Friday, 12 August 2011

Parempi päivä fundeerata kuin tehdä tunti turhaa työtä.

Aivotallin ajattelija

Yle julkaisi 11.9.seuraavan pikku jutun.

"Voisivatko junat ja metrot kulkea samoilla raiteilla?

Raideliikenne kulkisi sujuvammin, jos junat ja metrot kulkisivat pääkaupunkiseudulla samoilla raiteilla, ehdottaa Aivotalli-ajatustuottamoon kuuluva ajattelija Hannu Salmi. Hän esittää ideaa vaihtoehdoksi Pisara-radalle.

Salmen Aivotalli-ajatustuottamon on tarkoitus luoda keskustelua ja saada asiantuntijat pohtimaan yhdessä asioita. Viime aikoina ajatustuottamossa onkin pohdittu, kuinka pääkaupunkiseudun raideliikennettä voitaisiin kehittää.

- Junat muuttuvat metroiksi ja metrot juniksi lähes kaikissa Euroopan metropoleissa, mutta myös paljon Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa, Hannu Salmi huomauttaa.

Salmen ja kumppaneiden ehdotuksen mukaan Helsingissäkin junat voisivat sukeltaa Linnunlaulun kohdalla tunneliin ja jatkaa matkaansa metrona. Esimerkiksi matka Kirkkonummelta Vuosaaren sujuisi ilman junasta poistumista.

Salmen visio kuvankäsittelyn keinon. Metrojuna sukeltaa maan alle Linnunlaulun kohdassa. Kuvankäsittely: Poikkitieteilijä.

- Kaikkein keskeisintä on se, että nykyaikainen joukkoliikennetutkimus ei keskity enää niinkään matka-aikoihin vaan vaihtoaikoihin. Vaihdot muodostavat melkein isomman osan ajasta kuin itse matka.

 Helsingin rautatieasema voisi näyttää tältä. Se ei olisikaan kaikkien junien päätepiste, vaan osa jatkaisi matkaa metrona.

Raideleveys olisi sama

Hannu Salmen mukaan moni nykyään Länsi-Espoosta tai Länsi-Helsingistä itään matkustava valitsee nopean junan ja metron sijaan poikittaisliikennebussin 550.

- Bussi on vartin hitaampi, mutta sitä käyttäessä ei tarvitse vaihtaa, siksi se valitaan.

Salmi pitää Pisara-rataakin sinänsä hyvänä ideana. Sen mukaan junat tekisivät u-käännöksen Helsingin alla, mutta muistakin vaihtoehtoja on, Salmi sanoo.

- Todellisuudessa paikallisjunien ei tarvitse jäädä lojumaan parkkiin Helsingin pääasemalle, vaan ne voivat kulkea sujuvasti keskustan ali ja jatkaa sitten metrona eteenpäin.

Salmen mukaan junan ja metron raideleveys on tismalleen sama. Ainoa ero on, että juna ja metro ottavat sähkön eri tavoin. Juna saa sähköä katon sähköpiuhan kautta, metro taas raiteesta. Tämäkin on Salmen mukaan ratkaistavissa.

- Ateenassa lentoasemalta tuleva juna pysähtyy yhdellä asemalla 22 sekunniksi, jonka aikana muutos sähköpiuhasta metron raiteeseen tapahtuu. Eli teknisesti tämä on mahdollista.

Louhintatöiden kustannukset hirvittävät

Salmi harmittelee, ettei 60-luvun lopussa tekniikkaa laitettu kuntoon, kun se olisi ollut mahdollista.

- Tuolloin VR sähköisti junaratoja ja Helsinki suunnitteli metroa. Valtio ja Helsinki eivät vain pystyneet yhteiseen kommunikointiin.

Hannu Salmen mukaan Aivotallin ehdotuksen vaatimat louhintatyöt eivät maksaisi paljoa, mutta louhintatöiden kustannuksiin vain vedotaan aina ensimmäiseksi.

- Ei nykyään ryhdyttäisi louhimaan 120 kilometriä pitkää Päijänne-tunnelia, joka louhittiin 30 vuotta sitten, vaikka se on Helsingin täydellinen pelastus. Kvartaalitalouden ehdoilla meillä pitäisi olla rahat taskussa ennen joulua ja maksettuna ennen seuraavaa joulua, joten tällaista ei voida tietenkään tehdä."

