Saturday, 1 September 2012

Semantiikka se ei sovi jätkälle (mutta arkkitehdille ja maisterille kyllä)


Kuva: Kati Tyystjärvi
Jouko Koskinen demoamassa poikkiaaltoa umpitieteellisellä laitteella.

Sain vähän aikaa sitten sähköpostia Tiedekeskus Heurekan tulevaisuusjohtaja Jouko Koskiselta. Koska Jouko esittämässään asiassa oli minusta selvästi vanhan liiton miehiä, niin näkemyksemme asiasta olivat (ainakin lähtökohdiltaan) aika eriävät. Asiasta sukeutui poikkitieteellinen debatti. Koska poikkitiede on vielä avoimempaa kuin oikea tiede, niin julkaisen keskustelun keskeisiltä osiltaan Joukolta lupaa kysymättä. Mielestäni poikkitieteen avoimmuus ylittää jopa kirjesalaisuuden.
Joko Jouko ei kommenttiaan lähettäessään tiennyt, millainen pilkun vääntäjä ja viimeisen sanan sanova jänkkääjä olen kieliasioissa, tai sitten hän nimenomaan tiesi. Ennustajan lahjoja kun tulevaisuusjohtajallakaan tuskin on, mutta ehkä sillä postilla pystyy heman ennakoimaan, mitä tuleman pitää.

Hei Timo
Väinö Nuortevan (nimimerkki Olli) muuan pakinahahmo oli ainakin 1950-luvulta lähtien Eturientolan erikoisuuskirjeenvaihturi. Hän mm. uudisoi. Hän myös käytti ilmausta niinpäin pois.
Eipä tainnut Olli arvatakaan, että monet pienemmätkin sanaprofeetat alkoivat käyttää samaa ilmausta vitsiä älyämättä
Poikkitieteellinen ei ole ihan niin koominen kuin niinpäin pois, mutta siksipä juuri se on vieläkin huonompi.
Tieteidenvälinen ja monitieteinen ovat suomea, mutta poikkitieteellinen ei mitään kieltä.
JK
ps. Hyvää vappua

Hei Jouko
Maailma olisi monelta osin paljon selkeämpi, jos meillä olisi absoluuttisella vallalla ja absoluuttisella kielitajulla varustettu henkilö, joka päättäisi, mikä on kieltä ja ennen kaikkea mikä on oikeaoppista kieltä. Näin ei kuitenkaan ole. Kieli on dynaaminen ja aika kuriton olento. Sanoja ja sanontoja tulee ja menee ilman, että kukaan ehtii katsomaan kaikkien perään.
Kielitoimiston uusin sanakirja tuntee sanan poikkitieteellinen, joskaan ei pidä sitä kovin hyvänä synonyymina monitieteiselle. Minä, kuten monet muutkin käytämme sanaa poikkitieteellinen yhteydessä, jossa on tarkoitus korostaa tekstin ”tieteellisyyden” vapaata tulkintaa, kuten mm. teekkarihuumorin tyyliin on aina kuulunut. Kuten täällä tai täällä.

Poikkitieteen suhde oikeaan tieteeseen on siis leikkimäisen keveä. Poikkinainti taas on ihan eri juttu. Siitä kertova juttu sopii hyvin poikkitieteelliselle palstalle.
TS ja PS eli Hyvää Vappua sinnekin

No juku!
Tämmöistä on oikea tiede, pitkästä aikaa! Kävin läpi kaikki viitteet.
Helismaa-mukaelma innoittaa minua viittaamaan Juha Ruusuvuoren oivaan proosaversioon Pahkasiassa, tuossa Suomen tähän asti ainoassa merkittävässä kulttuurilehdessä.
Olisiko Kukkolankoski poikkinainnin keskuksia?
Palaan kuitenkin vielä vapuntoivotuksiin.
Jouko

P.S.: Poikkinainnistakin on muuten Pahkasika-versio.
Siinä kerrotaan hotellisiivoojan havainnoista lukiolaisten luokkaretken jäljiltä.

