Kun tälle kakka- ja pierujuttujen linjalle tuli lähdettyä,
niin jatketaan samaa rataa. Netissä pyörii tämä lentokentän turvakameralla
kuvattu videopläjäys.
Miten yllä oleva liittyy ilmaston muutokseen? Siten vain,
että kamera toimii infrapuna-alueella, lähinnä kaukoinfrapuna-alueella (FIR). Sillä samalla, millä maapallo säteiteilee absorboimaansa auringon energiaa takaisin avaruuteen. Kamera siis erottelee huoneenlämpötilaa lähellä olevista kohteista tulevan
infrapuna-säteilyn voimakkuutta. Mitä enemmän kohde säteilee FIR-alueella, sitä vaaleampana se näkyy kuvassa ja vastaavasti vähän säteilelevä aluen näkyy mustana. Kun pieru sisältää runsaasti sekä
hiilidioksidia että metaania, niin merkittävä osa taustan kuvassa vaaleana
näkyvästä infrapunasäteilystä absorboituu siihen. Siksi suolistokaasut näkyvät kuvassa
tummana pilvenä.
Mahdotonta sanoa, onko video aito, mutta fysikaalisesti se
on ihan mahdollista. Se havainnollistaa
hyvin myös sen, miten tehokkaasti
kasvihuonekaasut absorboivat infrapuna-alueella. Valoon perustuvassa videossa
ei näkyisi mitään erikoista ja hajukameraa ei tietääkseni ole ainakaan
toistaiseksi keksitty.
Ilmaston lämpeneminen ei ole tietenkään mikään naurun asia,
mutta synkimmissäkin tapahtumissa on humoristinen ulottuvuutensa. Eri asia
sitten, haluaako sen nähdä ja naurattaako se.
14 kommenttia:
Suurella mielenkiinnolla seuraan, kuinka korkeisiin koprofiilisiin sfääreihin poikkitieteilijä vielä kohoaa. Nousukiito ainakin vaikuttaa lupaavalta.
Olisit linkannut suoraan videoon syöttämättä Iltalehdelle klikkauksia.
Twitterissä oli päivällä tieto, että video olisi vuodelta 2005 tai 06 ja tiedelehden keskustelupalstalla se on todettu huijaukseksi jo silloin.
Tiedelehden keskustelupalsta ei ole kaikkein tiukimpia vertaisarviofoorumeita. Videon päiväys näkyy kuvassa, joten siitä ei sen enempää. Video voi hyvin olla väärennös, mutta kuten jo totesin, niin fysikaalisena ilmiönä se ei ole selkeästi väärässä.
Riippumatta siitä, onko video väärennös vai ei, Poikkitieteilijän selonteko infrapunasäteilyn merkityksestä on havainnollinen.
Niin, tosin kyseessä on lähinnä ns. kasvihuonekaasujen vaikutuksesta infrapunasäteilyyn.
Oliko nyt sitten mitään järkeä, lähinnä ajattelen pedagogisessa mielessä, tehdä tätä juttua? Lukijoille jää se käsitys, että kasvihuoneilmiö ja piereminen ovat yksi ja sama asia! Sitä paitsi eiköhän pierun lämpötila ole 37 astetta. Kyllä sen pitäisi näkyä lämpökamerassa nimenomaan vaaleana, eikä tummana.
Vastaus bloggauksen "Miten tiede toimii" lopussa.
Toivottavasti olet väärässä siltä osin että "lukijalle jää se käsitys, että pieru ja kasvihuoneilmiö ovat yksi ja sama asia,. Ei kai tämän palstan lukijat ole niin lukemansa ymmärtäviä, että tulkitsisivat kirjoituksen sanoman kuvaamallasi tavalla? Varsinkaan, kun kirjoituksessa mikään ei viittaa tähän. Itse pidän kirjoitusta asiallisena vaikka hieman leikkimielisenä.
Minulla kun on yksi IR-modattu digikamera, niin pitänee kokeilla.... Ei kun hernesoppa kiehumaan ;)
Nämä kamerst toimii ihan eri aallonpituusalueilla kuin esim. Infrapunafilmiä käyttävät kamerat.
Onko tietoa, millä?
Ne toimivat FIR-alueella, siis huoneenlämmön huippeilla. Kun tavallisessa kamerassa jokainen pikseli rekisteröi valon intensiteetin, niin FIR-kamerassa jokainen pikseli mittaa siihen tulevan säteilyn aallonpituusjakauman. Miten? Sitä en tiedä.
Kännyköihin on jo kehitetty lämpökamerasovellus. Saatavana toistaiseksi vain iPhoneen eikä edes USA:n ulkopuolella, mutta kehitys tällä rintamalla on tunnetusti Piirosen pässiäkin nopeampaa.
http://www.flir.com/flirone/
Sen verran tutkailin netistä, että ainakin Wienin siirtymälakia sovelletaan tässä. Sen mukaanhan kappaleen absoluuttinen lämpötila ja sen lähettämän säteilyn jakauman aallonpituusmaksimi ovat kääntäen verrannollisia. Selvittämällä tietystä suunnasta tulevan säteilyn aallonpituusmaksimin saa selville sinä suunnassa olevan kohteen lämpötilan. Tämän takia lämpökamera ei ole kohteen etäisyydestä riippuvainen, eli säteilyn voimakkuus ei vaikuta. Sama lämpötila saadaan, kuvataan läheltä tai kaukaa kohteesta.
Miten säteilymaksimi saadaan kameralla teknisesti selville, sitä en tiedä - ainakaan vielä. Yksi vastaus poikii yleensä yhden tai useamman uuden kysymyksen.
Lähetä kommentti