Saturday, 24 January 2015

M. A. slår olkinukkeja fast



Wikipedia tietää

"Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun, jotta toinen joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.

Argumentointivirheen perusmalli:
A:lla on mielipide X.
B esittää mielipiteen Y (joka on vääristelty "olkinukkeversio" X:stä)
B hyökkää mielipidettä Y vastaan.
Siispä X:n täytyy olla väärin.

Termi on suora käännös vastaavasta englanninkielisestä ilmauksesta, joka merkitsee 'linnunpelätintä', tai asiayhteyteen sopivammin käsiaseistetun jalkamiehen korsista rakennettua harjoitusvastustajaa."

Minusta toimittaja Minna Rosenström rakentaa tässä Opettaja-lehdessä numerossa 1/2015 olleessa jutussa muutaman sopivan olkinuken, joita M. A. Nummisen on sitten helppo "att slå fast".

Finnar behöver nästan aldrig använda svenska.

Svenska är ett alldeles otroligt nyttigt språk. Framför allt blir kontakten till svenskar, norrmän och danskar tätare och personligare på svenska än på engelska. Dessutom talar våra grannar ofta bättre engelska än oss.

Mainoksissa käytetään ylisanoja.  "Orange Caren Baba De Caracol Skin Renewal Cream  on aivan uskomattoman tehokas kasvovoide." (Todellinen mainos) "Svenska är ett alldeles otroligt nyttigt språk."  Niillä ei pyritäkään totuuteen, vaan retorisesti vakuuttaan kuulija tai lukija tuotteen erinomaisuudesta, etenkin muihin vastaaviin verrattuna.  Minusta kunnollinen medialukutaito on kansalaisille monin verroin hyödyllisempää kuin usean kielen osaaminen. Jos ei osaa asettaa lukemaansa tai kuulemaansa oikeaan kontekstiinsa, niin on ihan sama, kuinka monella kielellä ymmärtäisi lauseissa peräkkäin olevat sanat.

Jokainen tanskalaisten kanssa ruotsia puhunut tietää, että keskustelua ei voi millään mittapuulla kutsua toinen toistaan hyvin ymmärtäväksi. Suomenruotsalaiset tuttavani ovat kertoneet, että heillä on suuria vaikeuksia ymmärtää jopa skånen murretta, tanskasta nyt puhumattakaan. Se on tavalliselle suomenruotsalaiselle puhuttuna yhtä käsittämätöntä kuin Närpiön ruotsi.

Det är helt galet att läsa svenska, eftersom Sverige är ett så litet språkområde.

Det är hur som helst bra att kunna grannspråket. Jag önskar att vi finländare också skulle lära oss estniska och ryska.

Hyvin harvat tähän kielikeskusteluun osallistuneista ovat väittäneet ruotsin kielen opiskelun sinänsä olevan pähkähullua. Opiskelevathan ihmiset mitä kummallisimpia asioita sekä huvikseen että myös hyödykseen.  Ihan yhtä hyvin voisi väittää jääkiekon kuulumisen koululiikunnan "oppiaineisiin" olevan aivan hullua, koska jääkiekko on globaalisti niin pieni urheilumuoto. Pesäpalloa nyt ei kehtaa edes mainita tässä yhteydessä.

Numminen vastaa minusta ihan fiksusti. Olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan. Vastauksellaan hän vain samalla ikään kuin myöntää kysymyksen perusteluineen olevan relevantin.  

Det är att tvinga barn att läsa ett språk som inte intresserar dem.

Intresse – eleverna är ju ointresserade av de flesta skolämnena. Och fast man inte ska ställa ämnen mot  varandra, så tror jag att de flesta har större nytta i livet av till och med små kunskaper i svenska än av algebra.

Vapaan kasvatuksen idea, jossa lapsi itse saa päättää, mitä tekee ja mitä jättää tekemättä, lienee haudatta Summerhillin myötä. Harvat asiat ovat niin mustavalkoisia, että niiden voidaan katsoa olevan "ingen idé". Jopa niin hirvittävässä tapahtumassa kuin toisen maailmansodan holokaustissa oli tiettyä ideaa, kun sitä katsotaan sopivan intressijoukon näkökulmasta.

Barnen har idag sämre språkkunskaper än förr och ”tvångssvenskan” gör saken ännu värre.

