Saturday, 23 August 2014

Kenellä on apinan ottaman valokuvan tekijänoikeudet? Osa II

Minulla oli jäänyt iPad pöydälle kameratila päällä. Helmi-kissa hyppäsi pöydälle, tutki tassullan laitetta ja otti samalla selfien. Nyt käymme neuvotteluja siitä, kummalle meistä kuuluu oikeus tähän mestarilliseen valokuvaan. Ajattelin ostaa kaikki oikeudet pussisella herkullista Princess premium kissanruokaa. Myihän Eesaukin esikoisoikeutensa hernesopasta

Englantilaisen luontokuvaaja David Slaterin kameralla apinan ottaman selfien tekijänoikeuksista on noussut pieni kohu Slaterin vaatiessa Wikipediaa poistamaan kuvan sivuiltaan. Nähtävästi Wikipedialla on takanaan paremmat juristit, kun jenkkien oikeus on päättänyt, että tällä kuvalla ei ole tekijänoikeuksia.

Poikkitieteellisen teemat ovat yleensä ajastaan jäljessä tai sivussa. Tässä tapauksessa teemani on ollut pahasti aikaansa edellä. Kirjoitin nimittäin tästä apinan kuvasta nimenomaan tekijänoikeuden näkökulmasta aika tasan kolme vuotta sitten.

Teema tuli bloggauksessa ja kommenteissa kaluttua aika hyvin, joten en lähde tässä toistamaan silloin sanottua. Kolme vuotta ovat nähtävästi muuttaneet minua sen verran, että olisin nyt kallistumassa enemmän Slaterin näkökannan puolelle. Kyllä oikeus kuvaan kuuluu sille henkilölle, joka on vaikuttanut eniten kuvan syntyyn. Tässä tapauksessa siis luontokuvaajalle, joka on varta vasten raahautunut kameran kanssa viidakkoon tarkoituksenaan ottaa kuvia juuri näistä apinoista. Sattuman kautta osa kuvista syntyikin siten, että apina itse painoi laukaisinta, mutta onhan monet muutkin mestariotokset syntyneet enemmän tai vähemmän onnenkantamoisina. Useasti vasta kuvan kehittämisen jälkeen on havaittu se kuvan varsinainen juju.

Kun tästä kuvasta on käyty keskustelua sosiaalisessa mediassa, niin silmiini on sattunut parikin kommenttia, joissa Slaterin osuutta vähätellään sillä, että hän ei ole voinut vaikuttaa kameran asetuksiin, kuten aikaan ja aukkoon. Ei varmaan olekaan, mutta eipä sitä ole tehnyt apinakaan, kun keskeiset asetukset lienevät olleet tilassa AUTO. Kameran automatiikka säätää itse ne keskeiset asetukset, jotka "vanhaan hyvään aikaan" jäivät valokuvaajan päänsäryksi. Nimittäin ajan, aukon, etäisyyden, ISO-arvon ja jopa värilämpötilan vaatiman suodattimen. Jos nämä katsotaan keskeisiksi tekijöiksi tekijänoikeuksien suhteen, niin silloin AUTO-asennossa kuvattaessa myös kameran suunnittelijat voisivat vaatia pääsyä osingoille.

Jos USA:n tekijänoikeuksista päättävän viraston kanta jää pysyväksi käytännöksi, niin se saattaa johtaa haastaviin juridisiin tulkintoihin. Missä menee raja, jolloin sattumalta syntynyt valokuva on tekijänoikeuksien alainen tai sen tekijänoikeudet eivät kuulu kenellekään? Jos esimerkiksi kamera laukeaa vahingossa itsekseen vaikka pudotessaan pöydältä. Onko ero sillä, että vaikka tuuli pudottaa sen? Tai kissa tassullaan? Entäpä jos kuvaaja pudottaa kameran tahallaan tavoitteenaan performatiivinen taidepläjäys?

Minusta nyt esitetty tulkinta tämän kuvan tekijänoikeuksista on etenkin eettisesti pielessä. Tekijänoikeuden keskeinen tavoite on taata hengentuotteeseen liittyvät taloudelliset oikeudet tekijälle. Tässä minusta pitäisi nähdä paremmin metsä puilta. Nyt tämä kiistanalainen valokuva on osa suurempaa projektia, sen syntytapa vain on hieman eriskummallinen. Ilman Slaterin panosta kuvaa ei olisi koskaan otettu eikä sitä olisi julkaistu.

