Kuva: Lasse Niskala
Luotokuvaaja Lasse Niskala kertoo yllä olevasta kuvastaan:
"Olin ollut neljä päivää piilokojussa seuraamassa
luontoa aivan Suomen ja Venäjän rajalla Kuhmon korkeudella. Viisi sutta
ilmestyi paikalle Alueella oli haaskaruokinta, joka houkutteli eläimiä
paikalle. Karhuja oli haaskalla useita, Niskalan käsityksen mukaan sudet ovat
harvinaisempi näky kyseisellä alueella. - Pian näin suon laidalla jotakin
vaaleaa. Alueelle tuli viisi sutta. Se oli ensimmäinen kerta, kun sain susia
kuvattua. Pian tapahtui jotain, jota mies yhä muistelee innoissaan. Hän sai
kuvan hetken kestäneestä rauhallisesta petojen kohtaamisesta. - Tuli yksi
tuollainen tilanne. Karhu ja susi olivat aivan vastakkain. Ne nuuhkivat hetken
toisiaan ja erkanivat sitten erilleen. - Oli elokuinen ilta, ja aurinko oli
juuri laskeutunut, joten valoa ei ollut kovin paljoa. Juuri sain tuon kuvan
vielä otettua. Uran huippuhetkiä. Mies kertoo, ettei ole vastaavaa nähnyt
koskaan."
Kuvasta on käyty debattia ja sitä on epäilyt jopa
kuvamanipulaation tuotteeksi. Täytetyksi ei kai sutta sentään ole kukaan
väittänyt.
Molemmat eläimet ovat kuvassa terävyysalueella, mutta koska
niiden jalat eivät näy kokonaan, on mahdotonta sanoa, ovatko ne samalla vai eri
etäisyydellä kamerasta. Terävyysalue on kuitenkin niin pitkä, että ne voivat
olla syvyyssuunnassa ainakin parin metrin päässä toisistaan. Kuonojen lähekkäisyys vain ohjaa katsojaa
tulkitsemaan otukset lähelle toisiaan. "Nehän selvästi nuuhkivat
toisiaan".
Karhu on kääntänyt päätään hieman vasemmalle, suden pää on
aika tarkkaan kohtisuoraan kameran suuntaa vastaan. Tämän tulkitsee helposti
siten, että karhu olisi lähempänä. Toisaalta pedoilla on tapana kääntää päätään
sivulle niiden kohdatessa epäluuloisena toisen pedon, alla olevaan tapaan. Joten pään asennoista ei voida
varmuudella päätellä, miten karhu ja susi Niskalan kuvassa "oikeasti"
ovat keskenään.
Kuva: Yle
Tein kuvasta manipulaation , jossa laitoin uudet otukset
vastakkain. Molempien jalat näkyvät nyt kokonaan. Eläimet ovat erit, asennot
ovat erit, mutta koitin saada eläimet oikean kokoisiksi alkuperäisen kuvan
eläinten kanssa ja justeerasin niiden paikat lähimmän etujalan mukaan. Mikään
tieteellinen, tuskin edes poikkitieteellinen todiste karhun ja suden
etäisyyksistä alkuperäisessä kuvassa tämä ei tietenkään ole. Pikemminkin osoitus siitä, miten kuvaa tulkitaan.
Nyt susi näyttäisi olevan lähempänä. Se kun katsoo taaksepäin kamerasta.
Kuitenkin etujaloista päätellen ne ovat yhtä kaukana.
Joten ennen kuin luontokuvassa siirrytään 3-D kuviin, niin tällaisissa kuvissa etäisyydet syvyyssunnassa ovat "niin, jos siltä näyttää".
10 kommenttia:
Kiitoksen vain Matti Harjulle taas aikani tuhlaamisesta. Näin mitätöntä juttua "valokuvauksesta" havoin näkee. EVVK.
Tuskin voisin olla enempää samaa mieltä
kuvatoimistokuvaaja Jore Puusan kanssa. Suvannon täytyy olla Harjun kavereita. Mitenkään muuten ei voi olla ymmärrettävissä, että digicamera.net linkittää jatkuvasti näille mitättömille sivuille.
The jackals howl, but the caravan moves on. :-)
Anonyymille. En ole kirjoittanut missään, että Suvanto on Harjun kavereita. Siteeraustaito edellyttää lukutaitoa ja rohkeus selkärankaa ja oman nimen käyttöä. Sensijaan olen sitä mieltä -että Harju on paljon vartija ja kohdentaa linkityksensa varsin yksipuolisesti, koskien koko valokuvauksen sektoria. Harju ei linkitä sellaisille sivustoille, jotka ovat vastoin hänen arvomaailmaansa.
Minulle on ihan yksi v***n hailee, kuka on kenen kaveri. Minua vain v***ttaa, että joudun Harjun typerän linkityksen jälkeen lukemaan tällaista p***aa. Kumpi on lähempänä, susi vai karhu? Mitä v****n väliä sillä on.
En kai niin tyhmä sentään ole, että laittaisin tähän oman nimeni. Sen jälkeen sähköpostiosoitteeni menisi tukkoon kaikesta siitä p****sta, jota sinne tulvisi kaikista mahdollista raoista. Kokemusta on!
