Sunday, 11 January 2015

Halla-aho ja Charlie Hebdo


Kuka tai mikä ei kuulu joukkoon? Ja miksi?

Mikä yhdistää Jussi Halla-ahoa ja Charlie Hebdon toimittajia ja pilapiirtäjiä? Kaikki ovat saaneet tuomion islamiin kohdistuvasta satiirista. Tuomioiden kovuudet ei tietenkään olleet enää millään mitarilla tasamittaiset. Halla-aho sai sakot ja samalla julkisuutta nousta eduskunta- ja eurovaalien ääniharavaksi. Charlie Hebdon toimittajille ja piirtäjille langetettiin kuolemantuomio ilman oikeudenkäyntiä.

Tiedän, että tästä bloggauksesta ei minun Some-piirreissäni juuri peukkuja nouse. Ehkä se pitääkin kirjoittaa juuri siksi.

Teksti, josta Halla-aho sai tuomionsa, oli satiiria. Jos joku ei ymmärrä sitä satiiriksi, niin häneltä puuttuu kokonaan kyky nähdä asiat kontekstissaan. Sinänsä ei mitenkään kovin harvinainen ominaisuus. Oliko se hyvää ja osuvaa satiiria, siitä ei voidaan olla eri mieltä. Minusta se ei ollut, mutta selkeästi se osui ja upposi kohteeseensa - useampaankin. Seurauksena siis oli jo edellä mainittu tuomio ja jos nyt ei äänikuninkuutta, niin perintöprinssiys kuitenkin.

Halla-aho haastoi siinä sivussa myös maallisen esivallan, joka ottikin haasteen vastaan ja selkeän kotikenttäedun turvin pisti Halla-aholle 6-0 turpaan. Charlie Hebdon toimitukseen Kalasnikovit kourassaan tunkeutuneet terroristit ohittivat maallisen esivallan käytänteisiin liittyvät muotoseikat kokonaan ja edustivat niin sanotusti korkeemman kättä, nyrkkiin puristettua.

Charlie Hebdon verilöyly on tuomittu laajalti ja se on selvästi yhdistänyt ihmisiä puolustamaan sananvapautta. Tosin samaan hengenvetoon on ehditty toteamaan, että Suomessa ranskalaisen satiirilehden kirjoitukset ja piirrokset olisivat johtaneet  Suomessa ainakin päätoimittajan syytettyjen penkille.  Ainakin, jos oikeuslaitos olisi pysynyt linjassaan.

Halla-ahon saadessa sitä mitä oli tilannutkin, sanavapauden puolustajat olivat pääsääntöisesti hiljaa ja katselivat vihellellen muualle. Jos jotain kommenttia tulikin, niin sen sisältö oli samaa kuin sanavapausjärjestön PEN:in silloisen johtajan Jarkko Tontin: "Niin tärkeä ihmisoikeus kuin sanavapaus onkin, täytyy harkita ja punnita kommentteja."

Aika erikoinen lausunto sananvapausjärjestöltä ja erityisesti Jarkko Tontilta, jonka omaan tavaramerkkiin on kuulunut sanoa ensin ja miettiä vasta sen jälkeen.  Minusta tässä ollaan yhdessä tämän asian monista ytimistä. Kyvystä ainakin sietää sitä, että jotkut ajattelevat asioista toisin kuin minä ja sanovat sen jopa ääneen. Minusta on aika kaksinaismoraalista olla julistamassa sananvapauden olevan ehdoton ihmisoikeus, etenkin Ranskassa, mutta kotimaassa minua ärsyttävien tyyppien olisi syytä ymmärtää, että minun kanssani eri mieltä oltaessa täytyy harkita ja punnita kommentteja.  Tai muuten tulee penalti  - olisi varmaan entinen tuomari todennut. Jääkiekkoerotuomari. 

19 comments:

  1. Taas on poikkitieteilijällä puurot ja vellit sekaisin. Sananvapauteen ei kuulu se, että saa päästellä suustaan tai kynästään mitä vain ilman seuraamuksia. "Ennakolta estämättä" ovat avainsanat.

    12§. Sananvapaus ja julkisuus. Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sananvapaus on tulkinnallinen käsite kuten niin monet muutkin yhteiskunnalliset asiat. Ääripäissä on on varmaan tilanne, jossa jokainen julkinen kannanotto joutuu ennakkotarkastuksen kouriin ja toisessa päässä, että saa suoltaa mitä vain sylki suuhun tai tabletin näppäimistölle tuo, eikä siitä ole koskaan mitään seuraamuksia. Reaalimaailmassa elämme yleensä jossain näiden janan päätepisteiden välissä.

      Minä näen sananvapauden niin, että sanomisesta koituvien seuraamuksien pitää olla jossain tolkullisessa suhteessa sanomisien merkitykseen. Tulkintakysymys tietysti tämäkin. Tämän palstan lukijoista tuskin kukaan on eri mieltä siitä, että mielipiteestään pitää vastata hengellään. Oli se miten raju tahansa, kunhan se jää vain mielipiteeksi.