----------------

Mitäpä sanoo tähän Poikkitieteilijä?
Eipä juuri mitään itse asiaan, kun logistiikka on minulle aika vierasta. Sen sijaan kannatan ja kannustan ajattelussa rohkeaan poikkitieteellisyyteen. 99,99% näistä hulluista ideoista on selvää roskakorikamaa, mutta sen 0,01% takia hyötysuhde voi olla uskomattoman hyvä. Hyvien ideoiden löytäminen on vähän kuin kullan vaskoolaamista. Aina paljon soraa, kultapölyä lähes joka kerta, mutta silloin tällöin saivareita, täitä, jopa lutikoita ja  joskus vaskoolin pohjalla voi kököttää suorastaan russakka.

Kuva: Jyrki Degerman
Sen verran kokemusta Ateenan juna-metrosta minullakin on, että olen sillä ajanut ja todennut sen toimivan sekä junana että metrona. 
Tässä olen Ateenan lentokentän metroasemalla ensimmäistä kertaa elämässäni syksyllä 2007. Käsimerkki tarkoittaa sitä, että metrossa oli juuri silloin vapaamatkustajien päivä, metro oli sen päivän ilmainen. Myöhemmin sitten selvisi, että iloni oli ennenaikaista. Vapaamatkustajien kyydin maksaa aina joku. Ei ole ilmaisia kyytejä kuten ei lounaitakaan.

19 comments:

  1. Eipä taida olla kummoisia ideoita Salmella, kun niitä verrataan täihin ja lutikoihin.

    ReplyDelete
  2. Eipä ole nimimerkki Anonyymi näköjään kovin hyvin perillä kullankaivuun terminologiasta.

    ReplyDelete
  3. Kun byrokraatit ja teknokraatit sanovat, että metron ja junan yhdistäminen ei ole teknisesti/taloudellisesti/poliittisesti yms. mahdollista, niin eri mieltä oleva tavallinen kansalainen on aika heikoilla. Ei hänellä voi olla asiasta teknisiä tai taloudellisia laskelmia eikä hän voi rakentaa omaa juna-metro-juna systeemiään ja osoittaa sillä tavalla olleensa oikeassa. Korkeintaan hän voi vedota siihen, että se onnistunut jossain muualla.

    Minulla on insinöörin koulutus, mutta en minäkään osaa kylmiltäni sanoa, mitkä ovat todelliset teknologiset reunaehdot tässä tilanteessa.

    Sama koskee tietysti kaikkea asiantuntijavaltaa. Jos Käteis-Jyrki vakuuttaa syvällä rintaäänellä, että jos emme anna kreikkalaisille rahaa, niin Suomen mummojen ja vaarien eläkkeet ovat vaarassa. Siihen luottaminen on kansalaisille pelkästään uskon asia - mutta niin se on poliitikoillekin.

    ReplyDelete
  4. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisella manipulaatiotekniikalla Rodinin ajattelijasta tehtiin Aivotallin ajattelija.

    ReplyDelete
  5. Yrityksen ja erehdyksen kautta. Katsoin eilen kuvaa tehdessäni sen historiasta, että olin tehnyt siihen noin 25 vaihetta. Aikaa kului 5-10 minuuttia, ei sitä tule niin katsottua. Totta kai pitää ole kokemusta kuvankäsittelystä ja tajua siitä, mitä eri toimenpiteet kuvaan vaikuttavat. Viimeksi mainittu tulee vain tekemisen kautta.

    En ole mikään kuvankäsittelyn huippuosaaja, mutta tällaiset pikkujutut sentään onnistuvat. Isommat vievät jo niin paljon aikaa, että tällaisiin minulla ei tahdo riittää kärsivällisyyttä.

    ReplyDelete
  6. Helsingin teknisenalan apulaiskaupungin johtaja Pekka Sauri totesi juuri äsken tv-uutisissa, että juna-metro -yhdistelmä malli on mahdollista toteuttaa, mutta vetosi rahoihin.

    Kritiikkinä on ollut kalleus, tekninen vaikeus ja turvattomuus. On se vaan kumma , että italiaanot, swedut, kreikut ja muut eurooppalaiset ovat osanneet väsätä tällaisen systeemin jo vuosikymmeniä sitten.

    Suomessa ei tätä tunnuta osattavan vieläkään!

    VR ja Helsinki eivät pystyneet yhteistyöhön 1960-luvun lopussa kun Suomessakin vihdoin rautatiet sähköistettiin, vaan valtio ja Stadi halusi omat systeeminsä. Ja virkamiehet työpaikkansa mm. Liikennesuunniteluvirastoon. Sen johtava virkamies totesi asiaa tutkitun jo vuosikymmeniä sitten... Mutta ei siis nyt, kun PISARAsta tehdään päätösiä. 30-vuoden kuluttua kaduttaa...

