tiistai 3. huhtikuuta 2012

Kaljoittelun matematiikkaa II, osin uusittu

Isä-karhu, äiti-karhu, pikku karhu ja ...

Kaljoittelu olisi muuten mukava miehinen harrastus, mutta siitä tulee helposti kotona sanomista. Kuinka mones tölkki on jo menossa? Pari kliinisissä kokeissa testattua niksiä vähentää moitteiden määrän helposti 42%.

Miten niin juuri 42? No tietysti siksi, että lukuhan tunnetusti on elämän tarkoitus, joka tässä artikkelissa on näpätyksen karkoitus.

Ainakin suosimaani Karhu-olutta myydään neljässä erikokoisessa tölkissä. Jos juotujen kaljatölkkien määrästä pidetään kotona lukua, niin kannattaa ehdottomasti suosia isoja tölkkejä. Niitä kertyy vähemmän.

Joku voi olla sitä mieltä, että eihän kukaan mene noin halpaan. Totta kai isoja tölkkejä menee vähemmän, kun niissä on enemmän kaljaa. Asia ei ole kuitenkaan ihan noin yksioikoinen.

Karhu-oluen 1/3- ja 1/2-litran sekä pintin eli 0,568 litran tölkit ovat samaa putkea. Niiden tilavuutta lisätään vain tölkin korkeutta kasvattamalla. Kun 1/2 litran tölkissä on 50% enemmän kaljaa kuin 1/3-litran tölkissä, niin vastaavasti sen korkeudenkin on oltava 50% suurempi. Näin onkin. Purkkien tasapaksujen osien korkeudet ovat 14,5 cm ja 9,7 cm.

Jostain minulle käsittämättömästä markkinateknisestä syystä suomalaista olutta myydään myös pintin tölkeissä, tarkemmin sanottuna englantilaisen eli imperial pintin tölkeissä. Tuskin satunnainen englantilainen turisti tänne tulee yhtään sen hanakammin, vaikka saisikin oluensa kotoisissa mitoissa. Kuten ei jenkkituristikaan nähdäkseen Guggenheimin myös Helsingissä. Lidlin kehittämä brändi, että kauppaan mentäessä ulkoinen paikkakunta menettää merkityksensä, tuskin toimii kulttuuritarjonnassa ja kaljoittelussa. Pintin tölkki jää tästä tarkastelusta pois, koska 1-litran tölkki ei ole  sen  tilavuuden monikerta, kuten se on  1/3-litran ja 1/2-litran tölkkien tilavuuksien suhteen.

1-litran tölkki tehdään paksummasta putkesta. Sen suoran osan korkeus on 18,3 cm ja paksuus 8,0 cm. Näiden mittojen suhde on noin 2,3. Ohuemman tölkkiputken paksuus on 6,3 cm, joten korkeuden ja paksuuden suhde 1/3-litran tölkillä on 1,5 ja 1/2-litran tölkillä 2,3. Siis 1-litran ja 1/2-litran tölkit ovat saman muotoisia, ainakin hyvin likellä sitä. Tarkistuslaskuilla (18,3/14,5)3 ja (8,0/6,3)3 saadaan tuloksiksi aika tarkkaan 2.

Kootaan tulokset yhteen. Parhaiten siis tämä hämäys onnistuu 1/2-litran ja 1-litran tölkkien välillä, koska tölkit ovat saman muotoiset. Vähiten tehoa lienee siirtymisellä 1/3-litran tölkeistä 1/2-litran tai pintin tölkkeihin, koska tölkit ovat saman paksuisia. 1/3-litran tölkeistä siirtymisessä 1-litran tölkkeihin ongelmana on se, että 1/3-litran tölkin paksuus verrattuna korkeuteen on suurempi kuin 1-litran tölkillä. Psykologinen efekti ei ole niin suuri, kuin samanmuotoisten tölkkien tapauksessa.