On selvää, että tämä problematiikka on hyvin marginaalinen sivujuoni valokuvan tekijänoikeuksiin liittyvissä tapauksissa. Ylipäänsä valokuvan tekijänoikeuksiin liittyvä näkökulmat ovat minusta välillä aika lailla lillukan varsien tasolla. Jos joku nappaa blogiinsa netistä luvatta toisen ottaman valokuvan, niin väärinhän hän toki tekee, mutta "so what"? Ei siinä kuitenkaan olisi rahaa liikkunut kuvaajan kukkaroon. Vaikka somessa olleista kommenteista voi saada toisenlaisen kuvan, niin selkeät kaupallisiin tarkoituksiin päätyneet kuvavarkaudetkin ovat suhteellisen harvinaisia. Syykin on aika ilmeinen. Siitä jää helposti kiinni, näyttökynnys on alhainen ja sanktiot maineenmenetyksineen melkoiset.

Minun mielestäni todelliset tekijänoikeuden loukkaukset  liittyvät valokuvien täysien oikeuksien vaatimiseen käytännössä ilman mitään lisäkorvausta kertakäyttöoikeuksien lisäksi. Käytän tässä sanaa "loukkaus" sen vähän laajemmassa merkityksessä, sillä tämä nykyisin niin yleinen mediatalojen asenne on minusta lähinnä loukkaus sekä valokuvaajaa että hänen ainoata todellista kauppatavaraansa, tekijänoikeutta (tai jos ollaan lakiteknisesti korrekteja, niin oikeutta valokuvaan) kohtaan. Ehkä hieman, mutta vain hieman ontuva vertaus olisi, että ilotalossa kertakäyttöoikeudesta maksanut asiakas vaatisi saada samaan hintaan täydet käyttöoikeudet määräämättömäksi ajaksi siitä eteenpäin ja myös vapaan jakeluoikeuden vielä määrittelemättömille kolmansille osapuolille kaikilla mahdollisilla jakelutekniikoilla, myös sellaisilla, joita ei tällä hetkellä vielä tunneta (vapaa lainaus Sanomien minulle lähettämästä sopimuksesta). Tähän kun olisi tapaoikeudessa (Common Law) valmiina ihan oma pykälänsäkin: "Kaverille kanssa, kun kerran saamaan ruvetaan".


19 comments:

  1. Raamatun mukaan kyse oli papu- ei hernekeitosta. Hieman tarkkuutta yksityiskohtiin Timo!

    ReplyDelete
  2. Eikös tuossa nyt kuitenkin ole kysymys kameran omistajan tekijänoikeudesta. Jos kuvan ottaja ei ole kykeneväinen ajamaan asiaansa, niin ei kai voida olettaa, että herra/rouva apinalla on tekijänoikeudet.

    Vai oli raamatun mukaan papukeitto. Niin se varmaan sitten oli.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tekijänoikeus ja omistusoikeus ovat kaksi ihan eri asiaa. Kameran omistamista voitaisiin käyttää korkeintaan tekijänoikeuden näyttöjä, jos vaikka kaksi lehtikuvaaja kinastelisi siitä, kumpi on ottanut tietyn samassa tilanteessa otetuisa valokuvista. Kuvan EXIF-tiedot voisivat antaa selvyyden, jos asia syystä tai toisesta olisi muuten epäselvä.

      Juridisesti eläin ei voi olla oikeussubjekti. Eläimet ovat monella tavoin oikeusobjekteja. Oikeustoimikelpoinen on taas eri asia. Ihminen on (osittain tai kokonaan) tai ei ole oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelvotonkin voi pitää hallussaan tekijänoikeutta.

      Delete
    2. On se monimutkainen tämä maailma.

      Delete
    3. Ei toki pitäisi pistää kommentteja ilman asiaa, kuten äsken laitoin, mutta kai niitäkin saa olla.

      Delete
  3. Parahin Eeva. Niin poikkitieteilijä kuin minäkin olemme nähtävästi vanhan liiton miehiä, joille vuoden 1938 suomennos, Pyhä Raamattu edustaa sitä ainoaa ja oikeaa Jumalan sanaa. Sen mukaan Eesau (kahdella eellä) söi hernekeittoa ja sillä sipuli.

