Wednesday, 3 August 2011

Perspektiivi on katsojan silmässä

Yksi monista valokuvaukseen liittyvistä uskomuksista on se, että perspektiivi riippuu objektiivin polttovälistä tai kameran kennon koosta ja tietysti loogisesti myös se, että perspektiivi riippuu molemmista. Ei riipu.

Valokuvan perspektiivi, eli miten eri etäisyyksillä 3-ulotteisessa tilassa olevat kohteet sijoittuvat toisiinsa nähden 2-ulotteisessa kuvassa, riippuu vain kameran paikasta.

Tätä havainnollistamaan otin Olympuksen 4/3 systeemin kameralla E1 kuvat pihaltani remontin keskeltä objektiivin polttovälin ollessa 14 mm ja 54 mm. Sen jälkeen vaihdoin jalustalle Canonin täyden kinokoon kennon kameran EOS 5D Mk Ii:n ja laitoin siihenkin 14 mm objektiivin. Tulokset alla.

 Canon 14 mm


 Olympus 14 mm


 Olympus 54 mm

Vielä rautalangasta vääntäen. Canonin 14 mm objektiivin  kuvasta rajattu saman kokoinen alue kuin Olympuksen 54 mm objektiivin antama koko kuva. Repetitio mater studiorum est.

Kaikissa kuvissa on sama perspektiivi. Sen näkee ehkä helpoiten tarkastelemalla, miten kuvan keskellä olevat esineet suhtautuvat takana oleviin.

Kuvakulmat sen sijaan ovat erilaiset ja niiden seurauksena myös kuva-alat. Mitä pienempi polttoväli ja suurempi kenno, sitä suurempi on kennon "näkemä" kuvakulma ja vastaavasti kohteen kuva-ala kennolla.

Kun Canonin kenno on 21 megapikselin ja Olympuksen 5 megapikselin suuruinen ja niiden pinta-alojen kokoero 4 kertainen (croppi-kerroin^2), niin siitä voidaan päätellä, että kennojen pikseleiden fyysisten mittojen on oltava likipitäen yhtä suuret. Lätkäisin Olympuksen 14 mm polttovälillä otetun kuvan Canonin kuvan päälle. Teoria ja käytäntö paiskasivat kättä. Yhteensopivuus oli varsin hyvä. Talon katon harjasta näkee, että Olympuksen pikselit ovat hieman pienempiä, kuten 21:5 suhteesta voisi arvellakin olevan.

Olympuksen 14 mm objektiivin kuva laitettuna Canonin 14 mm objektiivin kuvan päälle. Tässä näkee hyvin, kuinka paljon suurempi on täyden kinokoon kennon kuva-ala 4/3 systeemin kennoon verrattuna, kun objektiivien polttovälit ovat yhtä suuret. Kokonaan toinen asia on, onko suurempi kuva-ala tässä tapauksessa kuvalle eduksi. Vasemmalla näkyvä lautakasa kun ei ole tuppeen sahattua, vaan vanhan liiterin purkuromua loppusijoitusta odottamassa. 


7 comments:

  1. Mielenkiintoista juttua. Onko näille tulossa jatkoakin?

    ReplyDelete
  2. Saamani palautteen innoittamana olen päättänyt pitää blogissani poikkitieteellistä valokuvakoulua. Lukukausia ei ole, ei myöskään lukukausimaksuja. Uusia oppitunteja tulee kun tulee. Keskityn valokuvan matemaattiseen ja fysikaaliseen puoleen, joista kuvittelen jotain tietäväni. Valokuvataiteen ja muun visuaalisuuden jätän ne asiat paremmin hallitseville. Samoin myös eri kameroiden vertailut, kun ne eivät minua kiinnosta ja en kameroiden tekniikasta muutenkaan hirveästi ymmärrä. Vastaavia postauksia on ollut tässä blogissa ennenkin, mutta nyt niitä on tarkoitus tulla säännöllisemmin.