      Toisaalta meillä on ns. yhteisen hyvän käsite. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että yhteisön etu menee tiukoissa tilanteissa yksilön edun edelle. Minä kannatan tätä ajattelumallia, vaikka tiedän hyvin, millaisia monenmoisia sudenkuoppia se pitää sisällään. Totalitaariset yhteiskuntamallit ovat hyvä muistutus näistä sudenkuopista.

      Halla-ahon tuomio oli minusta vähintäänkin arveluttava sananvapauden kannalta asiaa ajateltaessa, mutta yhteisen hyvän näkövinkkelistä se muuttuu jo paljon ymmärrettävämmäksi. Tähän pätee minusta eräs parhaista sanonnoista: "Siperia opettaa!". Maailman kanssa on tultava toimeen. Ei auta, vaikka kuinka olet periaatteessa oikeassa, kun Siperian junanlähettäjä heiluttaa vihreää laikkaansa.

      Delete
  2. Täältä nousee peukku. Mielipiteenvapaus, ilmaisunvapaus, oikeus kyseenalaistaa, parodioida ja olla eri mieltä, niitä pitää puolustaa. Saa olla eri mieltä, saa olla oikeassa, saa olla väärässä, saa sanoa, että muut ovat väärässä.

    Kukin meistä voi korjata väärät totuudet oikeiksi, kunhan meillä on oikeus puhua, ottaa kantaa, kysyä ja vastata.

    Uskonnot, oikeuslaitos ja muut auktoriteetit, joiden erehtymättömyyttä puolustetaan tukkimalla arvostelijoiden turvat, eivät kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan.

    ReplyDelete
  3. Suomea on vertailtu lähinnä omien kansalaisten toimesta "sivistysvaltioihin" milloin milläkin perusteella. Yleensä vähäisin meriitein. Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen, että minäkin voin pitää tällaista palstaa. Minun ihan oikeasti tarvitsee pelätä, että joku tulee uhkaamaan henkeäni tämän takia.

    ReplyDelete
  4. Sananvapaus erikseen otettuna on pikkuisen hankala oikeus. Se kuuluu nimittäin ihmisen perusoikeuksiin. Perusoikeuksien harkitsematon käyttö saattaa johtaa eri oikeuksien väliseen ristiriitaan. Esimerkiksi sananvapaudella saatetaan loukata jonkun yksityissyyden suojaa. Oikeudenkäynneissä joudutaan puimaan eri yksilöiden oikeuksien suhdetta toisiinsa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perusoikeudet

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihmisen ainoa oikea perusoikeus on oikeus päästä täältä maailmasta joskus pois. Muut oikeudet ovat hurskaita toivomuksia. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että maailman muuttuisi YK:n ihmisoikeuksien perusteiden mukaiseksi, mutta eivät ne mitään luonnonlakeja ole.

      Delete
  5. Eihän tuo nyt paha kirjoitus ollut.
    Mutta puolustappas vaikka Seppo Lehtoa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jep. Taposta (ja kuolemantuottamuksesta) on saatu samanlaisia tuomioita. Ainakin minun arvomaailmassani ihmisen henki on jonniin verran eri juttu kuin suunsoitto netissä.

      Delete
    2. Sitä paitsi ei minulla ole mitään syytä eikä tarvetta puolustella Halla-ahoa. Hänen tyyliinsä kuuluu möläytellä analyyttisen tekstin sekaan kaikenlaista. Onko se harkittua kannatuksen kalastelua vai onko hän ihan oikeasti sitä mieltä, että möläyttely on osoitus tyylitajusta? En tiedä enkä ole hirveän innostunut edes ottamaan asiasta selvää.

      Minun pointtini koitti olla siinä, että jos meillä ei suvaita edes Halla-ahon kaltaisia eri mieltä olevia ilman oikeuteen haastamista, niin ei kannata hirveästi osoitella muita suvaitsemattomuudesta. Halla-ahoahan näpäytti sormille Suomen oikeuslaitos, ei asein varustautuneet maahanmuuttajat.

      Delete
    3. Seppo Lehto kuuluu sarjaan "sananvapauden rajoja koetelleet". Silti hänen saamansa taannoinen tuomio ei ollut minusta suhteessa tekoon. Kun toisen pilliruokintaan hakkaamisesta voi selvitä ehdonalaisella, niin Lehto sai törkypuheistaan (jotka olivat kyllä sitä itseään) muistaakseni yli 2 vuotta ehdotonta.

