Sunday, 19 August 2012

Tykillä Kuuhun




Mitä voidaan päätellä kansakunnan henkisestä tilasta, kun kansalaiset jonottavat nähdäkseen 14 minuutin mittaisen 110 vuotta vanhan mykkäelokuvan? Toki tällä kertaa paikalla olevan orkesterin säestyksellä.  

Minun mielestäni pelkkää positiivista.

Olin siis katsomassa Espoo Ciné -festivaaleilla esitettyä Georges Mélièsin elokuvaa Le Voyage dans la lune eli Matka Kuuhun vuodelta 1902. Elokuva on restauroitu ainoasta säilyneestä värikopiosta monen vuoden työn tuloksena. Tästä työstä näytöksessä myös esitetty elokuva on vähintään yhtä kiehtova kuin itse "pääelokuvakin", joka tosin on pituudeltaan vain noin viidesosa "alkufilmin" pituudesta.

Elokuvasta ei sen enempää. Siitä löytyy enemmän tietoa täältä, mistä voi käydä katsomassa myös elokuvan sekä mustavalkoisen että väritetyn ja restauroidun version. Suosittelen.

Elokuva perustuu löysästi Jules Vernen samannimiseen romaaniin. Fyysikkona ja kenttätykistöupseerina en voinut olla panematta merkille, että niin kirjassa kuin elokuvassa astronautit lähetettiin Kuuhun tykillä, ei raketilla. Jälkimmäinen vaihtoehtokin olisi ollut hyvin mahdollista, mutta syystä tai toisesta Verne valitsi tykin.

Fiktio on fiktiota, mutta siitä huolimatta voidaan tarkastella hieman tämän matkaan lähettämistavan fysikaalisia perusteita. Jos kappale ammutaan avaruuteen ballistisesti, niin sen on ylitettävä ns. pakonopeus, jotta se pääsee irtautumaan lähtöplaneettansa tai kuunsa vetovoimasta. Jotta Maasta tykillä ammuttava ja ilman rakettimoottoria toimiva avaruusalus pääsisi edes teoriassa Kuuhun, niin lähtönopeuden olisi oltava vähintään 11,2 km/s.  Tässä laskelmassa ei ole vielä esim. ilmanvastusta mukana.

Mitä se tarkoittaa tykin putkessa olevassa avaruusammuksessa kyyköttävän astronautin kannalta? Hirveää kiihtyvyyttä. Elokuvan tykin putken pituus ei perspektiivistä johtuen ole oikein arvioitavissa. Pitkä se näyttäisi kuitenkin olevan. Joten oletetaan sen olevan yhtä pitkän Saddam Husseinin suunnitteleman supertykin Big Babylon, jonka putken pituus olisi ollut 156 metriä ja sisähalkaisijan 1 metri.

Kun kiihdytysmatka ja loppunopeus tunnetaan, niin keskikiihtyvyys voidaan laskea








Ei tarvitse olla kovin oppinut fysiologian tuntija, kun voi päätellä, miten kuumatkailijoille olisi käynyt 40000-kertaisesti Maan vetovoiman suuruisen lähtökiihdytyksen aikana. Vähintääkin yhtä kehnosti kuin Kuu-ukolle itselleen.


Täytyy myöntää, että hieman sekä fyysikon että tykkimiehen kulmakarvani kohosivat myös siitä, että elokuvassa avaruusalus  ammutaan suorasuuntauksella kohti horisontissa näkyvää Kuuta. Ehkä pitäisi tässäkin pitäytyä elokuvan  Mies joka ampui Liberty Vallancen  loppurepliikkiin:  "When the legend becomes fact, print the legend".

3 comments:

  1. "Jotta Maasta tykillä ammuttava ja ilman rakettimoottoria toimiva avaruusalus pääsisi edes teoriassa Kuuhun, niin lähtönopeuden olisi oltava vähintään 11,2 km/h."

    Tarkoitit kai 11,2 km/s.

    ReplyDelete
  2. Näinpä tietenkin. Korjasin, jos joku ihmettelee.

    ReplyDelete