    Eesaun esikoisoikeuden menettämisen menu on vaihdellut eri suomennoksissa. Kun se tästä vielä tarkentuu eksegetiikan tutkimusmenetelmien kehittyess', niin seuraavassa suomennoksessa on varmaan jo keiton reseptikin mukana. Alla 1 Moos. 25:34 neljänä eri suomennoksena.

    1642
    25:34 Nijn Jacob andoi Esaulle leiwän/ ja sen ruskian hercun/ ja hän söi ja joi/ ja nousi ja meni pois. Ja nijn Esau cadzoi esicoisudens ylön.

    1776
    25:34 Niin Jakob antoi Esaulle leivän, ja sen ruskian herneherkun, ja hän söi ja joi, ja nousi ja meni pois. Ja niin Esau katsoi esikoisuutensa ylön.

    1938
    25:34 Ja Jaakob antoi Eesaulle leipää ja hernekeittoa. Ja hän söi ja joi, nousi ja meni matkoihinsa. Niin halpana Eesau piti esikoisuutensa.

    1992
    25:34 Sitten Jaakob antoi hänelle leipää ja papukeittoa, ja Esau söi ja joi, nousi ja meni tiehensä. Niin vähäarvoisena hän piti esikoisuuttaan.

    ReplyDelete
  4. Hyvä Eeva. Uskonnonopettajani oli koko oppikouluajan kaimasi, Suomen toinen naispuolinen teologian tohtori Eeva Ojanen. Osoituksena hänen opetuksensa jättämästä pysyvästä jäljestä menkööt se, että vetäisin hernekeiton tuosta noin vain lonkalta ulkomuistista. Täytyy myöntää, että vuoden 1992 laitosta on tullut selailtua turhan harvoin – siis jos asiaa tarkastellaan Raamatun tuntemuksen tietojeni päivityksen kannalta.

    ReplyDelete
  5. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esau

    Wikipedian mukaan Esau olisikin syönyt ei papukeittoa, vaan linssiaterian. Nyt minua kiinnostaisi tietää, onko Wikipedian katsottava tässä asiassa olevan harhaoppinen vai onko raamattutiede vain jälleen kerran astunut askeleen pidemmälle lopullisen totuuden etsinnässään.

    ReplyDelete
  6. Raamatussa ei sanota mitään tekijänoikeuksista ja Raamatun teksti itsekin on tekijänoikeuksista vapaata, joten kannattaisiko sekä blogissa että erityisesti kommenteissa pysyä asiassa?

    ReplyDelete
  7. Raamatun suomennos ei ole tekijänoikeuksista vapaata tekstiä. Kirkon keskusrahasto omistaa tekijänoikeudet 1992 Raamatun suomennokseen. 1938 ns. Pyhä Raamattu on sen sijaan tekijänoikeuksista vapaata tekstiä, joten sitä saa käyttää aivan vapaasti.

    Mainittakoon kuriositeettina, että vuoden 1938 suometajista viimeisenä kuoli professori Piippo vuonna 1954. Joten ajallisesti suomennoksen tekijänoikeuden suoja-aika päättyisi vuoden 2024 lopussa. Nähtävästi tekijät olivat luovuttaneet oikeutensa Kirkon keskusrahastolle, joka sitten jalomielisyydessään saattoi tämän suomennoksen tekijänoikeuksista vapaaksi. Rikkaalla on varaa olla jalomielinen.

    Muuten Raamatun sisältö on tekijänoikeuksista vapaata. Elokuvaohjaaja Celcil B. Mille oli tykästynyt raamattuaiheisiin spektaakkeleihin - eikä kuulemma vähiten siksi, että alkuperäinen teksti oli tekijänoikeuksista vapaata.

    ReplyDelete
  8. Arvoisa Eeva, täsmennyksesi on ongelmallinen. Papu (Phaseolus vulgaris L.) on alkuperältään etelä-amerikkalainen ja se on tuotu Eurooppaan jo 1500 luvulla, Suomeen se saatiin jo 1600-luvulla.

    Toivottavasti Raamatussasi ei ole muita epäjohdonmukaisuuksia, Tämä täsmennykseksi oikaisuuteesi vaikka se on kirjoituksen kannalta sivuraide ja asian itsensä kannalta turha.

