Vanhasta kirjasta skannattu vesioinaan kaavakuva. Tuloputken pienestä reiästä suihkuava vesisuihku kirjaimen I kohdalla. Mitään selitystä ei alla olevassa tekstissä kuitenkaan tälle reiälle löydy.
Omasta mielestäni katsoin vesioinaan fysikaalisen
toimintaperiaatteen tulleen selvitetyksi kohtuullisen hyvin tuloputkessa olevaa
pientä reikää lukuun ottamatta. Toki siihenkin hypoteesi löytyi, mutta en
itsekään ollut kovin vakuuttunut asiasta. Kun Heurekastakaan ei tuntunut
löytyvän tietämystä, niin vinkin saatuani otin yhteyttä laitteen myyneeseen ja
asentaneeseen Arsi Saukkolaan.
Juttelin pitkään puhelimessa Arsin kanssa vesioinaasta.
Laite selvästi kiehtoi häntä, kuten minuakin. Oleellinen tieto tässä
tapauksessa oli kuitenkin se, että tuloputken reikä on ollut joissakin
vanhoissa piirustuksissa ja perimätietona on kulkenut käsitys sen
tarpeellisuudesta. Se imisi joka kierroksella pienen pienen ilmakuplan, mitä
tarvittaisiin korvaamaan painesäiliöstä muuten vähitellen häviävä paineilma.
Itse piirustuksissa ei ole kuitenkaan mitään tämän reiän toiminnasta kertovaa.
Lisäksi laite tuntuu toimivan ilman reikääkin, joskin joissakin nettijutuissa
on mainintoja ilman karkaamisesta painesäiliöstä.
Ottamastani hidastetusta videosta näkyy selvästi, että
reiästä tulee vettä lähes koko syklin ajan aivan lyhyttä hetkeä lukuun ottamatta.
Tällöinkään ei mitään ilmavirtausta letkuun näyttäisi tapahtuvan. Ainoa tapa,
jolla letkuvoisi jotenkin imeä ilmaa sisälleen, olisi letkussa virtaavan veden
aiheuttama alipaine. Imun pitäisi siis tapahtua hetkellä, jolloin virtaus
letkussa on suurinta, eli hetkeä ennen venttiilin sulkeutumista. Videolta
kuitenkin näkyy, että näin ei ole. Ei ole myöskään mitään syytä sille, että imaistu pieni vesikupla jäisi odottaman painesäiliön venttiilin edustalle pääsyä painesäiliöön eikä virtaisi veden mukana hukkaventtiilin kautta ulos.
Lisäilman tarve olisi siinä mielessä ihan loogista, koska
paineen kasvu lisää ilman liukenevuutta veteen. Voisi siis olettaa, että ilman
lisäilmaa painesäiliön ilma liukenisi pikku hiljaa nousuveteen ja laitteen
toiminta lakkaisi tai ainakin muuttuisi enemmän sykäyksettäiseksi nousuveden
suhteen. Joissakin konstruktioissa tämä on kuulemma ratkaistu erottamalla
painesäiliön ilma ja vesi toisistaan mm. joustavalla ilmapussilla. Heurekan
laitteen rakennetta en tunne tältä osin.
Kaiken tämän perusteella olisin valmis väittämään, että
Heurekan vesioinaassa on Viulunsottaja katolla musikaalin laulun tekstiä
mukaillen "Yksi reikä huvin vuoksi ei minnekään". Laite toimii
reiällisenäkin, mutta ainakin lyhyellä tähtäimellä ei reiän tukkimisella näytä
olevan mitään vaikutusta laitteen toimintaan. Kokeilin sitä sormellani.
Painehan ei ole kova, koska vesikin suihkuaa reiästä parhaillaan vain parin
metrin korkeuteen. Tietenkin reiän voisi tukkia kokonaan, jolloin kysymykseen
saataisiin vastaus. Sen operaation toteuttaminen on sitten pajan johdon
harkinnassa.
Heurekan vesioinas on tehty Kiinassa ruotsalaisen valmistuttajan ohjeiden perusteella. Vaikka vesioinaiden menekki ei ole mitenkään huimaavaa,
niin Arsi Saukkolan mukaan kohta aletaan olla tilanteessa, jossa myydään ei
oota. Jos minulla olisi sopiva puro, niin ostaisin ilman muuta. Toimisihan se
toki vesijohtovedelläkin, mutta kun se ei ole oikein se juttu.
Vesioinaan ruotsinkielinen esite on kuin vihreiden märkä päiväuni. Toimii ilman mainittuja kahdeksaa energiamuotoa ja monia muita tässä mainitsematta jääneitä. Tämän laitteen massiivinen käyttö pitää ehdottomasti saada seuraavaan hallitusohjelmaan.
Jälleen yksi syy osata ruotsia. Voi tutustua vesioinaan toimintaan, ei toki alkukielellä ranskaksi, mutta suurimmalle osalle suomalaisista vieraalla kielellä kuitenkin. Tosin sekään taito ei auta selvittämään tässäkin kaavakuvassa näkyvän reiän I arvoitusta. Siitä kun ei ole tekstissä mitään mainintaa.
Esitteen ikä näkyy hyvin sanavalinnoissa. Nykyaikaisessa esitteessä lukisi varmaan: "Väduren arbetar 24/7".
Suoraan sanoen olen valmis suhtautumaan käyttäjien kokemuksien todenperäisyyteen vesioinaasta suuremmalla luottamuksella kuin mihinkään nykyisissä mainoksissa oleviin "tositarinoihin" . Kaikkein vähiten Mikko Alatalon käyttämän laihdutusjuoman tehoon.
2 kommenttia:
Nyt alkaa olla pumppu selätetty, mutta mä en kyllä voi uskoa, että tommonen pieni reikä olis pelkän virheellisen perimätiedon avulla sinnitellyt nykypäiviin saakka. Uskon siis vahvasti, että sillä on jokin merkitys, ei se muuten olisi joka ikiseen kaaviokuvaan asti selvinnyt.
Tutkailin vähän asiaa ja todellakin joka paikassa kerrotaan, että sen kautta menee lisäilmaa ilmasäiliöön, jotta se ei täyttyisi kokonaan vedellä. Yksi luotettavahkon oloinen lähde mm. tässä PDF:ssä, jossa pumpun toiminta kuvaillaan varsin yksityiskohtaisesti sivulta 4 alkaen:
http://www2.warwick.ac.uk/fac/sci/eng/research/civil/dtu/pubs/tr/lift/rptr16/tr16.pdf
Ja tuossa vielä sivulla 12 ja 13 on selitetty lisää tuosta "ilmaventtiilistä" aka "snifter valve".
Tuolla sanotaan, että sen pitäis olla putken sivussa, eikä päällä kuten Heurekassa. En sitten tiedä onko sillä vaikutusta ainoastaan roiskeen suuntaan vai myös ilman kulkuun.
Lähetä kommentti