Hesari kertoi 17.3.2012 nettisivuillaan komeetta PanSTARRS:sta
ja sen kirkkaudesta yllä olevassa jutussa.
Muuten ihan kiva, mutta kuten videolta selkeästi näkyy, niin
komeetta on selkeästi himmeämpi kuin taivaalla samanaikaisesti näkyvä UUSIKUU -
täysikuun kirkkaudesta nyt puhumattakaan.
Blogin alussa olevassa vertailukuvassa, jossa molemmat ovat
vierekkäin taivas komeetan taustalla on selkeästi vaaleampi kuin Kuun
taustalla. Komeetan kuvaa on siis valotettu enemmän, joten kuvat eivät ole
suoraan vertailukelpoisia.
Kuva: Nasa
Hyakutake oli kirkkaudeltaan tähtien luokkaa. Kaukana täysikuusta.
Taivaankappaleiden kirkkauksia arvioidaan logaritmisella magnitudi-asteikolla. Sen kantaluku on 2,5. Panstarrs:n
magnitudia en tiedä, mutta se on selvästi himmeämpi kun noin 15 vuotta sitten
taivaalla kiitänyt Hyakutake. Hyakutaken magnitudi oli suurimmillaan noin 4,
kun se täyskuulle on noin -12. (Mitä pienempi luku, sen kirkkaampi
taivaankappale on maasta katsottuna). Magnitudien ero on siis noin 16, eli
täysikuu on noin 2,3 miljoonaa kertaa kirkkaampi kuin kirkas komeetta. PanSTARRS
ei ole edes erityisen kirkas komeetta, sitä ei ainakaan vielä lasketa ns. suuriin komeettoihin.
Jälkikirjoitus 18.3.2012
Hesari oikaisi kuvatekstiä netissä. En nyt vielä kuvailisi komeetan heijastamaa Auringon valoa kirkkaaksi, mutta kyllähän se selkeästi on silmillä havaittavissa. Ehkä se pääsee vielä Suurten komeetoiden kerhoon, jonne pääsyvaatimukset ovat hieman epämääräiset. Kuten muihinkin hienoihin herraklubeihin.
Vaikka komeetta näyttää valkoiselta, niin se on kaukana vaikka hangista. Komeettojen albedo eli kyky heijastaa valoa on aika huono. Suurusluokaltaan 4%. Kuunkin albedo on kolminkertainen, eli noin 12%. Komeettoja onkin kutsuttu "likaisiksi lumipalloiksi".
Pieni kielellinen korjaus vielä. Taivaankappaleena meidän kuumme on erisnimi, eli siis Kuu. Eroituksena muiden planeettojen kuista. Väärinkäsitysten ehkäisemiseksi olisi varmaan ollut fiksua aikoinaan nimetä Maan kuu jollain erottuvalla erisnimellä, kuten vaikka Marsin kuut Deimos ja Phobos eli Kauhu ja Pelko. Nyt taitaa olla liian myöhäistä.
Jälkikirjoitus 18.3.2012
Vaikka komeetta näyttää valkoiselta, niin se on kaukana vaikka hangista. Komeettojen albedo eli kyky heijastaa valoa on aika huono. Suurusluokaltaan 4%. Kuunkin albedo on kolminkertainen, eli noin 12%. Komeettoja onkin kutsuttu "likaisiksi lumipalloiksi".
Pieni kielellinen korjaus vielä. Taivaankappaleena meidän kuumme on erisnimi, eli siis Kuu. Eroituksena muiden planeettojen kuista. Väärinkäsitysten ehkäisemiseksi olisi varmaan ollut fiksua aikoinaan nimetä Maan kuu jollain erottuvalla erisnimellä, kuten vaikka Marsin kuut Deimos ja Phobos eli Kauhu ja Pelko. Nyt taitaa olla liian myöhäistä.
1 kommentti:
Taisivat mainita magnitudin huipuksi +1, mutta havaintoja haittaa se, että komeetta näkyy vain juuri auringonlaskun jälkeen, kun taivas on vielä valoisa. (http://www.skyandtelescope.com/observing/highlights/185665152.html). Yllä olevassa kuvassa ei välttämättä ole valotusta lisätty, Aurinko saattaa vielä valaista ilmakehää, ja ero tulee siitä, että kuvat ovat hieman eri ajankohtana kuvattuja.
Missään tapauksessa komeetta ei "valaise yötaivasta".... :) Ensinnäkään se ei ole niin kirkas, ja toisekseen se ei näy varsinaisesti yöllä noilla leveysasteilla, taivas on vielä valoisa muutenkin. (No, yöhän se astronomisesti kyllä jo on, jos Aurinko on 6 astetta horisontin alapuolella, niin kuin kai ainakin videon lopulla on). Täysikuun kirkkaus on sitten kokonaan toinen juttu.
Jostain syystä Hesari ei mainitse lähdettä, joten on vaikea päätellä, onko pöhkö teksti kokonaan suomalaisen "toimittajan" yleissivistyksen osoitus, vai onko kyseessä käännös jonkin The Sun- tyyppisen julkaisun uutisoinnista.
Lähetä kommentti