Vi lär oss alla språk av tvång. Släktforskning är finländarnas största intresse efter motions-idrott. Över en miljon mänskor håller på med släktforskning. Alla uppgifter i exempelvis gamla kyrkoböcker är på svenska. Det skulle vara ett himmelens arbete att som 40-åring börja lära sig svenska från grunden om svenska inte hade varit obligatoriskt i skolan. Också lite svenskakunskaper är till hjälp när man börjar släktforska.

Käsite tvångssvenskan eli pakkoruotsi  lienee niitä typerimpiä vetoja vapaampia kielivalintoja peruskoulussa vaativien puolelta. Kielikysymys on arka haava ja sen sorkkiminen pakkoruotsin kaltaisilla negatiivisia tuntemuksia aiheuttavilla ilmaisuilla ei varmaan ole rakentavaa.  

Sen sijaan väite sukututkimuksen olevan merkittävä harrastus suomalaisten keskuudessa tuntuu minusta aika yliampuvalta. Lienee aika lailla eri asia olla kiinnostunut esivanhemmistaan kuin harrastaa aktiivisesti sukututkimusta. Edelleen Wikipedian mukaan "Pidemmälle vietynä sukututkimus vaatii huolellista paneutumista, sillä vanhojen asiakirjojen käsiala voi olla hankalalukuista ja kieli vanhaa virkamiesruotsia, latinaa, saksaa tai venäjää."

En osaa millään pitää  sukututkimusta relevanttina argumenttina ruotsin kielen hyödyllisyydelle, etenkään en sen opiskelun pakollisuudelle. Tämän perustelun edessä minulle tulee suunnilleen yhtä epäuskoinen olo kuin erään tuttavani argumentista. "Ruotsin kielen opiskelu on hyödyllistä. Voi mm.  ostaa silakkamarkkinoilta saaristolaisten tuotteita heidän omalla äidinkielellään." Sikäli kun minä olen paikalla ollessani pannut merkille, niin ei potater och strömming ole jäänyt kertaakaan myymättä siksi, että ostaja ei olisi osannut ruotsia.

Eleverna skulle vara ivrigare att lära sig svenska ifall det skulle vara ett frivilligt  ämne.

Det är ganska sällsynt med iver att studera, framför allt hos pojkar. Antagligen skulle mer än hälften av pojkarna låta bli att gå i skolan om vi inte hade läroplikt. Så en annan synvinkel; ingen vågar ens föreslå att matematik ska vara ett frivilligt ämne i skolan!

Tuskin minkään oppiaineen positiiviseen opiskelumotiiviin vaikuttaa sen vapaaehtoisuus. Aine joko kiinnostaa tai ainakin sen kokee itselleen hyödylliseksi riippumatta siitä, onko se vapaaehtoista tai pakollista. Korkeintaan pakollisuus saattaa aiheuttaa vastareaktion. Presidentti Kekkonenkin laiminlöi silloisia pakollisia venäjän kielen opintojaan lähinnä poliittisena protestina. Asia, jota hän kertoi myöhemmin katuneensa.

Jos koulunkäynti herkkua olisi, niin herrat sitä tekisivät. Tosin herraksi pääseminen ilman koulunkäyntiä lienee aika vaikeaa.  Olettaisin jopa suurimman osan pojistakin ymmärtävän, että koulunpenkillä istuminen on sittenkin tulevaisuuden kannalta hyödyllisempää kuin siellä perinteisessä pulkkamäessä laskettelu oppituntien aikaan. 

Jopa Teemu kävi peruskoulun loppuun asti.  Sitä paitsi Teemulla oli kolmannen luokan todistuksessa ruotsista ysi.  Jag bara undrar,  hur mycket tätare och personligare kontakter Teemu hade till svenska ishockeyspelare i NHL  på svenska än på engelska.



Matematiikan ja ruotsin vastakkainasettelu on minusta enemmän kuin keinotekoista. Jostain syystä M. A. vetoaa siihen jopa kahteen eri kertaan. Koulu kasvatustavoitteet ovat sekä elämää yleensä että jatko-opiskeluja varten.  Oppimisen keskiössä on tietysti luku- ja kirjoitustaito. Ilman niitä ura voi ureta korkeintaan urheilijaksi tai taiteilijaksi. Onhan niitä tietysti muitakin ammatteja, joissa vähemmälläkin opillisella sivistyksellä pärjää, mutta olkoot tässä mainitsematta.

Matematiikka on yleismaailmallinen oppiaine. Se on yksi kulttuurimme tärkeimmistä kulmakivistä.  Miten paljon ja millaista matematiikkaa pitäisi opettaa kaikille, siitä on taitettu peistä ja tullaan varmasti tekemään jatkossakin. Minulla entisenä matikan opena on siitäkin omat näkemykseni, jotka eivät kaikilta osin ole ihan 1:1 virallisten opsien kanssa. Niistä ehkä joskus myöhemmin.

