Marimekon kompurointi kopiointijutuissa alkaa muistuttaa
hyvää rikosromaani. Vauhtia ja yllättäviä juonenkäänteitä riittää. Viimeisin on
ns. Laukkuskandaali, jossa ersä Marimekon kuvio väitettiin kopioidun
espanjalaisen laukun kyljessä olevasta piirustuksesta.
Uutisen julkisti Yle, joka jatkoi tässä ansiokkaasti
toimittaja Ari Korvolan viitoittamalla tuppeen sahatun lautakasan viitoittamalla tiellä. Siis nimettömän
lähteen puskista huutelua ilman todisteiden häivääkään. Tässä todisteilla
tarkoitan näyttöä laukun ostamisen ajankohdasta. Sehän on asian ydin. Sen
perusteella voidaan ainakin pois sulkea toinen kopioinnin suunta. Länsimaisen oikeustajun mukaan todistustaakka
on aina väitteen esittäjällä. Syyttömän ei tarvitse todistaa syyttömyyttään
kuin korkeintaan Speden sketsissä.
Katunäkymän piirtänyt taiteilija Maija Louekari kertoo itse
asiasta kuultuna.
"Olen törmännyt tähän laukkuun itsekin sen jälkeen, kun
kuosini oli jo ollut Marimekon valikoimissa, ja ihmetellyt sen
samankaltaisuutta. Oman Hetkiä/moments-kuosini inspiraationa olivat
kaupunkinäkymät Helsingistä. Piirsin Helsingin keskustasta kaupunkinäkymää,
jossa katse kohdistuu Esplanadin puiston suunnalta Fabianinkadun ja
Pohjoisesplanadin risteymään. Tämä helsinkiläinen näkymä on selkeästi
nähtävissä myös nimettömän lähteen Barcelonasta hankkimassa laukussa, sanoo
Louekari Marimekon
tiedotteessa."
tiedotteessa."
Kovin suurta sen paremmin teknistä kuin luovaa osaamista ei tarvita vääntää oikealla olevasta Photoshopilla suodatetusta valokuvasta vasemmalla oleva piirustus. Minäkin melkein osaisin.
Hyvänen aika. Onpa samanlainen kuva. Ääriviivat samat eikö vain?
Kyseinen valokuva on hyvinkin saattanut olla inspiraation lähteenä,
Laitinen Laiho arvioi.
Barcelonan laukku on kuin rikosromaanissa konsanaan
oleva sivujuonne, joka näennäisesti eijohda minnekään, mutta jonka seurauksena onkin uusi ja yllättävä juonenkäänne. Olennaista tässä on se, että katukuvakuva ei
ole syntynyt Maija Louekarin omassa päässä, vaan se piirretty suoraan
valokuvaaja ja kirjailija Markus Lepon
1960-luvulta peräisin olevan valokuvan mukaan. Yhtäläisyyden näkee vaikka sokea
Reetta ja sen kiistäminen olisi Marimekolta kaiken uskottavuuden loppu. Todennäköisin plagiointiketju menee siis näin.
Lepon valokuva -> Loukeakarin piirustus -> espanjalaisen laukun kuva.
Aika hassulta tuntuisi, että espanjalainen taitelija olisi tehnyt itsenäisesti
piirustuksen katunäkymästä 60-luvun Espalta.
Valokuva esikuvana saa tehdä hyvinkin esikuvan näköisen maalauksen tai piirustuksen. Se
saa suunnilleen automaattisesti uuden itsenäisen teoksen statuksen ja
"taiteilijalla" on siihen yksinomainen tekijänoikeus. Kysymys ei siis
ole tekijänoikeudellinen vain eettinen.
Marimekon brändi perustuu pitkälti
siihen, että kankaiden kuviot ovat sen taiteilijoiden omaperäisen ja luovan
suunnittelun tuloksia. Toisen ottaman valokuvan perusteella tehty piirustus ei
ole sitä. En tiedä, onko Louekari informoinut Leppoa asiasta, mutta ratkaisevaa
tässä on se, että hän on antanut ymmärtää kuvan syntyneen pelkästään hänen oman
luovuutensa tuloksena.
Tämä ei tiedä hyvää Marimekolle. Veikkasin aikoinaan, että näitä alkaa tippua. Enpä ollut tässäkään hirveästi pielessä.
ps. Louekarin katumaisemasta tulee eittämättä mieleen Henrik Tikkasen piirrokset. Tikkanenkin käytti näissä optista apuvälinettä, mutta se ei ollut valokuvan päällä oleva voipaperi, vaan Camera Lucida.
pps. Jos minun pikku kirjoitelmani on tyly, niin referenssiä kannattaa käydä katsomassa täällä.
ppps. Voi voi. Alkaa käydä jo nuorta tyttöä sääliksi.
ps. Louekarin katumaisemasta tulee eittämättä mieleen Henrik Tikkasen piirrokset. Tikkanenkin käytti näissä optista apuvälinettä, mutta se ei ollut valokuvan päällä oleva voipaperi, vaan Camera Lucida.
pps. Jos minun pikku kirjoitelmani on tyly, niin referenssiä kannattaa käydä katsomassa täällä.
ppps. Voi voi. Alkaa käydä jo nuorta tyttöä sääliksi.