    ReplyDelete
  3. Eikö tässä maassa ole jo ihan tarpeeksi valokuvauskouluja tuottamaan nuoria ammattilaisia työttömyyskortistoon? Kuuluuko Poikkitieteellinen Valokuvauskoulu edes niihin kunnon kouluihin, joissa vielä osataan opettaa valokuvausta? Mikä lienee opettajan muodollinen pätevyys? Onko luvat Opetushallitukselta kunnossa koulun pitoon?

    Näihin kun saan vastaukset, niin ilmoittaudun heti koulun oppilaaksi.

    ReplyDelete
  4. Olen aistivinani hieman kuittailua tiettyyn suuntaan Rekolasta pohjoiseen, mutta menkööt tällä kertaa, vaikka uhkasinkin karsia vihapuheet tästä blogista.

    Joten kysymyksiin.

    1. Olleessani vielä lukion opettajana pidinkin netissä valokuvauskoulua, josta sai virallisen todistuksen. Kurssin suorittaneet saivat siitä hyväkseen yhden lukion valinnaisen soveltavan kurssin. Nykyinen statukseni Vapaa Poikkitieteilijä ei anna oikeutta viralliseen todistuksen antoon, joten turha tästä on antaa mitään todistusta. Epämuodollista opetusta saa antaa kuka vaan ja kun tämä on vielä maksutonta, niin tuskinpa Opetushallitus on kovin kiinnostunut tämän tasoa tarkastamaan.

    2. Minulla on ylempi akateeminen loppututkinto, aineopettajan pedagogiset opinnot suoritettuna (auskultointi) ja olen suorittanut sekä Valokuvaajan Ammattitutkinnon että Valokuvaajan Erikoisammattitutkinnon. Sinänsähän niitä ei tässä hommassa muodollisesti tarvita, mutta kun kerran kysyttiin.

    3. Oppilaitosten jakaminen kunnon kouluihin, joissa osataan opettaa valokuvausta ja sitten kunnottomiin, joissa sitä ei osata, on aika pöyhkeää ja omahyväistä. Lausunnon kun on antanut henkilö, joka itse opettaa (opetti) sitä ainakin omasta mielestään ensin mainitussa. Hyvä opettaminen ja siitä seuraava oppinen ovat niin monimutkaisia vuorovaikutusasioita, että minä en menisi laittamaan niitä halki, poikki ja pinoon. Jos joku saa tämän blogin sisällöstä jotain positiivista valokuvausharrastukseensa tai -ammattiinsa, niin olen hänen ja samalla itseni puolesta iloinen. Mielelläni kuulenkin tästä. Kuten sanoin, opetus ja oppiminen on parhaimmillaan vuorovaikutusta. Opettaja itse oppii oppilaiden antamasta palautteesta vähintäänkin yhtä paljon mitä hän pystyy antamaan oppilaille. Ainakin minulle on käynyt parhaimmilla vetämilläni valokuvauskursseilla.

    4. Valokuvauksen opetuksesta Suomessa ja ammattilaisuudesta minulla on sen verran pitkät mielipiteet, että palaan tähän teemaan ihan omassa kirjoituksessa.

    ReplyDelete
  5. Tuli selväksi. Näitä saa tulla lisääkin. Poikkitieteilijällä on harvinainen taito havainnollistaa kuvin tekstiään.

    ReplyDelete
  6. Eikö pitäisi kuitenkin pyrkiä vertaamaan suhteellisesti samankaltaisia kuva-aloja? Tarkoitan, että kun havaintokuvina käytetään 4/3-systeemin 14 mm ja täyskennoisen 14 mm niin huomion voi joltain viedä se, että täyskennoisessa valittu polttoväli on superlaajakulma ja 4/3-systeemissä ei niinkään, ja luulla, että sillä on jotain merkitystä selittämääsi asiaan.

    Jos siis havaintokuvina olisi eri systeemien samankaltaisilla kuva-aloilla otetut kuvat (vaikka polttovälit ovatkin erit, mutta kuva-alat samat) niin perspektiivin muuttumattomuus olisi helpompi ymmärtää.

    ReplyDelete
  7. Kiitos hyvästä kommentista. 4. kuva ylhäältä lukien havainnollistaa tätä asiaa. Lisäsin sen tämän kommentin innoittamana.

    ReplyDelete