      Delete
  6. Kyllä kai klassisen sananvapauden määritelmä on: ”En ole kanssasi samaa mieltä ja jopa halveksun mielipiteitäsi, mutta puolustan viimeiseen saakka oikeuttasi sanoa ne”. Jostain syystä ne sanavapauden rajat tulevat Suomessa hyvin pian vastaan mihin Herlin kirjoituksessaan viittasi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo sananvapauden määritelmä on aika lailla sitä, mitä olen hiljalleen oppimassa itsekin ymmärtämään puolustaa. Koira älähtää, kun kalikka kajahtaa, ja valitettavan usein älähdys on sitä, että vedetään herne nenään, kun joku on väärää mieltä ja sanoo sen ääneen.

      Jos joku on väärää mieltä ja sanoo sen ääneen, onko se lopultakaan yleensä pahempi kuin että joku on väärää mieltä ja kiehuu sisältä, muttei uskalla sanoa sitä ääneen? Miten voimme elää yhdessä edes kohtuullisessa harmoniassa, ellemme saa keskustella keskenämme myös niistä asioista, joissa meillä on erilaisia näkemyksiä? Onko parempi suojata omia näkemyksiä pystyttämällä turva-aitoja, aidata itsensä, vai kuunnella muitakin, katsoa maailmaa myös toiselta puolelta, yrittää ymmärtää ja altistaa omat näkemyksensä kritiikille?

      Delete
    2. Heikki Aittokosken HS-analyysi (HS 11.1.2015) on lukemisen ja ajattelemisen arvoinen.

      "...ihan oikeastiko pitäisi taantua samalle tasolle kuin ääri-islamistien? Giljotiinien pystyttäminen käy nopeasti, purkaminen hitaasti."

      http://www.hs.fi/sunnuntai/a1420862214238
      He sylkivät vapauden kasvoille

      Delete
  7. Miten niin taantua? Eiköhän siellä ole oltu jo kauan...

    Naton komentaja tosin pyysi anteeksi, se kait korjaa asian? Sattumoisin kuitenkin juuri sama määrä, 12 siviiliä kuoli taannoin rakettien hiukan harhauduttua Naton epäonnisessa iskussa. He kuitenkin olivat "vain siviilejä", eivät länsimaisen sananvapauden eturivin airuita. Ja kuka niitä kaikkia laskemaan....

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/85052-12-siviilia-kuoli-naton-raketti-iskussa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Raketti-iskua ei ollut tarkoituksellisesti suunniteltu siviilejä vastaan.

      Sinänsä on kyllä aika raju homma lähteä toisen valtion maaperälle aseistettuna, taistelemaan omien arvojen ja intressien puolesta. Ei ole ihme, jos sellainen on omiaan herättämään myös kostomielialaa.

      Helpompi on sanoa, missä kaikessa on tehty väärin kuin kertoa, mitä pitäisi tehdä. Nostan hattua pariisilaisten reaktiolle vastata rauhanmarssilla terrori-iskuun ja pitää kiinni sananvapaudesta, kun sitä vastaan hyökätään.

      Rauha on asia, jonka puolesta kannattaa tehdä paljon, ja paras ase taistelussa rauhan puolesta ei ole välttämättä sotilasisku.

      Delete
  8. Kiitos kovasti ;) kovin analyyttisesta ja tosiasioita ohittavista arviostasi. Heitänpa tuosta malliksi mistä tapahtumaketjut lähtivät liikkeelle http://esitutkintapoytakirja.blogspot.com päällekarkaajalle ei tuomiota siitä kritiikkiä syyttäjiin, tuomariin ymv ko norsunluurannikkolaisen toimia peitelleitä kohtaan. Seurauksena olikin yhtä äkkiä "kunnianloukkausta, kansankiihotusta, uskonrauhan häirintää". Minulta riistettiin perusoikeuksien mukainen vapaa liikkuminen, oikeus saada päällekarkaaja tuomiolle kunnianloukkauksistaan päällekarkauksistaan ja perättömistä ilmiannoistaan. Olisikohan timo suvanto ollut hiljaa vai "idiootti" - Seppo Lehto 2 v 5 kk lavastettu syyllinen ja oikeusmurhan uhri Finis Finlandija. PS: Epäilen että metsästäjänä ampuisit marjastajia moisella arviokyvyllä ;)

    ReplyDelete
  9. Korjasin termin muotoon "sananvapauden rajoja koetelleet". Pelkästään siksi, että muusta luonnehdinnasta minulla ei ole näyttöä. Muuten arvioni kirjoitusten tyylilajista (siltä vähäiseltä määrältä, mitä olen niihin tutustunut) pysyy.

    ReplyDelete
  10. Vanha tuomarin ohje kuului jotenkin niin että "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan". Ihan oheishuomiona tuli vain mieleen, että kansanomaiselta katsantokannalta voi joskus oikeus ja kohtuus olla sekin, että joku suunsoittaja saa turpiinsa.

    ReplyDelete
  11. Kummasta nousee enemmän meteliä: siitä mistä saa keskustella vai siitä mitä sisältöä keskustelulla on.

    ReplyDelete