Lukusokeutta

Eräs FB-tuttavani, kääntäjä ammatiltaan, ihmetteli sitä, miksi hän kääntää ruotsin kielen sanan "fem" usein suomeksi sanaksi "neljä".  Sitä pohdittiin hänen Facebook-sivuillaan pitkään, enimmäkseen asian vierestä, mutta ei siitä sen kummempia selityksiä  irronnut.

Asia jäi pohdituttamaan minua lähinnä siksi, että olin omalla matikan opettajan urallani havainnut joillakin oppilailla samanlaisia lipsahduksia. Heillä se ilmeni siten, että sanallisesti ilmaistusta luvusta tuli numeroin kirjoitettuna eri luku. Siis vaikka vitosesta tuli 4. Ei sitä kovin usein tapahtunut, mutta samoille oppilaille kuitenkin useammin kuin ihan satunnaisesti. Asiasta heiltä kysyessäni he sanoivat sen olevan vain lipsahdus, kyllä he heti ymmärsivät tehneensä virheen. Kyseessä ei ollut siis sanasokeuden kaltainen tilanne, jossa henkilö ei näytettäessäkään tahdo ymmärtää kirjoittaneensa vihreellisesti.

En minä näistä mitään systemaattista tilastoa pitänyt, kaikki on enemmän tai vähemmän hatarien muistikuvien varassa. Etsiskelin netistä jotain asiaan liittyvää, mutta eipä mitään sattunut silmiin. Joten seuraavat ovat lähinnä minun spekulatiivista pohdiskeluani. Hypoteesi ei ole vielä teoria.

Otetaan esimerkiksi  luku kuusi, ihan vain siksi, että siihen saan vähän lisärönsyjä tähän juttuun.

Matemaattisesti kuusi on sekä kymmenjärjestelmän numero että yksinään luku. Binäärijärjestemässä kuusi on luku, joka  kirjoitetaan 110.  Arabialaisin numeroin kirjoitettuna 6, roomalaisin VI. Kokonaislukuna se voi tarkoittaa lukumäärää, järjestyslukuna vaikka kadun numeroa. Se voi myös olla jonkin lukuarvon pyöristys kokonaisluvuksi; noin 6 metriä..

Lukuna kuusi on ns. täydellinen luku, eli se on luonnollinen luku, joka on itseään pienempien tekijöidensä summa. Kuusi on pienin täydellinen luku.  Suomen kielen sanana se on vielä havupuun homonyymi.

Jos siirrytään kielen sisällä sanasta "kuusi" johonkin sen tulkintaan, niin se menee yleensä jonkin visuaalisen mielikuvan kautta. Koska vasen aivopuolisko on kielellisesti dominoiva, mutta oikea taas visuaalisesti, niin jonkinlaista liikettä varmaan on aivokurkiaisessa, kun kutosesta tulee 6 tai päinvastoin. Sen sijaan puun nimenä kuusi varmaan harvemmin saa aikaan sitä, että mäntyä kutsutaan kuuseksi. Käsitteiden käsittely tapahtuu koko ajan vasemman aivopuoliskon alueella ja erehtymisen vaara on pienempi.

Velkakirjoissa ja muissa tärkeissä rahasummia sisältävissä papereissa on tapana kirjoittaa summat sekä numeroin että kirjaimin. 20 000 (kaksikymmentä tuhatta) euroa. Varmaan osin väärennösten välttämiseksi, mutta osin varmaan myös luetun ymmärtämisen varmistamiseksi. Tosin mitä suurempiin summiin mennään, niin sen vähemmän ihmisillä tuppaa olemaan käsitystä, mitä ne oikein tarkoittavat. Poliitikoilla ja muilla yhteisillä varoilla pelaavilla erityisesti.

Ruotsiksi kuusi on sex, jolla on toinenkin yleismaailmallinen merkitys. Tuleeko tätä käännettäessä freudilaisia lipsahduksia ja mitähän ne voisivat olla? Miksi edellä mainitulla kääntäjällä fem muuttuu neljäksi? Miksei yhtä hyvin kuudeksi?  En osaa sanoa, en edes keksi mitään hypoteesia. En järkevältä ja vähemmän järkevältä kuulostavaa. Jos jollain on esittää sellainen, niin olisi mukava kuulla.

Kolme kutosta, 666 on Raamatun pahamainen pedon luku. Varmaan sitä ei ole amerikkalaisissa hotelleissa huoneennumerona, kuten 13. kerros puuttuu monista.

Aikoinaan oli hyvä urheiluaiheinen trivial pursuit -kysymys, että minkä "nokkelan" otsikon ruotsalaiset sanomalehdet keksivät kuulantyöntäjä Leo Sextonista. Nykyinen kuukkeliaika on tietenkin vesittänyt tämän kaltaiset kysymykset, mutta tarjotaan nyt säälikaljat ensimmäiselle oikean vastauksen antavalle.