Hei
Vaikka ehkä lähestymmekin jonkinlaista konsensusta tässä semanttisessa debatissa, en malta olla vielä palaamatta alkuperäiseen teemaasi. Väite sanan poikkitieteellinen olevan ei mitään kieltä on minusta aika jyrkkä ja edustaa melkoista kielellistä konservatismia. Sana on kuitenkin suomen kielen kieliopin sääntöjä kunnioittaen luotu kahdesta suomalaisesta sanasta. Se on yleisesti käytössä ja ainakin minulla monien muiden lisäksi on sille selkeä sanan muista erottava sisältö. Se kuuluu mielestäni samaan sarjaan kuin tieteellinen ja epätieteellinen. Ehkä paras synonyymi voisi olla näennäistieteellinen, jos sana kvasitieteellinen vierasperäisenä hyllytetään. Mielestäni poikkitieteellinen korostaa kuitenkin paremmin "tieteellisen" puuhastelun olevan enempi kieli poskessa kuin ihan vakavassa mielessä tehtyä.
Vastaavia poikkialkuisia sanoja on muitakin. Poikkisuunta, poikkipuolinen, poikkipuu, poikkiteloin. Mitä vielä uudissanalta pitää vaatia, jotta se pääsisi sanaksi sanojen joukkoon?
Mieluummin minä hyväksyn tällaiset uudissanat kieleen kuin kammottavat kielisikisokiot eli sekasikiöt. Kuten vaikka printtipaperi, jolla siis tarkoitetaan tulostuspaperia eli entistä konekirjoituspaperia. Kieli muuttuu ja kehittyy, mutta mihinkä suuntaan?
Jotta kritiikki sisältäisi muutakin kuin sen Turun palopäällikön kuuluisan "Väärin sammutettu" -lausahduksen, niin olisi hauska tietää, mikä adjektiivi voisi kuvailla vaatimattoman blogini luonnetta paremmin kuin poikkitieteellinen? Tieteidenvälinen tai monitieteinen se ei ainakaan ole. Tiedepalsta loukkaisi totista tieteentekoa harrastavia, mutta en ainakaan ennen Skepsiksen taholta palkituksi tulemista suostuisi nimeämään sitä Timon HuuHaa -palstaksikaan.
terv.
TS


Pitäisikö vielä yrittää vakavahkosti:
Sana poikkitieteellinen ilmaantui muistaakseni 1950-luvun lopulla. Silloin sillä ei vielä ollut mitään vakiintunutta merkitystä saati mainetta. Koska rakenne oli hieman hassu, sitä kritisoitiin ankarahkosti. Kielitoimisto kannatti järkevämpiä yhdyssanoja, ainakin tieteidenvälistä. (Monitieteinen tai yleensäkään tieteinen ei tainnut silloin vielä olla käytössä.)
Kävin silloin lukiota, ymmärsin kritiikin ja olen siitä pitäen pärjännyt ilman poikkitieteellistä.

Sinun historiasi on ehkä sen verran erilainen, että olet varjeltunut tuolta kielitoimiston opilta. Siinä koko selitys, luulen.
Olet niellyt poikkitieteen ehkä niin kuin minä olen niellyt vaikka ilmauksen panna sukset jalkaan: sanalla on ollut vakiintunut merkitys jo silloin kun sen opin. Vasta paljon myöhemmin mieleeni juolahti, kuinka kammottava temppu tuo oikeasti olisi.

Sikisokioitakin on oikea ongelmaattinen probleemisto.
Rauhaa siis, lähden tästä syömään.
Jouko

Näin siis keskustelu eteni. Yksi syy laittaa tämä teksti esille on todistaa sen puolesta, että netissäkin voi keskustella sivistyneesti - jopa rakentavasti. Näillä tarkoitan lähinnä pidättäymistä haistatteluista ja henkilökohtaisuuksista, en niinkään keskustelijoiden sivistyksen tasosta. Viimeisessä lauseessa puhun pelkästään omasta puolesani.
Olettaisin kuitenkin ainakin yhden kommentin tulevan.

2 comments:

  1. "Mielestäni poikkitieteellinen korostaa kuitenkin paremmin "tieteellisen" puuhastelun olevan hieman kieli poskessa tehtyä.
    Vastaavia poikkialkuisia sanoja on muitakin."

    Meinaakkonnää, että poikkinaintikin on kieli poskessa tehtyä, eikä niinkään vakavissaan?

    ReplyDelete
  2. Ehkä pikemminkin silmä ja nenä poskella?

    ReplyDelete