Materian käyttö on säästeliäintä silloin, kun tölkin korkeus ja paksuus ovat yhtäsuuret. Esimerkiksi 1/3-litran tölkki olisi materiaalin käytön kannalta optimaalisin, jos sen korkeus ja paksuus olisivat 7,5 cm. Ehkä muut seikat kuin alumiinin säästö ovat olleet enemmän vaikuttamassa kaljatölkin mittasuhteita mietittäessä. Kun kaljaa ja silliä myydään samanmuotoisista purkeista, niin tulos voisi olla raittiusihmisille mieluinen.

Alla hieman matemaattisesti oiottu ääriarvolasku yllä olevalle. Tölkin pellin määrä on vakio 2*pii, jolloin päästään mukaviin lukuihin laskussa. 




Ainoa negatiivinen seikka siirtymisessä 1-litran tölkkeihin on saman kuin mikä on edessä Lentävään Spagettihirviöön uskovien (kuten minä) helvetissä. Isossa tölkissä olut lämpenee ja väljähtyy helpommin. Asiaa voi toki auttaa ottotahtia kiihdyttämällä.
 


Kumpi kaljatölkki tuntuisi houkuttelevammalta ja käteen käydemmältä? Niissä on yhtä paljon kaljaa. Oikeanpuoleinen olisi hieman kevyempi. Kätevä retkipakkaus siis?

ps. Kävin ostamassa otsikkokuvassa näkyvät 4 oluttölkkiä lähikaupasta, jota pitää oikein sympaattinen bosnialaissyntyinen kauppias. Kun hän katseli hieman ihmeissään ostostani, en voinut olla toteamatta: "Ihan tieteellisessä mielessä vain!" Ei mennyt perille. Ehkä bosnialaisissa peruskouluissa ei oltu luettu Havukka-ahon ajattelijaa. 

pps. Alla nimimerkki Jyrkin kommenttiin liittyen. Poikkitieteellinen kalja-automaatti. Laatikon alareunaan leikataan sopivan kokoinen aukko, josta kaljatölkit voi kätevästi ottaa yksi kerrallaan alakautta. Hylsyt laitetaan yläpuolelta takaisin ja laatikko menee vaihtoon, kun laatikossa on vain tyhjiä tölkkejä. 

Aukon pitää olla hieman pienempi kuin tölkin paksuus, muuten tölkit tulevat itsestään ulos. Voidaan pitää myös laatikkoa hieman vinossa, jolloin päällä olevien tölkkien alempiin kohdistava paine ei ole niin suuri. Aukkoa kannattaa jatkaa myös 1-2 sentin verran sivuille, jotta tölkistä saa hyvän otteen peukalolla ja etusormella.


ppps. Otin näin monta (1101 = 13)


16 kommenttia:

Helsingin Maisteri kirjoitti...

Moitteiden määrää voi myös minimoida yskäisemällä voimakkaasti samalla kuin tölkkiä avaa.

Timo Suvanto kirjoitti...

Mahtaako toimia? Paha yskä ei ole ainakaan meillä ollut myötätuntoa herättävä taudinkuva.

jyrki d-man kirjoitti...

Moitteiden määrä vähenee huomattavasti, kun laittaa käytetyn tölkin takaisin sinne pahvipakkaukseen ja mielummin vielä avaamattomat eteen ja tyhjät taakse. Kun tyhjän pahvipakkauksen sitten aikanaan korvaa täydellä pakkauksella, muutosta tuskin huomataan. Se että ripottelee tölkit (olipa ne minkä kokoisia tahansa) pitkin huoneistoa on ehdottomasti huonoin vaihtoehto.

Timo Suvanto kirjoitti...

Näin on. Pps yllä esittelee tätä tekniikkaa tarkemmin.

Anonyymi kirjoitti...

Mikset käytä kahta laatikkoa? Toisessa täydet vähenevät ja toisessa tyhjät lisääntyvät. Tyhjien laatikon tullessa täyteen on täysien laatikko tyhjä. Sitten onkin aika lähteä kauppaan.

