Tuesday, 4 October 2011

Hyviä uutisia Kreikasta, osa II


Sain tänään Jutalta sähköpostia valtionvarainministeriöstä. Sen luettuani olenkin selvillä siitä, mistä tästä vakuusjärjestelyssä oikein on kysymys. Kyllähän monimutkaisetkin asia selkenevät, kun vain selitetään. Toivottavaa olisi, että Jutta itsekin ymmärtäisi. Siitä kun en ole aivan varma.

"Ohessa on käyttöösi valtiovarainministeriössä laadittuja kysymyksiä ja vastauksia, jotka selventävät Kreikan lainaohjelman vakuusjärjestelyä.

Kysymyksiä ja vastauksia Kreikan lainaohjelman vakuusjärjestelystä

* Mistä 3.10 euroryhmän kokouksessa sovittiin?
Kokouksessa sovittiin periaatteista ja ehdoista, joilla vakuuksia voidaan saada ja vakuuksien määräytymisperusteista. Arvioitu vakuussumma on 880 milj. euroa. Sitä täsmen­netään kun Kreikan uuden lainaohjelman lopullisista yksityiskohdista ja määrästä sovitaan. Siihen vaikuttaa myös IMF:n osuus uudesta laina­ohjelmasta.


* Mitä vakuudet käytännössä ovat?
Varsinaiset vakuudet ovat AAA-luottoluokituksen arvopapereita. Näiden hankkiminen toteutetaan vaiheittain myymällä investointipankin välityksellä Kreikan valtion velkakirjoja. Kreikan valtio lainaa kreikkalaisille pankeille Kreikan valtion velkakirjoja. Kreikkalaiset pankit vaihtavat velkakirjat maan keskuspankissa oleviin velkakirjoihin, jotka ovat siellä keskuspankkioperaatioiden vakuutena. Kyseiset pankit luovut­tavat riittävän määrän kyseisiä velkakirjoja kolmantena tahona toimivalle asiamiehelle (Trustee), joka on käytännössä kansainvälinen investointipankki. Asiamies myy ao. velkakirjat markkina­hintaan ja niistä saatavat tulot talletetaan erillistilille ja sijoitetaan edelleen turvallisiin velkakirjoihin. Suomelle ei aiheudu tästä riskiä.

Saavutettu neuvottelutulos pitää sisällään paljon samoja elementtejä kuin Kreikan ja Suomen elokuussa neuvottelema käteisvakuusmalli.

* Kuinka mekanismi toimii käytännössä?
Erillistilillä olevat arvopaperit toimivat vakuutena sitä tilannetta silmällä pitäen, jossa Kreikka on jättänyt maksamatta ERVV:ltä saamansa lainat ja niitä koskeva, Suomen antama takaus laukeaa maksettavaksi ERVV:lle. Jos taas Kreikan valtio hoitaa ERVV-lainansa takaisinmaksun sovitun mukaisesti, palautuu vakuus ja sille kertynyt korko Kreikan pankeille, jotka palauttavat sen edelleen Kreikan valtiolle.

Kreikan valtion velkakirjojen likviditeetti on nykyisin heikko, minkä johdosta ei ole perus­teltua pyrkiä niiden myymiseen markkinoilla yhdellä kertaa. Em. operaatio toteutetaan vaiheissa siten, että asiamies myy velkakirjat erissä vuosien 2011–2014 kuluessa, sitä mukaa kun Kreikan uusi lainaohjelma tullaan maksamaan ja Suomelle kertyy vastuuta.

* Miksi järjestely on näin monimutkainen?
Osaan Kreikan valtion velkakirjoista sisältyy ns. panttaamattomuussitoumuslauseke (negative pledge), jonka mukaan kyseisen velkakirjan haltijan asemaa ei saa heikentää suhteessa muihin velkojiin, tai velka erääntyy välittömästi Kreikan valtion maksettavaksi. Tällaisen tilanteen syntyminen on estettävä. Kreikkalaisten pankkien kautta toteutettuna vakuusjärjestely ei muuta muiden velkojien suhteellista asemaa.

