Lukusuuntaa

Lukusuunta vaikuttaa merkittävästi kuvan tulkintaan. Länsimaissa kun luetaan vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas, niin kuvan vasen yläkulma oikealle suuntautuvassa liikkeessä on liikkeelle lähtö ja oikea alakulma vasemmalle suuntautuvassa liikkeessä paluun alku. Muut sitten jostain siltä väliltä, kuitenkin niin, että oikealle ollaan menomatkalla ja vasemmalle palaamassa jostain.

Kuinkahan analyyttisesti on lehtikuvakilvassa mukana ollut Jukka Ritola miettinyt tätä sinänsä ihan lennokkaassa kuvassaan? Tein pienellä kuvankäsittelyllä alkuperäisestä kolme uutta variaatiota. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko muilla samanlaisia tulkintoja kuin minulla? Olisiko jokin variaatioista sopinut paremmin kuvatekstiin? Tuleeko jollekin muullekin sellainen tunne, että tyttö on juuri hyppäämässä päin puuta?

Kuvateksti tosin kuluu: " Näyttelijä pakenee sosiaalista työtään luontoon..." Kuvassa on todellakin pakenemisen elementtejä: vauhtia, pakeneva henkilö kuvan oikeassa laidassa ja törmäämässä juuri puuta päin. Sekä kuvateksti että kuvan sommittelu tukevat tätä ahdistavaa kuvan tulkintaa. Ollaan jotain pahaa epätoivoisesti paossa.  Näyttelijän työ olisi niin ahdistavaa, että sen tuomia paineita pitää välillä juosta karkuun. Tämän viestin kanssa aurinkoinen sää ja naisen kirmaava olemus on taas ristiriidassa.

Vaikka en ole itse juttua nähnyt (jos sitä ylipäänsä on ollut olemassa), niin olettaisin kuvalla pyrittävän ilmentämään sitä, että näyttelijä lataa akkujaan luonnossa liikkumalla. Silloin toinen sarjassa oleva kuva, jossa hyppääjän edessä on tilaa sekä kuvan oikeaan reunaan että edessä olevaan puuhun, tukisi minusta paremmin tätä viestiä kuin alkuperäinen kuva.

Haluan korostaa, että pyri olemaan tässä mikään besserwisser, joka tietää, miten Jukka Ritolan olisi pitänyt sommitella kuvansa. Pyrin vain havainnollistamaan sitä, miten näinkin pienet muutokset vaikuttavan kuvan viestiin. 

 Ylin on alkuperäinen, muut ovat kuvankäsittelyn tulosta.