    ReplyDelete
  9. http://www.kreationismi.fi/vedenpaisumus/amerikka-ja-vedenpaisumus

    Kreationistisen tulkinnan mukaan alussa oli yhtenäismanner, joka sittemmin hajosi nykyisiksi mantereiksi. Näin ollen papu on ollut alkumantereella, mutta hävinnyt vain tilapäisesti Etelä-Amerikkaan. Taas saivat uusateistit nenilleen! Vai mitä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näin on. Ainakin mikäli uskomme kreationistejä itsejään. Tyypillinen nenäänvetokeskustelu kun menee seuraavasti. Kaksi kreationistia (esim. Torppa vs. Reinikainen) keskustelee perimmäisistä asioista keskenään. Toinen heittää jonkin väitteen, jota uusateistit kuulemma levittävät. Yleensä evoluutioon liittyvän. Sitten keskustelijat yhdessä tyrmäävät tämän väitteen Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä tyyliin. Eipä ole uusateistit psytyneet tätä ja tuotakaan yksityiskohtaa selittämään. Meillä on siihen kaiken kattava selitys. Jumala loi sen.

      Lopuksi molemmat hymyilevät voitoinriemuisesti ja toivottavat Herran siunausta. Taas kerran menivät uusateisteilta jauhot suuhun. Osin tietysti siksi, että keskustelussa ei ollut muita läsnä.

      Delete
  10. Mitähän mieltä apina olisi tästä papu-/hernekeittokeskustelusta?

    Itse aiheeseen sen verran, että tämä tekijänoikeusjuttu ja -laki on reikäisempi kuin pala kypsynyttä Emmental-juustoa. Tosiaan, kenelle kuuluu kissakuvan oikeudet? Tai jos kamera putoaa pöydältä? Ja ovatko kissa & pöytä tällaisessa tilanteessa samalla viivalla?

    Jos taas tekijänoikeudet seuraavat kameran omistusoikeutta, siinäkin lienee ongelma. Vai onko se niin, että tekijänoikeuden pitäisi olla viimeisellä kameraan koskeneella oikeustoimikelpoisella henkilöllä?

    Itse kuvasta sen verran, että ilman sitä alkuperäistä ja hieman raflaavaakin tarinaa, ei kuvaa olisi noteerannut kukaan. Eli onko apina sittenkin osallistunut taiteellisen lopputuloksen tuottamiseen? Eli tehnyt valokuvasta teoksen?

    ReplyDelete
  11. Vaikka en olekaan juristi, niin se ei estä minua vähän pohdiskelemasta tämän asian juridis-filosofista puolta.

    Tekijänoikeuslain tarkoitus on suojata luovan taiteellisen työn tuloksena syntyvien teosten taloudelliset ja moraaliset oikeudet tekijälle. Valokuvat jäävät yleensä teoskynnyksen alapuolelle, joten ne suojataan lähioikeuksilla eli oikeudella valokuvaan.

    Jo tämä lähtökohtaero pitää tietyllä tavalla sisällään sen, että myös sattumanvaraisesti syntynyt valokuva nauttii lähioikeuden antamaa tekijänoikeudellista suojaa. Minusta silloin olisi luontevinta määritellä tekijäksi juuri edellä mainitun termin "eniten kuvaan vaikuttanut henkilö".

    Jos lakipykälään liittyy vähänkin tulkinnanvaraisuutta, niin rajatapauksia löytyy aina. Otetaan vaikka valokuvakursseilta tyypillinen tilanne. Joku kurssilainen justeeraa suurella vaivalla mallit ja valot paikalleen. Selän takaa tulee toinen kurssilainen ja nappaa malleista kuvan. Hänellä on tietysti oikeus ottamaansa valokuvaan, vaikka hän ei missään tapauksessa ole "eniten kuvan syntyyn vaikuttanut henkilö".

    Eläimen ottamia valokuvia ei varmaan markkinoille kovin montaa mahdu. Olennaista minusta tässä on se, että lakiteknisillä tempuilla koitetaan ja jopa onnistutaan riistäämään valokuvaajan ammatillisen työn taloudelliset tulokset. Vähän samaa oli nähtävissä tapauksessa "Paavo Nurmi sytyttämässä olympiatulta". Varsinkin sen tekijänoikeusneuvoston käsittely ja lausunto oli omaa luokkaansa valokuvaajaan kohdistuvassa vähättelyssään. Toisin kuin tapauksessa "Kekkonen lukee Neuvostoliiton noottia Hawaijilla". Ehkä suurin ero näissä oli se, että ensimmäisessä asianomaisena oli yksittäinen valokuvaaja, toisessa kuvan oikeudet omistava suuri ja mahtava kuvatoimisto.