* Kuinka suuri vakuus saadaan?
Suomen saaman vakuuden suuruus tulee olemaan noin 880 milj. euroa. Lähtökohta­oletuksena on, että Suomen osuus uudesta lainaohjelmasta tulee olemaan noin 2,2 mrd. euroa. Vakuuden määrä perustuu luottoluokituslaitosten käyttämään arvioon velkakirjan­haltijoille aiheutuvasta tappiosta maksukyvyttömyystapauksessa (joka on 40 % velka­pääomasta) sekä korkoon. Mikäli alkupääoma on 880 milj. euroa, kasvaisi se esimerkiksi runsaalla 3 prosentin vuosikorolla 30 vuodessa jo 2,2 mrd. euroon, mikä vastaa Suomen nimellistä lainaosuutta uudessa Kreikka-ohjelmassa.

On syytä huomioida, että 21.7. päämieskokouksessa sovitun mukaisesti Kreikka ei voisi aiheuttaa ERVV:lle tappioita kymmenen ensimmäisen lainavuoden aikana, koska Kreikan ei tarvitse lyhentää lainaa tai maksaa korkoa tänä aikana.

* Miksi hypoteettiseksi tappioksi arvioidaan Kreikan osalta 40% velasta?
Tämä on luottoluokituslaitos Standard & Poor’sin yleisesti käyttämä oletus, joka perustuu historialliseen tilastoaineistoon maksukyvyttömyystilanteissa. Esimerkiksi: Jos Suomen lainaosuus olisi 2,2 mrd. euroa, 40 %:n tappio vastaisi 880 miljoonan euron suuruisen takauksen laukeamista maksettavaksi.

* Miten julkisuudessa mainittu 20 %:in vakuus takauksesta liittyy ratkaisuun?
Vakuuden suuruus suhteessa lainaosuuteen on Suomen riskienhallinnan kannalta keskeisin kysymys. Vakuuden alkusijoitus on 40 % Suomen laskennallisesta laina­osuudesta. Oletetun n. 3 % koron tasolla sijoitus vastaa 30 vuoden kuluttua Suomen laskettua lainaosuutta (noin 2,2 mrd. euroa). Kun kyseiseen laskennalliseen lainaosuuteen lisätään mahdollinen EKP:n väliaikainen vakuus ja tälle summalle lasketaan 165 %:n ylitakaus, joka tarvitaan ERVV:n AAA-luokitukseen, on vakuuden alkusijoitus karkeasti 20 % laskennallisesta takaus­summasta.
Vakuuden arvon liittäminen Suomen osuuteen lainapääomasta (koko takauksen sijaan) on perusteltua sen johdosta, että ylitakaus ei liity Kreikan mahdollisiin maksuvaikeuksiin, vaan muiden takaajien mahdollisiin ongelmiin. Ylitakaus laukeaa maksettavaksi vain siinä tapauksessa, että joku tai jotkin muut takaajina toimivista euromaista eivät pystyisikään vastaamaan omasta takausosuudestaan. Mikäli näin kävisi, syntyisi siitä velkasuhde yli­takauksen maksaneiden maiden ja takauksensa pettäneiden maiden välille, ts. Suomi perisi tällöin saataviaan kyseisiltä mailta tarvittaessa hyvinkin pitkän ajanjakson kuluessa.

* Mitä ehtoja vakuuksien saamiseen liittyy?
Vakuuksia saava valtio: 1) luopuu ERVV:n mahdollisesti voitto-osuudestaan; 2) vakuus maksetaan paljon takauksen laukeamista myöhemmin (15-30 v., ml. korot); ja 3) Suomi maksaa EVM:n pääoman (1.44 mrd. euroa) kerralla.

* Miksi Suomi voi hyväksyä ehdot?
Suomen alhaisten velan­hoitokustannuksien johdosta esimerkiksi EVM:n pääoman maksaminen kerralla ei ole Suomelle merkittävä ongelma, toisin kuin mitä se olisi niille jäsenmaille, joiden velanhoitokustannukset ylittävät selvästi EVM:n pääomasta saatavan korkotuoton. ERVV:n menetettyyn voitto-osuuden arvioidaan jäävän nykyisillä korko-oletuksilla vaatimattomaksi suhteessa vakuusjärjestelystä saatavaan hyötyyn.
Kaikki euromaat arvioivat kokonaisuutta omista lähtökohdistaan. Suomelle vakuusmallin ehdot ovat edulliset.