Kaiken kaikkiaan tämän haastattelun kaltaisen artikkelit tekevät minut sekä surulliseksi että antavat epäuskoisen olotilan. Miksi ruotsin kieltä, jonka olemassa oloa ja jokaisen suomalaisen mahdollisuutta opiskella  halutessaan sitä pitää puolustella näin idioottimaisin argumentein?  Ainakin minä koen, että näillä argumenteilla minua pidetään itsekin idioottina.

Maa, jossa merkittävän kielivähemmistön asema on hoidettu vähintäänkin mallikkaasti, voisi toimia esimerkkinä muille kieliriitojen repimille valtioille. Nykyinen RKP:n johdolla syviin menneisyyden poteroihin kaivautunut kielipolitiikka kuitenkin lietsoo enemmän kielivihaa kuin hieroo kielirauhaa.  Minusta täysin tarpeettomasti. Numminen ei ole tässä "den språkliga brobyggaren" vaan pikemminkin "den språkliga bronedbrytaren".

ps.  Kommenttiin liittyen.

https://www.youtube.com/watch?v=zAkUWHL0MEA

18 comments:

  1. Asiaan mitenkään liittymättä tuli olkinukesta mieleen armeija-ajan lähitaisteluharjoitukset. Opettelimme monta päivää tappamaan sujuvasti olkinukkeja, jotka tehtiin täyttämällä vanhan mallinen käytöstä poistunut palvelusasu pahnoilla. Pistimillä, puukoilla, kenttälapiolla (se oli aika kätevä...) sun muilla astaloilla - taisi Ryhmyn ja Romppaisen koivuhalkokin olla mukana aseistuksessa. Aika heikkoon kuntoon ne vastustajat päivän mittaan saatiinkin.

    No, liittyy se olkinukkien pieksentä sentään sen verran tähän aiheeseen, että taisi olla monin verroin järjellisempää puuhaa kuin referoitu M.A.:n haastattelu.

    ReplyDelete
  2. Eikös M A itse ole ihan paras esimerkki siitä, mitä hyötyä ruotsin kielen osaamista voi olla. Tuskin hän olisi niin suosittu Ruotsissa kuin on ilman ruotsin kielen taitoaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä menisi lähinnä argumentointivirheen "yksityisestä yleiseen" joukkoon. Ei jokainen voi ryhtyä Ruotsissa menestyneeksi M. A. Nummiseksi, kuten kaikista ei tulee Teemu Selänteitä. Jopa minä edustan paremmin ruotsin kielen osaamisen hyötyä tavalliselle akateemisen tutkinnon suorittaneelle suomalaiselle. Hyöty ei ole missään järjellisessä suhteessa sen oppimiseen käytettyyn aikaan ja vaivaan. Iloa minulla on siitä ollut eikä ruotsin kielen opiskelu jättänyt minuun mitään märkiviä kielihaavoja.

      Olen kasvanut Hämeessä paikkakunnalla, jossa ei ollut mitään elävää yhteyttä ruotsin kieleen. Koko kielitaitoni perusta on siis kouluopetuksen varassa ja sen kyllä huomaa. Luen ruotsia sujuvasti, kirjoitan kohtuullisesti, mutta puhuminen vaatii oman aikansa, ennen kuin se alkaa sujua edes jotenkin. Oletan jakavani tilani aika monen minun taustalla varustetun henkilön kanssa ja meitä on paljon.

      Delete
    2. "Eikös M A itse ole ihan paras esimerkki siitä, mitä hyötyä ruotsin kielen osaamista voi olla. Tuskin hän olisi niin suosittu Ruotsissa kuin on ilman ruotsin kielen taitoaan."

      Toisaalta Eläkeläiset nauttivat vielä Nummistakin suurempaa suosiota Saksassa, vaikka eivät puhu kovin hyvää ruotsia, eikä edes saksaa.