Sanottakoon nyt selvyyden vuoksi, että tunnen Matti Harjun entisestä elämästäni. Matti oli oppilaani opettaessani ATK-instituutissa pyöreät 20 vuotta sitten. Varsinaisia kavereita emme ole, mutta toki moikkaamme, jos satunnaisesti tapaamme foto-messuilla ym. vastaavissa valokuvaukseen liittyvissä tilaisuuksissa.
Kun minulla on blogissa jokin valokuvausta käsittelevä aihe, laitan siitä yleensä Matille tiedon. Hän linkittää digicamera.netin uutisissa blogiini, jos katsoo sen aiheelliseksi. Yleensä näin käy.
Tätä kutsutaan verkostoitumiseksi. Digicamera.netissä olevan linkin johdosta kyseistä bloggausta käy lukemassa noin 10-kertainen määrä lukijoita normaaliin poikkitieteellisiin bloggauksiin verrattuna. Jotta lukijat saisivat jonkinlaisen käsityksen tällaisen blogin suosiosta, niin oheinen sarja voisi olla sitä hyvin kuvaava.
Ei linkkiä missään: 50 lukijaa
Linkki digicamera.netissä: 500 lukijaa
Linkki Hesarin tiedesivuilla: 1000 lukijaa
Linkki Ilta-Sanomien verkkolehdessä: 5000 lukijaa.
Minun blogini on täysin epäkaupallinen, en ole edes harkinnut sinne mainoksia. Kukaan ei maksa minulle mitään tämän blogin pitämisestä. En ole Matti Harjun kanssa missään taloudellisessa suhteessa ja hänen linkatessaan minun blogiini raha ei liiku mihinkään suuntaan. Minun etuni on saada lukijoita blogiin ja digicamera.netin yksi toimintamuoto on linkittää Matin mielestä mielenkiintoisille valokuvasivuille. Etumme ovat yhtenäiset, molemmat hyötyvät.
Matti vastatkoon halutessaan omasta puolestaan, mutta voisin kuvitella, että koivn kärkevä ja henkilökohtaisuuksiin menevä arvostelu ei ainakaan lisää intoa linkittää arvostelijan sivuille. Jos linkittämättä jättäminen jollekin itselle vähemmän mieluiselle sivustolle katsotaan sananvapauden loukkaukseksi, niin meitä sananvapauden loukkaajia on aika paljon.
Nimimerkki Anonyymille sanoisin, että kantasi tuli harvinaisen selväksi. Jääkööt esimerkkinä keskustelun tason vaihteluvälin laajuudesta. Jatkossa moderoin asiasisällöltään ja tyyliltään vastaavat kommentit.
Siinä mielessä tämä on minusta tärkeä, että siinä havainnollistetaan sitä, mitä asioita kuvasta on varmasti luettavissa ja mikä on sitten enempi spekulaatioita ja muuta tulkintaan.
Varmasti kuvasta näkee minusta vain sen, että susi ja karhu ovat olleet aika lähellä toisiaan. Kovin aggressiivisilta ne eivät näytä.
Kuvasta itsestään irtoavaa tietoa voi täydentää taustatiedolla. Pedot on kuvattu paikassa, jonne tuodaan jatkuvasti raatoja. Luultavasti alueella päivystävä tsudet ja karhut ovat niin tottuneita toisiinsa, että sietävät toistensa läsnäoloa paremmin kuin ilman ruokintaa elävät otukset. Kun ruokaa riittää, niin riitaakin tulee vähemmän.
Tämä havainnollistaa myös sitä, että kuvalla voidaan valehdella enemmän kuin tuhannella sanalla. Kuvaa voitaisiin käyttää todisteena sille, että karhu ja susi tulevat toimeen ainakin niin hyvin kuin suomalaisissa kansansaduissa kerrotaan. Kuitenkin valokuva pitää sisällään vain 4-ulotteisen aika-avaruuden aikakoordinaatin yhden arvon ja paikkakoordinaateista niiden 2-ulotteisen kameran kennolle tallentuneen projektion. Se on aika vähän.
Tätä blogia on hauska lukea. Itse löysin sen aikoinaan juuri digicamera.netin kautta, joten kiitokset vain Harjulle vinkistä ja linkistä.
Anonyymille sanon saman kuin heille epämieluisia TV-ohjelmia haukkuville. Älkää lukeko ja katsoko teille epämieluista materiaalia. TV on täynnä kanavia ja netti vielä enemmän saitteja.
Hyvää kesää poikkitieteilijälle. Lisääkin luettavaa saa laittaa. Oletko muuten suunnitellut tekeväsisi näistä kirjaa. Kiinnostusta varmaan olisi paperistakin versiota kohtaan, jos se olisi hyvin muokattu siihen formaattiin sopivaksi.
Kari Kivelä
Oulu
> linkittää jatkuvasti näille mitättömille sivuille.
Mikä pakko se on painaa sitä linkkiä, varsinkin jos tietää sen johtavan mitättömille sivuille?
Hih, ainainen ongelma: on pakko painaa linkkiä, vaikka ei halua...
Sama juttu TV:n kanssa. Ihan pakko katsoa huonoja ohjelmia, vaikka ei millään tahtoisi. Pitää sitten vaan valittaa yleisönosastoissa ja keskustelupalstoilla.
- Minusta tämä juttu on, juuri kuten Matti Äyräs sanoi, hyvä esimerkki siitä, miten faktat ja olettamukset eroavat toisistaan.
Lähetä kommentti