* Maksavatko vakuudet jotain?
Jos luottoluokitus on alle AAA tai valtion velkatason on korkea, vakuusjärjestely ei ole mielekäs, koska tällöin EVM:n pääoman kertasuosituksesta aiheutuisi näille maille kustannuksia.

* Miksi Suomi voi maksaa kerralla EVM:n pääomaosuutensa kerralla?
EVM:n maksamisella kerralla ei aiheudu nettomääräistä haittaa Suomelle AAA-luottoluokituksen vuoksi. EVM:n maksetun pääoman suuruus on Suomelle n. 1,4 mrd. euroa. Suomi saa lainaa suunnilleen samalla korolla, kuin jonka EVM saa omille sijoituksilleen (AAA) pääoman tuottona. Muutoin Suomi maksaisi pääoman 2013 alkaen viidessä n. 280 milj. euron erässä vuoteen 2017 mennessä.

* Aiheutuisiko etupainotteisesta maksusta Suomelle haittaa tai riskiä?
Ei aiheudu. Jos EVM tarvitsisi lisäpääomaa (tilanteessa jossa Suomi on maksanut koko osuutensa ja muut eivät), muut maat joutuisivat maksamaan puuttuvat pääomaosuudet ensin.

* Miksi Suomi on valmis luopumaan ERVV:n voitoista?
Vakuusjärjestelyn toimeenpanoon liittyy ehto, jonka mukaan Suomen osuus mahdollisesta ERVV:nvoitoista liittyen Kreikan lainapakettiin alenee odotetun tappio-osuuden verran (arvio 40 %). Suomen näkemyksen mukaan ERVV:n ei tule tekemään voittoja merkittävässä määrin. Euroalueen pää­miesten 21.7. kokouksessa hyväksyttiin uusia linjauksia korkopolitiikkaan liittyen, minkä seurauksena tämä korkomarginaali ja siihen liittyvä voitto tulee tulevaisuudessa jäämään hyvin pieneksi. Tämä linjaus koskisi Kreikan uutta lainapakettia. Suomi ei myöskään ole hakemassa tukipaketista taloudellista hyötyä.

* Koskeeko vakuusjärjestely vain Suomea?
Vakuusjärjestely on avoin kaikille euromaille.

* Miksi muiden euromaiden ei oleteta hakevan vastaavia vakuuksia?
Vakuuksien saamiseen liittyvistä ehdoista etenkin EVM:n pääoman maksaminen kerralla on useimmille euromaille ongelmallinen kysymys, mistä kertoo se, että alkuperäisen EVM-ehdotuksen mukaista kolmen vuoden maksuaika pidennettiin neuvotteluiden tuloksena viiden vuoden mittaiseksi.

Niille jäsenmaille, joilla ei ole parasta AAA-luottoluokitusta aiheutuu ylimääräisiä korkomenoja EVM:n pääoman maksamisesta, koska heidän velanhoitokustannukset ylittävät EVM:n pääomalle saatavan korkotuoton. Toisaalta myös usealla AAA-maalla on budjet­ti­teknisiä syitä sille, miksi huomattavan suuren pääomaosuuden maksaminen kerralla olisi heille ongelmallista. Suomen tilanne poikkeaa tässä suhteessa muiden euromaiden tilanteesta, mikä on osaltaan vaikuttanut sovitun vakuusjärjestelyn sisältöön.

* Mikä on vakuuden kesto?
Vakuuden ajallinen kesto on Suomen kannalta tärkeä elementti. Eri tahot ovat esittäneet, että vakuudet olisivat voimassa vain osan laina-ajasta, ts. ne raukeaisivat esimerkiksi siinä vaiheessa, kun Kreikan voidaan todeta päässeen uskottavalle kasvu-uralle ja lainojen takaisinmaksu ei näytä enää uhanalaiselta. Tällaiset ratkaisut eivät ole Suomen hyväksyttävissä, minkä johdosta on päädytty ratkaisuun, jossa Suomen antaman takauksen lauetessa maksettavaksi, saa Suomi vakuuden vasta Kreikan ERVV-lainojen erääntyessä maksettavaksi. Suomi saa kuitenkin korkoa vakuudelleen takauksen laukeamis­ajankohdasta lähtien, millä voidaan kattaa tähän liittyvät Suomen velan­hoitokustannukset.

