Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti teki jutun kuntavaaleista. Sen taustamateriaalina on Taloustutkimuksen tekemä tutkimus, jolla koetettiin selvittää
ihmisten äänestyskäyttäytymistä ja syitä siihen. Tutkimukseen haastateltiin 960
ihmistä.
Kysymykset ja
vastausvaihtoehdot olivat tällaisia.
Lokakuun lopulla pidetään Suomessa kunnallisvaalit. Miten paljon seuraavat asiat vaikuttavat siihen, ketä aiotte äänestää syksyn kunnallisvaaleissa?
Hallituksen ajama kuntauudistus
| 4 = Vaikuttaa erittäin paljon |
| 3 = Vaikuttaa jonkin verran |
| 2 = Vaikuttaa vähän |
| 1 = Ei vaikuta lainkaan |
Ei osaa sanoa
Tässä graafinen esitys tuloksista.
Huomiota kiinnittää se, että tulokset on esitetty
graafisesti yhtä pitkillä lineaarisella
asteikoilla riippumatta siitä, mitkä ovat lukemat kussakin osiossa. Ääripäiden sanallinen kuvailu on aina sama riippumatta siitä, millaisia lukuarvoja on saatu. Tulosten
keskinäinen vertailu on aika hankalaa, eikä siinä auta kahden desimaalin
tarkkuuskaan. Mitä voidaan pitää aika rohkeana tilastomatemaattisena vetona. Onhan kyseessä vain
järjestysasteikko.
Ihmetystä herättää myös se, että kaikkia puolueita ei ole grafiikassa. Nythän siinä suurin osa on tyhjää tilaa.
Jostain syystä tuloksien väitetään olevan keskiarvoluku
asteikolla 1-5, vaikka itse tutkimuksessa on käytetty asteikkoa 1-4.
Tällä palstalla vakiokommentti on, että olisitko itse
osannut tehdä paremmin. No olisin. Tässä esimerkki yhden kysymyksen osalta.
| 3 = Vaikuttaa erittäin paljon |
| 2 = Vaikuttaa jonkin verran |
| 1 = Vaikuttaa vähän |
| 0 = Ei vaikuta lainkaan Mitä tästä ihan oikeasti voidaan päätellä on se, että keskustalaiset itse kokevat hallituksen kuntauudistuksen vaikuttavan heidän ehdokkaan valintaansa keskimäärin enemmän kuin muita puolueita äänestävät kokevat. Ei mitään sen enempää. Mitä itse kullekin tarkoittaa "vaikuttaa vähän" ja mitä "vaikuttaa jonkin verran", sitä voidaan vain arvailla. |
Tulihan jälleen kerran todistettua: valhe, emävalhe, tilaston tulkinta. Ehkä lievää totuuden muuntelua on ollut vastaajillakin, kun varmasti ja melko varmasti kertoo äänestävänsä 86%. Todellisuudessa äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on viime aikoina ollut siellä 60 korvilla.
5 kommenttia:
Mikäs tässä nyt on ongelmana?
Keskiarvojen ja keskihajonten numeeriset arvot ovat vain karkeasti suuntaa antavia. Tilastolliseti ei voida laskea muita keskilukuja kuin mediaani ja tyyppiarvo, jos muuttuja on järjestysasteikollinen. Kuten tässä siis on.
Käyttäytymistieteille on tyypillistä ja tavanomaista (vakiintunut käytäntö), että järjestysasteikosta tehdään suhdeasteikko, vaikka sekä välimatkat että nollapiste puuttuvat. Siitähän ei voi seurata kuin nollatutkimusta, kun sitten tilastomatemaattisia keinoja sovelletaan huteroon tai järjettömään aineistoon. Mutta, muutakaan ei ole, niin niillähän on pärjäiltävä. Hupaisia ovat sitten esim. nuo "virhemarginaali on 2,5 %-yksikköä suuntaansa" -jutut.... Koko aineiston laatu riippuu vahvasti kysymysten muotoilusta, ja yleiset "mitä kuuluu ja mitäs tykkäät" - tyyliset kysymysasettelut saavat lukijan/katsojan/kuulijan lähinnä niitten vaihtoehtojen eteen, ettei tiedä itkisikö vai nauraisiko.
Uutisiahan noista "tutkimuksista" saadaan suureen puutteeseen. Minkään sortin ennustavuutta niillä ei ole. Hyvä esimerkki taisi olla viime pressanvaaleissa; Paavo V:n kannatuslukemat olivat kaikissa tutkimuksissa 5-7 %. Paavo itse veti hihasta paljon osuvamman ennusteen sanomalla vaalitentissä 15 %. Lopputulos oli 17,5 %, siis yli kymmenen yksikköä heittoa "tutkimusten" tuloksista. -Siinä tosin taisi vastaajajoukon valinta olla suurempi ongelma kuin kysymysten huono muotoilu, mutta täydellistä osaamattomuutta se kuitenkin kaupallisten tutkimuslaitosten osalta viestii.
Vastikään uutisoitiin suurella touhulla, kuinka Taloustutkimuksen mukaan SDP on laskussa ja Kokoomus nousussa (siis kuukauden aikajaksolla.... :)
Heinäkuussa SDP:n kannatus oli 20,3 % ja elokuussa 18,7 %. Kokoomuksella luvut olivat 20,8 ja 22,7 %. Selvä muutos, johtui varmaankin elokuun sateisuudesta.... Tilastolliseksi virhemarginaaliksi ilmoitetaan +/- 1,8 prosenttiyksikköä. Kahden mittauksen erotus voi siis heittää 3,6 prosenttiyksikköä ihan tilastomatemaattisestikin, jos toisen heitto on ylös- ja toisen alaspäin. Kummakin puolueen osalta muutokset mahtuvat hyvin siihen virhemarginaaliin. Eli siis aikuisten oikeasti jutusta ei voi päätellä yhtikäs mitään.
Eipä se uutisointia jarruttele.... ja ainahan joku saattaa ottaa nuo "tutkimukset" ihan todestakin :)
http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden_kannatusarviot/puolueiden-kannatusarviot-2012/
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Paremman lähteen puutteessa vaikka tässä blogissa otsikolla "Virhemarginaalissa".
Sen sijaan uutisoinneissa puuttuu säännöllisesti vähäisinkin tieto tutkimuksesta. Ketä haastateltiin, miten haastateltiin, mitä kysyttiin. Esimerkiksi tässä elokuun luvut koskevat kuntavaaleihin liittyvää kyselyä, aiemmat jotain muuta. Kuntavaalit ovat paljon enemmän henkilövaalit kuin eduskuntavaalit. Yli puoluerajojen äänestetään runsaasti. Eri kysymykset, eri tulokset.
Lähetä kommentti