Helsingin Maisteri kirjoitti...

>Mahtaako toimia? Paha yskä ei ole ainakaan meillä ollut >myötätuntoa herättävä taudinkuva.

No eihän sitä tarvitse yskäistä kuin kerran/suhaus. Pahaan yskään tarvitsisi suhautella aika usein.

Timo Suvanto kirjoitti...

Jaha.

Helsingin Maisteri kirjoitti...

doh.

Anonyymi kirjoitti...

Mitenkäs tälkki muuuttui lennossa eri muotoiseksi ja sardiinikin vaihtui silliin?

Timo Suvanto kirjoitti...

Lunttasin linkistä, mutta se olikin laskettu kannettomalla sylinterille. Laitoin laskelman jälkeenpäin varsinaiseen tekstiin. Lukion lyhyen matikan tasoa vaikeudeltaan, siis lähinnä naurettavan helppo.

juha valve kirjoitti...

Parempi mennä lähibaariin vain reilusti ja kertoa tullessaan, että join vain kaksi.

Timo Suvanto kirjoitti...

Tietysti voi itse asiasta kuultuna kertoa totuuden, mutta sormin ja binaariluvuin. Vaikka olisi tullut otettua enemmänkin, niin binaarisormin ilmaistuna se ei näytä niin pahalta. Muihin tunnusmerkkeihin en ota kantaan.

"Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunnian ja omantuntoni kautta, että minä lausumassani kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä (ja vähentämättä) taikka sitä muuttamatta. Otin näin monta kaljaa."

Minun sormeni näyttävät hyvin kaikki lukumäärään 15 (=1111) asti. Sen jälkeen tulee ihan sormiteknisiä ongelmia. Esimerkiksi lukumäärään 27(=(11011) ne eivät yhdellä kädellä taivu millään. Tosin siinä tilanteessa Tietysti voi itse asiasta kuultuna kertoa totuuden, mutta sormin ja binaariluvuin. Vaikka olisi tullut otettua enemmänkin, niin binaarisormin ilmaistuna se ei näytä niin pahalta. Muihin tunnusmerkkeihin en ota kantaan.

"Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunnian ja omantuntoni kautta, että minä lausumassani kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä (ja vähentämättä) taikka sitä muuttamatta. Otin näin monta kaljaa."

Minun sormeni näyttävät hyvin kaikki lukumäärään 15 (=1111) asti. Sen jälkeen tulee ihan sormiteknisiä ongelmia. Esimerkiksi lukumäärään 27(=11011) ne eivät yhdellä kädellä taivu millään. Tosin siinä tilanteessa tarkan lukumäärän muistaminenkin, saatikka sitten sen ilmaiseminen sen paremmin suu- kuin käsisanallisesti olisi ainakin minun suorituskyvkyjeni rajojen ulkopuolella.

Helsingin Maisteri kirjoitti...

Minusta tuo binaari kuulostaa karmealta lausuttuna, binääri tuntuu enemmän suomenkieliseltä. Lienevätkö molemmat oikein?

Timo Suvanto kirjoitti...

Molempia käytetään, makuja on monenlaisia. Joky tykkää Karhusta, toinen Karjalasta.

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi myöhäinen kommenttini, olin mökillä juomassa kaljaa. Se minkänäköisestä ja -kokoisesta astiasta tusinalageria lipittää on liene toissijainen kysymys. Tärkeintä on tietysti sisältö. Esim. hyviä IPA-oluita ei saa kuin pulloissa Suomessa (Espanjassa tosin mm. Old Empirea sai tölkissäkin)Jo pullon kilahdus saa veden kielelle, sitä ei tölkistä irtoa.
Eläkeläinen Porvoosta

Timo Suvanto kirjoitti...

Otsikko olikin "Kaljoittelun matematiikkaa". Poikkitieteellinen analyysi oluen nautiskelusta odottaa vielä kirjoittamista.