* Miksi Kreikan ja Suomen kesällä tekemää sopimusta ei voitu hyväksyä?
Suomi ja Kreikka tekivät yhteisesti euromaiden kanssa sovitulla tavalla elokuussa 2011 esityksen nk. käteisvakuusmallista. Käteismalli oli avaus keskustelulle ja pohdinnoille. Tällöin painotettiin sitä, että mallin on oltava kaikkien euromaiden hyväksyttävissä. Erityisesti IMF ja komissio pitivät tärkeänä, että vakuusmalli ei saisi johtaa Kreikan uuden lainaohjelman koon kasvattamiseen."

7 comments:

  1. Juha Vastarannankiiski4 October 2011 at 23:02

    Taitaa olla joku maksimimitta näillä kommenteilla, kun ei hyväksy juttuani. Tai sitten on joku BS-filter, johon juttuni juuttuu. Yritän jakaa jutun paloiksi.
    -----------------------------

    Elämä on opettanut kerta toisensa jälkeen. Saamieni elämänoppien vuoksi en jaksa enää uskoa ihmeisiin. Kun joku selittää jotain, joka tuntuu ihan pähkähullulta, mutta selitykset ovat sellaiset, että tämä on nyt niin ja niin monimutkainen juttu, että ei tästä näiden kaikkien mutkien jälkeen oikeasti jääkään jäljelle mitään pähkähullua, vaan homma muuttuu järkeväksi järjestelyn monimutkaisen hienostuneisuuden vuoksi, niin järjestelmä on kokemusteni mukaan ollut aina juuri niin hölmö kuin miltä se on alunperinkin vaikuttanut, kun suodatti kuulemastaan turhat krumeluurit.

    Jos joku sanoo mäen alla, että tuonne mäen harjalle päästäkseni tarvitsisin niin ja niin paljon energiaa, mutta jos hiivinkin tuon viereisen metsän halki tuonne takana olevalle mäelle ja juoksen sieltä vauhdilla tämän nykyisen paikan ohi ja edelleen vauhdin siivittämänä tuonne mäenharjalle, säästyy energiaa huikeasti verrattuna siihen, että köpöttelisin tästä suoraan sinne mäelle, en usko, mutta varmasti joku uskoo. Nämä kyseiset takaus- ja vakuusasiathan ovat paljolti juuri uskonasioita. Että sikäli nuo krumeluurit ehkä palvelevat jotain tarkoitusta, riittävällä määrällä erilaisia transaktioita, joihin kaikkiin liittyy kaikenlaisia kommervenkkeja, saadaan varmasti keskimääräinen ihminen kyllästymään ennen kuin hän saa selville, mistä oikeasti on kyse, ja kun siihen pannaan sitten karismaattiset ja asiantuntevat esittelijät kertomaan, miten kaikki pelastetaan näillä järjestelyillä, voi kansa hyvillä mielin nukkua yönsä ja uskoa, että homma on hanskassa.
    ...

    ReplyDelete
  2. Juha Vastarannankiiski4 October 2011 at 23:03

    ...
    USA on velkaantunut 2000-luvun ajan hirveää vauhtia, rahaa ja erilaisia arvopapereita on syydetty markkinoille tyhjästä hirveää vauhtia ja ostettu käytännössä ulkomailta kaikkea velaksi (Arabimailta öljyä, Kaukoidästä kaikkea mahdollista), ja annettu vastineeksi velkakirjoja, joiden arvo perustuu lähinnä USA:n valuutan historialliseen uskottavuuteen aiempina vuosikymmeninä. Vuodesta 2006 alkaen USA:n keskuspankki ei enää ole edes ilmoittanut markkinoille syytämänsä rahan määrää, ns. M3-arvoa, koska markkinoiden usko taalaan saattaisi alkaa horjua.

