(kin) olin lopputulema siis olisi: "Mitä välii?"

    ReplyDelete