    ReplyDelete
  7. Metron rakentamisvaiheessa johdossa olleet byrokraatit ja teknokraatit osasivat kyllä koplata hyvin alihankkijoiden, kuten Siemensin, lahjusrahat ja oman kukkaronsa yhteen, mutta eivät kansalaisia palvelevaa juna-metro-juna yhdistelmää. Nykyinen selittely haiskahtaa kovin tutulle.

    ReplyDelete
  8. Insinööri Jööri14 August 2011 at 09:48

    Olisikohan Salmenkin kannattanut käyttää se päivä fundeeraamiseen kuin tähän tunnin turhaan työhön. Enempää tuskin haastattelu on hänen kallista aikaansa vienyt. Jos liikenneviraston tekninen osasto on vakuuttavasti osoittanut, että asia ei ole teknisesti mahdollista, niin turha siinä on tiedemiehen tulla norsunluutornista väliin huutelemaan.

    Samaa turhaa työtä on tullut tehneeksi Poikkitieteilijäkin. Hänelle varmaan olisi riittänyt 4 tunnin fundeeraaminen, jos turhaa kuvankäsittelytuherrusta on väsätty 10 minuuttia. Patsaan "pään" ja muun patsaan värimaailmat ovat ihan erilaiset. Samoin niiden pintastruktuuri. Onneton esitys itseään ammattilaiseksi mainostavalta.

    ReplyDelete
  9. Jos metrojunat pujahtavat sisään Linnunlaulun kohdalla, niin mistä ne tulevat ulos? Vai onko Salmen visiossa tarkoitus tehdä metrosta yksiraiteinen? Jo Siperian rata ymmärrettiin tehdä kaksiraiteiseksi. Turvallisuussyistä, vaikka kustannukset olivat varmaan lähes kaksinkertaiset.

    ReplyDelete
  10. Kyllä demokratiaan kuuluu oikeus arvioida ja arvostella poliitikkoja ja viranomaisia. Minusta on hienoa, että on tällaista kansalaisaktiivisuutta. Se on todellista demokratiaa.

    ReplyDelete
  11. Kuva metrojunasta pujahtamassa maan alle Linnunlaulun alla olevaan kalliotunneliin tehtiin pikaiseen tarpeeseen viime talvena. Käytin siihen paria arkistokuvaa. Tämän kuvan tarkoitus oli vain visualisoida ideaa, ei toimia rakennuspiirustuksena.

    ReplyDelete
  12. >Jos liikenneviraston tekninen osasto on >vakuuttavasti osoittanut, että asia ei ole teknisesti >mahdollista, niin turha siinä on tiedemiehen tulla >norsunluutornista väliin huutelemaan.

    Aina eivät virastot ole oikeassa. Esim. vuosia sitten kun Kehä I:ltä lännestä tultaessa käännyttiin Hämeenlinnanväylälle pohjoiseen tasoristeyksessä, niin Klaude Kopterin piti rautalangasta vääntää ja näyttää virkamiehille miten risteykseen saadaan helposti eritasoliittymä. Ja tuo Klauden osoittama ratkaisu on käytössä vielä tänäänkin.

    ReplyDelete
  13. Mitä mitä mitä.... uskaltaako täällä joku lausua epäilyn, että virkamiehet muka eivät aina olisikaan oikeassa? Tuohan alkaa jo lähennellä kansalaistottelemattomuutta, ainakin jonkin sortin jumalattomuutta ja sivettömyyttä tuommoinen käytös aivan epäilemättä on.

    Virkamies on virkansa saanut ylemmiltä auktoriteeteilta, eikä semmoisen oikeamielisyyttä, viisautta tai - herra nähköön - ainakaan oikeassa oloa sovi hallintoaalamaisen ryhtyä ainakaan ääneen epäilemään. Joku roti sentään....

    ReplyDelete
  14. Näinhän se on. Kun Kruunu antaa viran niin Herra kyllä huolehtii virkaan tarvittavasta järjestä.

    ReplyDelete
  15. Näköjään nuoret kuvankäsittelyn ammattilaiset on yksi ammattikunta lisää siihen pitkään listaan, joiden tuhoamisen poikkitieteilijä aktiivisesti osallistuu.