    Eurooppa aloitti massivisen katteettoman rahan syytämisen markkinoille USA:ta myöhemmin, mutta on viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen ottanut velkaantumisessa hyvää tahtia USA:ta kiinni. Nyt ollaan tilanteessa, jossa sekä USA että euroalue ovat niin sikamaisen velkaantuneita ja syytäneet markkinoille niin paljon rahaa rahanpainokoneistaan, että talousviisaat aivan aiheellisesti ovat hiton huolissaan, että kun korttitalon kulma romahtaa, romahtaa koko rakennelma. Kreikka on se korttitalon kulma, mutta ei ainoa kulma, korteista on rakennettu upean suuri linna, jossa riittää nurkkia.

    Koska tuo linna on pakko saada jotenkin pysymään kasassa, kaikki euromaat on pakko saada mukaan talkoisiin, kyse on koko länsimaisen rahajärjestelmän uskottavuudesta. Kun Suomessa sattuikin juuri kiusalliseen aikaan nousemaan esiin karismaattinen totuuden torvi, joka johti puolueensa huikeaan vaalivoittoon mm. tämän korttitalon pöljyyttä julistamalla, ei oikein auttanut kuin virittää takauksille vakuusjärjestelyt, joilla kansan kapina saadaan hillittyä.
    ...

    ReplyDelete
  3. Juha Vastarannankiiski4 October 2011 at 23:04

    ...
    Ensimmäinen vakuusjärjestelyehdotus oli aivan pähkähullu. Lainataan 100 % rahaa ylivelkaantuneelle sillä ehdolla, että tuo ylivelkaantunut panee siitä lainatusta summasta lainaajan tilille 50 % vakuudeksi. Aivan ymmärrettävästi muiden euromaiden kansat nousivat huutamaan, että hetkinen hetkinen, jos nyt on sovittu, että kaikki euromaat lainaavat Kreikalle 100 %, niin eihän Suomi tuolla järjestelyllä lainaakaan kuin 50 %, ei mekään sitten sen enempää lainata. No, sehän taas ei tietenkään käy talousviisaille, jotka tietävät, miten isoilla panoksilla pelataan, ja että pelastusoperaatiota on pakko yrittää, vaikkei kukaan tiedäkään, mihin tämä kaikki vielä päätyy.

    Nyt oli siis pakko löytää järjestely, joka kelpaa Soinin herättämälle Suomen kansalle ja Suomen herättämälle Euroopan kansalle.

    "...Varsinaiset vakuudet ovat AAA-luottoluokituksen arvopapereita. Näiden hankkiminen toteutetaan vaiheittain myymällä investointipankin välityksellä Kreikan valtion velkakirjoja. Kreikan valtio lainaa kreikkalaisille pankeille Kreikan valtion velkakirjoja. Kreikkalaiset pankit vaihtavat velkakirjat maan keskuspankissa oleviin velkakirjoihin, jotka ovat siellä keskuspankkioperaatioiden vakuutena. Kyseiset pankit luovut­tavat riittävän määrän kyseisiä velkakirjoja kolmantena tahona toimivalle asiamiehelle..."

    Tuossa on ratkaisu! Jos tuollaisella kuviolla ei saada kansaa hiljaiseksi, niin ei sitten millään.

    Kauan eläköön Euro!

    ReplyDelete
  4. Juha Vastarannankiiski4 October 2011 at 23:34

    Ai niin, tuli vielä mieleen yksi juttu.

    Juoppo naapurini tuli ammoisina aikoina soittamaan ovikelloani, kun olin kai talossa ainut, joka hänelle enää edes morjesti, koska hän oli aika hankala luonne aina jossain vaiheessa nousu- ja laskuhumalaansa. Muut naapurit ilmeisesti mieluummin välttelivät hänen kohtaamistaan kuin kuuntelivat hänen solvauksiaan, mutta koska en ole uskonnollinen ihminen, arvelin hänen olevan yhtä vanhurskas kuin minäkin, enkä lannistunut hänen solvauksistaan muiden naapureiden lailla.

    Juoppo pyysi lainaksi viittäkymppiä (markkaa), jotta pääsee kaverinsa kanssa kaljalle. Katsoin lompsastani, että ei nyt ole satasta pienempää, mutta kävisikö se? Kävihän se, ja lainasin sen sillä ehdolla, että se maksetaan takaisin heti ensi tilassa, eli käytännössä seuraavasta työttömyyskorvauksesta. Näin luvattiin ja pyhästi vannottiin, ja velkasuhde syntyi.