      Itseasiassa eivät artikuloi kovin selkeästi edes suomeksi :-)

      Delete
  3. "Kaiken kaikkiaan tämän haastattelun kaltaisen artikkelit tekevät minut sekä surulliseksi että antavat epäuskoisen olotilan. Miksi ruotsin kieltä, jonka olemassa oloa ja jokaisen suomalaisen mahdollisuutta opiskella halutessaan sitä pitää puolustella näin idioottimaisin argumentein? Ainakin minä koen, että näillä argumenteilla minua pidetään itsekin idioottina. "

    Minulla on ollut jo pitkään sisäsyntyinen pakko ajatella ruotsin kielisistä jollain lailla yksinkertaisina henkilöinä, mitä tulee siihen intoon julistaa omaan kieltään ja sen upeutta.
    Jollain lailla samaa teemaa edustava ajatuskulku sisältyy tähän jumalten kieleen, mikä sisältyy usein jumalten henkilöihinkin, eli uskovaisiin, joiden ideologia makaa omassa upeudessaan ja hienoudessaan yhtä vankalla tavalla, kuin makaa "tieto" suomenruotsalaisessa oman kielen merkityksestä maailmankaukkeuden oleellisena rakennuspalikkana.

    ikäänkuin ilman ruotsin kieltä maailmasta katoaisi valo, Suomi ei voisi käydä kauppaa ja perunatkaan eivät enään kasvaisi, aurinko ei paistaisi eikä mitään muutakaan oleellista tapahtuisi, mikäli kaikille pikkulapsille ei opeteta ruotsia.


    Eli siis, on pakko ajatella, että kyllä, kieli-innokas suomenruotsalainen on suurella todennäköisyydellä idiootti.
    Suomen suomalainenkin on, jos uskoo tuota uskonnollista herätystä mukailevaa kansantyhmennysteemaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Monista tuntemistani ruotsin kielen puolesta puhujista on kyllä sanottava, etteivät he mitään idiooteja ole.

      He vain käyttäytyvät kuin sellaiset.

      Delete
    2. "Monista tuntemistani ruotsin kielen puolesta puhujista on kyllä sanottava, etteivät he mitään idiooteja ole.

      He vain käyttäytyvät kuin sellaiset."

      Näin se on nähtävä.
      Jostain kumman syystä kielipoliittinen teema saa ihan ok swenssonin muuttumaan normi tallaajasta jollain eläimellisellä tavalla kuolaavaksi idiootiksi.

      Kuuma peruna, tämä kielilaki yms.

      Ratkaisuvinkki:

      Laittaisivat sen kuuman perunan suuhun jos se kerran käsissä niin polttelee.
      Tämän jälkeen voi muuttaa vaikka Tanskaan kertomaan ruotsin kielen upeudesta :-)

      Delete
  4. Ruotsi on aivan uskomattoman hyödyllinen kieli. Ilman sitä ei sukututkimuskaan onnistu. Kuulostaa ihan hyvältä motivaatiolta, etenkin murrosikäisille yläasteen oppilaille.

    ReplyDelete
  5. Ruotsalaisten kanssa kannattaa puhua ruotsia, koska ruotsalaiset luultavasti osaavat paremmin englantia kuin sinä. Logiikan riemuvoitto. Kai ruotsalaiset osaavat myös ruotsia paremmin kuin sinä.

    ReplyDelete
  6. Algebran ja ruotsinkielen vähäisen osaamisen hyödyissä MA kyllä menee ihan metsään. Ammateissa, joissa matematiikan ja erityisesti algebran tunteminen on välttämätöntä, toimii Suomessakin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Indinöörejä, luonnontieteilijöitä, tutkijoita, ym.