    ReplyDelete
  16. Niin. Olen tehnyt elämäni aikana monenmoista työtä. Joihinkin olen saanut koulutusta, joihinkin olen tullut ihan pystymetsästä. Esimerkiksi porkkananharvennukseen, jota tein palkalla 80 penniä/sarka 60-luvun puolessa välissä, sain 5 minuutin pikakoulutuksen. En katso kuitenkaan varastaneeni kenenkään nuoren ammattipuutarhurin toimeentuloa, koska hommaan ei ollut muita hakijoita kuin minä. Joten turha kenenkään väittää, että olin tuhoamassa puutarhurin ammattia, kun minusta amatöörinä oli mukava kitkeä porkkanoita halvalla. Halvalla kyllä mutta ei se mukavaa ollut.

    ReplyDelete
  17. Eihän se niin surkeaa tuloa ollut. Rahanarvon kerroin vuoteen 1965 on 1,6541, joten sait nykyrahassa mitattuna noin 1,30 euroa joka kitketyltä saralta. Turha valittaa.

    ReplyDelete
  18. Joo, mutta saralla oli pituutta. En kovin kummoisille hankkeille päässyt, ennen kuin sovin palkaksi tuntipalkan ja työksi nurmikonleikkuun. Palkka oli 1 markka tunnissa. Tyypillinen ammattitaidottoman sekatyömiehen palkka siihen aikaan oli alle 2 markkaa tunnilta, eli nykyrahassa 3 euron hujakoilla. Ei niillä palkoilla liiemmin juhlittu, tosin kulutustottumukset olivat siihen aikaan ihan toisenlaiset kuin nykyään.

    ReplyDelete
  19. Kati Tyystjärvi26 August 2011 at 12:52

    Vaikka kommentointi on edennyt jo melko kauas alkuperäisestä aiheesta ja vaikka alkuperäisestä Timon bloggauksestakin on jo aikaa (vielä enemmän aikaa on itse Hannu Salmen ehdotuksesta, alkuperäinen ajatus lienee esitelty 9.6. suomenkuvalehti.fi:ssä), niin silti kommentoin alkuperäistä kirjoitusta tällä Timon erinomaisen hauskalla palstalla.

    En kuitenkaan poliitikkomaiseen tapaani puutu itse asiaan, josta on jo melko paljon sanottu eri yhteyksissä, vaan erääseen alkuperäisessä jutussa esiintyneeseen heittoon, joka on melko tyypillistä monissa kirjoituksissa ja puheissa ja kuvastaa sitä, kuinka kirjoittaja/puhuja/ajattelija rakastuu omaan ajatukseensa eikä tule aina miettineeksi sitä aivan loppuun asti.

    Hannu Salmi moittii nykypäättäjiä rohkeuden puutteesta ja viittaa kirjoituksessaan Päiäjänne-tunneliin todeten, että "nykymenolla Päiäjänne-tunneli jäisi tekemätttä ja pääkaupunkiseutu vedettä". Tällä kirjoittaja viitannee ennen kaikkea ehdotuksensa vaatimiin louhintatöihin ja siihen, että nykypäättäjät eivät halua ryhtyä louhimaan ratatunnelia kustannusten pelossa.

    Pelko on aivan turha. Kyllä nykypäättäjät, minä mukaan lukien (ja aivan konkreettisesti, olen Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen jäsen, huolehdimme mm. pk-seudun vesihuollosta) taatusti alkaisivat tehdä Päijänne-tunnelia, jos sitä ei vielä oltaisi rakennettu. Eikä nykyäänkään kustannuksia pelätä. Päijänne-tunnelin maksoivat aikoinaan pääkaupunkiseudun kunnat. Vuoden 2005 rahassa tunneli maksoi 195 miljoonaa euroa wikipedian mukaan, nykyrahassa summa voisi olla jotain 200 miljoonan euron luokkaa, sen päällekin. Vertailun vuoksi on todettava, että parhaillaan rakenteilla oleva Kehärata maksaa 605 miljoonaa euroa. Valtio maksaa tästä 70 prosenttia, ja loput maksaa Vantaa, jonka osuudeksi yksinään jää suurinpiirtein Päijänne-tunnelin investoinnin verran maksettavaa, noin 200 miljoonaa euroa.

    Tällä mielestäni todistin, että nykypäättäjätkin ainakin Vantaalla uskaltavat investoida kuntalaisille ja Kehäradan kyseessä ollen myös kaikille suomalaisille tärkeisiin hankkeisiin.

    Investointiherkkyys on kyllä viime aikoina osoittanut hyytymisen merkkejä, mikä on seurausta niin absoluuttisen velkamäärän suuruudesta ainakin Vantaalla kuin rahoitusmarkkinoiden tilanteestakin.

    ReplyDelete