    Satasta ei kuulunut takaisin, eikä naapuria näkynyt enää lainkaan. Eräänä päivänä satuin alaovelle niin, ettei hän pääässyt luikahtamaan karkuun huomaamatta, ja kysyin lainan perään. Selityksiä ja lupauksia, ja niinpä sainkin kohta viisikymppiä takaisin. Kun kysyin, että eikös se ollut satanen, hän osoittautui sittenkin muistavan, että ai niin, niinhän se olikin, mutta nyt juuri ei ole satasta.

    Meni aikansa, ja taas onnistuin nappaamaan tyypin kuulusteluun alaovella, Hän vannoi maksaneensa puuttuvankin viisikymppisen, oli tiputtanut sen postiluukusta, ja olin ilmeisesti epähuomiossa sitten pannut sen paperinkeräykseen. Kerroin, etten uskonut hänen itsensäkään uskovan selityksensä uskottavuuteen. Tarina päättyi lopulta onnellisesti, laina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin, ja tyypistä ei ollut sen koommin minulle harmia, tyyppi ei enää koskaan solvannut minua sen jälkeen.

    Kreikkalaisten tapauksessa olen melko varma, että vähintään se toinen viisikymppinen menee epähuomiossa paperinkeräykseen. Ellei sitten käy niin kuin kävi sille yhdelle tarinan miehelle. Juoppo pyysi häneltä lainaksi satasta.
    - Ei ole nyt kuin viisikymppiä, mutta saat sen, sanoi mies juopolle.
    - Okei, olkoon menneeksi, mutta jäät sitten viisikymmppiä velkaa, totesi juoppo.

    ReplyDelete
  5. Sääliksi käy Juttaa. "Ensiksi haluan kiittää kaikkia tätä hyvää sopimusta!"

    ReplyDelete
  6. Juha Vastarannankiiski5 October 2011 at 00:03

    "On syytä huomioida, että 21.7. päämieskokouksessa sovitun mukaisesti Kreikka ei voisi aiheuttaa ERVV:lle tappioita kymmenen ensimmäisen lainavuoden aikana, koska Kreikan ei tarvitse lyhentää lainaa tai maksaa korkoa tänä aikana."

    Ihan hyvä, että ilmaus on konditionaalissa. Näyttää hyvin mahdolliselta, että Kreikka joutuu käytännössä eroamaan euroalueesta ja siirtymään omaan valuuttaansa. Se voi tapahtua esim. vuoden sisällä. Sen jälkeen Kreikan euromääräiset velat muuttuvat vielä ylivoimaisemmiksi hoitaa, kansallisen valuutan vaihtokurssin kehittyminen takaa viimeistään sen, että kukaan ei enää kuvittele kreikkalaisten voivan joskus maksaa velkojaan. Siirrytään velkajärjestelyyn, jossa katsotaan, mitä Kreikalta voidaan saada, vai voidaanko mitään. Ja tuohon kaikkeen ei mene kymmentä vuotta.

    Siinä tilanteessa ei ole hirveästi väliä, että päämieskokouksessa on sovittu, ettei voisi aiheutua tappioita kymmeneen vuoteen. Kun Kreikka lopulta joutuu nostamaan kissan pöydälle ja katsomaan, millä maa ja kansa saadaan taas nostettua jaloilleen, tehdään tarvittavat järjestelyt, velat järjestellään uusiksi, eli sovitaan maksettavan vain murto-osa velkasummasta, eikä siinä auta, että ensimmäiseen kymmeneen vuoteen ei olisi tarvinnut maksaa.

    Mutta tuo nyt oli vain yksi mahdollinen tapahtumainkulku, toivotaan parempaa. Kauan eläköön Euro!

    ReplyDelete
  7. Urpilainen ei usko, että puolen vuoden päästä Suomen vakuuksia muistellaan EU:ssa enää puolen vuoden päästä, eikä tahra siis uhkaisi.

    - Päinvastoin voi olla, että Suomen maine kovana neuvottelijana vahvistuu.

    Jutta tosiaan neuvotteli niin kovan sopimuksen, että sille nauraa jo naapurin nauriitkin, EU:n käytävillä TV-kameroiden edessä kommentoivista nyt puhumattakaan.

    ReplyDelete