    ReplyDelete
  7. Henkilöt jotka vertaavat matematiikkaa ja ruotsia keskenään ovat älyllisiä vajakkeja. Matematiikka on globaali aine, ruotsi ei ole sitä. N. viidelle miljoonalle suomenkieliselle on ruotsi täysin hyödytön kieli, sekä myös rasite. Pohjoismaiden lingua franca on englanti. Suomenkielinen ei pärjää kouluruotsilla Ruotsissa, koska koulu- ja riikinruotsin ääntämiset poikkeavat toisistaan. Oppiakseen ymmärtämään riikinruotsia, niin suomenkielisen olisi asuttava Ruotsissa jonkin aikaa. Suomessa ei kouluruotsi riitä minkään viran hoitamiseen (Kokkola-Oulu). Suomessa ei valmistu esimerkiksi lääkäriksi ilman mittavia ruotsin opintoja. Valtion ja kuntien virastoihin vaaditaan virkamiesruotsikoe. Suomessa on n. 15000-30000 suomea osaamatonta surua ja näiden vuoksi orjuutetaan suomenkieliset ruotsin kielen orjiksi. Ruotsin kielen tarve Suomessa perustuu kielilakeihin. Ei itse tarpeeseen. Ruotsinkieliset pystyisivät itse tarjoamaan palvelut virastoissa, joko henkilökohtaisesti tai etätulkkauksella. Miksi sitten tämä kielisirkus? Jos ajatellaan, että Ruotsissa olisi vastaava tilanne. Ruotsalaisilla olisi pakko- ja virkamiessuomi. Ilman suomen osaamista olisi ruotsalaisen erittäin vaikea työllistyä valtion ja kuntien virkoihin. Suomenkieliset vähemmistönä osaavat luonnollisesti molemmat kielet, joten suomen osaaminen hyödyttäisi heitä työllistymisessä. Ruotsin kieli Suomessa on surujen (suurin?) työnantaja. Suomen kielilait tulee päivittää vastaamaan todellista kielitilannetta. Virkamiesruotsivaatimus tulee poistaa virkamieheltä. Ainoastaan viranomaisella tulee olla velvoite molemman kielisiin palveluihin. Silloin voidaan esimerkisi käyttää tulkkausapua. Nyt tulkkeja ei tarvita kun jokaisen virkamiehen lain mukaan tulee osata ruotsia. On luonnollista että surutahot puolustavat pakko- virkamiesruotsia, koska etu siitä lankeaa pelkästään heille. Mutta miksi suomenkieliset puolustavat pakko- virkamiesruotsia?

    ReplyDelete
  8. Tämänkin olen toistanut jo useasti, mutta menkööt uusille lukijoille vielä kerran.

    Minulle itselleni ruotsin kielen asema Suomessa niin kouluopetuksessa kuin muussakin yhteydessä on lähinnä täysin yhdentekevä asia. Poimin suurella työllä ja tuskalla 9 oppikouluvuoden aikana hankkimallani ruotsin taidollani rusinat pullasta. Siis katson telkkarista ja kuuntelen radiosta mielelläni ruotsinkielisiä ohjelmia. Varsinkin, jos vaihtoehtona on mikä tahansa suomenkielisestä puolelta tuleva tosi-tv-ohjelma. Mitään muuta henkilökohtaista hyötyä ruotsinkielen taidostani minulle ei käytännössä ole ollut. Tässä asiassa ymmärtääkseni edusta aika suurta osaa kaltaisiani ihmisiä, siis niitä, joiden oli osattava kohtuullisen hyvin lukea ja kirjoittaa ruotsia selvitäkseen oppikoulusta kunnialla ylioppilaaksi. Puhuminen ja kuullun ruotsin ymmärtäminen oli minun aikanani täysin lapsipuolen asemassa. Puhuttuun kieleen kun pääsee sisälle vasta elämällä sen kielisessä ympäristössä, mikä esimerkiksi minun kotipaikkakunnallani oli silloin ja on vieläkin täysin poissuljettua.

    ReplyDelete
  9. Mikäs sitten mättää, jos asia on yhdentekevä?

    ReplyDelete
  10. http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59263-pakkoruotsille-ei-ole-jarkiperusteita

    Kun lukee sellaisten enempi vähempi raskaan sarjan poliitikkojen kuten Ahtisaari, Sasi, Katainen, Lipponen, Virkkunen kielipoliittisia kommentteja, niin mieleen hiipii kauhukuva. Ovatko heidän argumenttinsa yhtä pihalla valtakunnan kannalta paljon tärkeimmissä asioissakin? Pelin politiikan, lehmänkaupat ja suhmuroinnin ymmärrän, mutta en idioottimaista ja kuulijaa vähä-älyisenä pitävää retoriikkaa.

    ReplyDelete
  11. Eihän Teemu Selänteenkään todistuksessa ole arvosanaa kotimaisesta kielestä,vaan Ruotsin kielestä.

    Pakkoruotsin kannattajapellet silti mainostavat ruotsia kotimaiseksi kieleksi.

    ReplyDelete
  12. Helsingin Maisteri26 January 2015 at 10:17

    >de flesta har större nytta i livet av till och med
    >små kunskaper i svenska än av algebra.

    Tässä MA erehtyy ja paljon. Asia on täsmälleen päinvastoin. Vähäisestäkin algebran taidosta nimeenomaan on hyötyä varmaan kaikilla elämän osa-alueilla. Vaikea keksiä aluetta jolla siitä ei olisi mitään hyötyä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. http://timosuvanto.blogspot.fi/2015/01/pakkoruotsi-vs-pakkomatikka.html

      Vastausta ihan omana bloggauksena

      Delete
  13. Mahtava bloggaus! Jaoin tätä Facebookissa.

    ReplyDelete