Halla-aho ja Charlie Hebdo

Kuka tai mikä ei kuulu joukkoon? Ja miksi?

Mikä yhdistää Jussi Halla-ahoa ja Charlie Hebdon toimittajia ja pilapiirtäjiä? Kaikki ovat saaneet tuomion islamiin kohdistuvasta satiirista. Tuomioiden kovuudet ei tietenkään olleet enää millään mitarilla tasamittaiset. Halla-aho sai sakot ja samalla julkisuutta nousta eduskunta- ja eurovaalien ääniharavaksi. Charlie Hebdon toimittajille ja piirtäjille langetettiin kuolemantuomio ilman oikeudenkäyntiä.

Tiedän, että tästä bloggauksesta ei minun Some-piirreissäni juuri peukkuja nouse. Ehkä se pitääkin kirjoittaa juuri siksi.

Teksti, josta Halla-aho sai tuomionsa, oli satiiria. Jos joku ei ymmärrä sitä satiiriksi, niin häneltä puuttuu kokonaan kyky nähdä asiat kontekstissaan. Sinänsä ei mitenkään kovin harvinainen ominaisuus. Oliko se hyvää ja osuvaa satiiria, siitä ei voidaan olla eri mieltä. Minusta se ei ollut, mutta selkeästi se osui ja upposi kohteeseensa - useampaankin. Seurauksena siis oli jo edellä mainittu tuomio ja jos nyt ei äänikuninkuutta, niin perintöprinssiys kuitenkin.

Halla-aho haastoi siinä sivussa myös maallisen esivallan, joka ottikin haasteen vastaan ja selkeän kotikenttäedun turvin pisti Halla-aholle 6-0 turpaan. Charlie Hebdon toimitukseen Kalasnikovit kourassaan tunkeutuneet terroristit ohittivat maallisen esivallan käytänteisiin liittyvät muotoseikat kokonaan ja edustivat niin sanotusti korkeemman kättä, nyrkkiin puristettua.

Charlie Hebdon verilöyly on tuomittu laajalti ja se on selvästi yhdistänyt ihmisiä puolustamaan sananvapautta. Tosin samaan hengenvetoon on ehditty toteamaan, että Suomessa ranskalaisen satiirilehden kirjoitukset ja piirrokset olisivat johtaneet  Suomessa ainakin päätoimittajan syytettyjen penkille.  Ainakin, jos oikeuslaitos olisi pysynyt linjassaan.

Halla-ahon saadessa sitä mitä oli tilannutkin, sanavapauden puolustajat olivat pääsääntöisesti hiljaa ja katselivat vihellellen muualle. Jos jotain kommenttia tulikin, niin sen sisältö oli samaa kuin sanavapausjärjestön PEN:in silloisen johtajan Jarkko Tontin: "Niin tärkeä ihmisoikeus kuin sanavapaus onkin, täytyy harkita ja punnita kommentteja."

Aika erikoinen lausunto sananvapausjärjestöltä ja erityisesti Jarkko Tontilta, jonka omaan tavaramerkkiin on kuulunut sanoa ensin ja miettiä vasta sen jälkeen.  Minusta tässä ollaan yhdessä tämän asian monista ytimistä. Kyvystä ainakin sietää sitä, että jotkut ajattelevat asioista toisin kuin minä ja sanovat sen jopa ääneen. Minusta on aika kaksinaismoraalista olla julistamassa sananvapauden olevan ehdoton ihmisoikeus, etenkin Ranskassa, mutta kotimaassa minua ärsyttävien tyyppien olisi syytä ymmärtää, että minun kanssani eri mieltä oltaessa täytyy harkita ja punnita kommentteja.  Tai muuten tulee penalti  - olisi varmaan entinen tuomari todennut. Jääkiekkoerotuomari.