    Olen kirjoittanut näistä useastikin, mm. täällä

    http://timosuvanto.blogspot.fi/2013/04/valokuva-vai-valokuvateos-pelleily.html

    ReplyDelete
  12. Tässä pitäisi tekijänoikeuksiin liittyvää kommentointitehtävää suorittaa, mutta mieli harhailee maan ja taivaan välillä. Sen verran monia näkökohtia herättävän aiheen äärellä ollaan.

    Timolla on kiinnostava pointti kaatuvan, putoavan tai muuten "sattumanvaraisen" kuvan suhteen. Eihän tällaisia kuvia voi kategorisesti laskea tekijänoikeussuojan ulkopuolelle vain sen takia, ettei kuvan jokaista yksityiskohtaa ole jonkin taiteensäännön mukaan soviteltu. Miten kävisi esimerkiksi uusien 360 asteen pallokameroiden, joilla kaapataan panoraamoja laitetta heittämällä?

    Pohtisin asiaa kuitenkin aikeen kautta. Miten paljon kuvaaja itse on vaikuttanut kuvan syntyyn? Sattumanvarainen turistikuva esim. Colosseumilta ei varmaankaan ylitä teoskynnystä, mutta entä kuva, johon kuvaaja on järjestänyt tilaisuuden, valaistuksen ja asemoinnin? Sellainen kuva mielestäni ansaitsee ottajalleen kaikki tekijänoikeuksien tarjoamat taloudelliset perkit ihan kirkkaasti.

    Eläimen "ottama" kuva menee enemmän vahingon kuin aikeen puolelle. Tässäkin kuitenkin voidaan miettiä inhimillisen tekijän osuutta lopputulokseen. Apinaselfie on hankala siitä syystä, ettei kuvaaja ilmeisesti pyrkinyt ohjaamaan kuvan syntyä. Paitsi tietenkin niin, että meni tiettyyn paikkaan tiettynä aikana. Tähän kyseiseen kuvaan on helppo löytää argumentteja puolesta ja vastaan.

    Kirkkaasti eri tilanne olisi, jos apina varastaisi kameran ja se löydettäisiin vasta joskus myöhemmin, mahdollisesti jonkin toisen toimesta, täynnä kummia kuvia. Nämä olisivat niin sattumanvaraisia, etteivät niiden tekijänoikeudet mielestäni kuulu kellekään. Ei edes sille kameran löytäjälle. :)

    ReplyDelete
  13. Tekijänoikeuslain § 49 kertoo, että valokuvaajalla on oikeus valokuvaan. Valokuvaajaa ei sen paremmin määritellä. Lakikirja kun ei ole mikään Sudenpentujen käsikirja, jossa on yksikäsitteiset toimintaohjeet tilanteeseen kuin tilanteeseen.

    Joka tapauksessa tekijänoikeus tai oikeus valokuvaan voi syntyä vain ihmiselle. Joten apinalla sitä ei voi olla. Kiistelkööt juristit hyvillä korvauksilla siitä, kenellä jos ylipäänsä kenelläkään on erilaisten marginaalisten kuvien tekijänoikeudet. Kuten automaattien tai apinoiden ottamien kuvien.

    ReplyDelete
  14. Norsu nappasi kameran ja otti kuvan itsestään sekä kameran omistajasta. Omistaja oli hyvinkin yllättynyt tapahtuneesta. Omistaja vaikutti kuvan syntyyn ainoastaan tuomalla kameran norsun läheisyyteen. Kuva syntyi vahingossa. Ameriikassa apinan ottama valokuva tai norsun tekemä maalaus eivät saa tekijänoikeuden suojaa, jotan norsun ottama valokuva ei tällä logiikalla saisi myöskään. Tämä siis Ameriikassa. Joku voisi lähettää jo lausuntopyynnön tekijänoikeusneuvostoon... Eläimien vahinkolaukaukset alkavat olemaan jo aika yleisiä ;)

    Lähde: Metro (Canada) http://metronews.ca/news/vancouver/1372928/elephant-grabs-vancouvers-mans-camera-snaps-spectular-elphie/#

    ReplyDelete