Alkuperäinen kuva: Pertti Nisonen
”Suuren huijauksen ties monesko näytös” (Jörn Donneria mukaillen siteerattu). Kuvakollaasin nimi on "Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti". Kuvassa siis Guggen ja kaupungin edustajat heittävät veronmaksajaa leikkimielisesti korvapuusteilla. Jos jollekin assosioituu jotain muuta, niin se on hänen mielikuvituksensa vika.
Syyskuun alussa useat lehdet julkaisivat kritiikittä ja kommenteitta seuraavan "uutisen".
"Guggenheim tutki: enemmistö suomalaisista kannattaa meitä
Suomalaisista 52 prosenttia kannattaa Guggenheim-museon
perustamista Helsinkiin, kun taas 41 prosenttia on sitä vastaan, kertoo
Guggenheimin teettämä tutkimus.
Solomon R. Guggenheim -säätiö viimeistelee parhaillaan uutta
ehdotusta Helsinkiin sunnitellusta taidemuseosta. Säätiön johtaja Richard
Armstrong ja apulaisjohtaja Ari Wiseman esittelevät ehdotuksen sidosryhmille ja
medialle Helsingissä 24. syyskuuta 2013. Wiseman vieraili Suomessa aiemmin
tällä viikolla ja tapasi hankkeelle tärkeiden ryhmien edustajia.
Elokuun lopussa 1 004 suomalaiselta kysyttiin
kannattaisivatko he Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin, jos voidaan
osoittaa, että museosta olisi taloudellista hyötyä Suomelle. Kyselyssä 52
prosenttia suomalaisista kannattaa Guggenheim-museon perustamista Helsinkiin,
kun taas 41 prosenttia on sitä vastaan.
Helsinkiläisistä 56 prosenttia kannattaa museohanketta ja 38
prosenttia vastustaa sitä. Kyselyn toteuttivat TNS Gallup ja Guggenheim-säätiön
Suomen viestintätoimisto Miltton Group.
Kyselyn perusteella Helsingin Guggenheim-museon kannatus on
erityisen suurta metropolialueen asukkaiden, yrittäjien, nuorten ja Vihreiden
kannattajien keskuudessa. Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannattajien
parissa hankkeeseen suhtauduttiin kielteisimmin.
Myös enemmistö SDP:n ja Kokoomuksen kannattajista
suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti.
”Olemme kiitollisia kattavista ja rakentavista
keskusteluista, jota olemme käyneet eri aloja ja taustoja edustavien
suomalaisten kanssa, ja odotamme niiden jatkuvan ja laajentuvan kun palaamme
esittelemään uuden ehdotuksen myöhemmin tässä kuussa”, Wiseman sanoo
tiedotteessa."
Hävettää suomalaisen "laatujournalismin" puolesta.
Kun lehtien sisältö alkaa olla kokoelma lehdistötiedotteita, niin on aika
katkaista lukijasuhde. Minä lopetin Hesarin 40 vuotta jatkuneen tilaajasuhteen
tänä syksynä. Tosin Hesarin kunniaksi on todettava, että tämä
"uutinen" julkaistiin nimenomaan Hesarissa edes muutaman kriittisen
kommentin kera.
Kyselyn tarkoitus on niin läpinäkyvä, että vähänkin omilla
aivoillaan ajatteleva ihminen ei suostuisi edes vastaamaan siihen. Suunnilleen
sama, jos ihmisiltä kysyttäisiin, että uskotteko Jumalaan, jos voidaan osoittaa, että siitä on hyötyä Taivaaseen pääsyssä.
En osaa oikein päättää, kenen suhteen tunnen enemmän
myötähäpeää. Kyselyn tekijöiden, siihen vastanneiden vai siitä kritiikittömästi
uutisoineiden.
"Tutkimus" uutisoituna Guggenheim Helsinki -sivuilla.
Tätä ei haluttaisi lähteä edes ruotimaan, mutta menkööt nyt
näillä ärsytyksillä.
1. Kysymyksen jos-ehto on aivan absurdi. Jopa Guggenheimin
omat täysin optimiset arviot osoittavat, että museo itse tuottaa tappiota
useita miljoonia vuodessa. Matkailuun liittyviä kerrannaisvaikutuksia on täysin
mahdotonta arvioida. Jos tämä on toiminut Bilbaossa, mutta kussut suunnilleen
kaikkialla muualla, niin millaisen ennustearvon historia mahtaa antaa Helsingin
hankkeelle?
2. Tiedotteessa vedetään amerikkalaiseen tyyliin mutkat
suoriksi. Jos johdattelevaan kysymykseen on antanut myönteisen vastauksen 56 %
hesalaisista ja 52 % suomalaisista, niin johtopäätös on: "Enemmistö
suomalaisista kannattaa meitä".
3. Jotta ulkopuolinen voisi päätellä jotain tutkimuksesta,
niin sitä pitäisi avata jotenkin. Kysyttiinkö vain tätä vai olisi tämä kysymys
piilotettu muiden joukkoon? Oliko vastaajien jakauma sama kuin suomalaisten?
Jos oli, niin silloinhan hesalaisia olisi ollut vain noin 100, mikä on aika
pieni joukko nimenomaan heitä koskettavassa asiassa. Konkretisoitiinko
"taloudellinen hyöty Suomelle" jollain tavoin? Entä "voidaan osoittaa"?
Olen ennenkin sanonut, että minulle henkilökohtaisesti on
ihan yksi hailee, rakennetaanko Helsinkiin Guggenheim vai ei. Tuskin siellä
kävisin, en edes kusemassa portaille. Minua asiassa ärsyttää se päättäjien vallankäyttö,
jossa oma intressi verhotaan muka loogiseen, mutta tosiasiassa aivan pähkähulluun argumentointiin.
"Jos ei tehdä äkkiä päätöstä, niin ottajia on jonossa", "Näen Helsingissä Guggenheimin kokoisen kulttuuriaukon". Nämä nyt äkkiä mieleen tulleina. Lista ei pääty tähän.
Sama pätee muuten minun suhteeni pakkoruotsikysymykseenkin. Minulle itselleni on ihan sama, luetaanko peruskoulussa toista kotimaista kieltä
pakollisena vai vapaaehtoisena. Kunhan luetaan ja toivottavsti myös opitaan sekä kieltä että elämään sovussa eri tavalla ajattelevien kanssa. Kun pakkoruotsi terminä tuntuu hiertävän niin
tuttujen kuin tuntemattomien kengässä, niin vastaisuudessa alan käyttää
neutraalimpaa ilmaisua. Siis jatkossa puhun vain B1-kielen valinnaisuudesta. Myötäkarvaan silittäen.
Alkuperäinen kuva: Pertti Nisonen
Tämän toisen Guggenheimin lehdistömateriaalista napatun ja hieman modifioidun kuvan nimi on "Sucker". Alkuperäinenkin kertoo enemmän kuin varmaan oli tarkoitus siitä, ketkä vie ja keitä kuin litran mittaa. Vääsin vielä vähän lisää rautalangasta. Haatainen, joka oli ihan ulkona kaikesta (onnekseen sai muita hommia) osoittaa Guggenheimin paikaksi Uspenskin katedraalia ja Gallen-Kallela-Sirenin sormi sojottaa varmaan kohti Gutenbergin galaksia.
Nämä kuvat paljastavat millaisella ylimielisyydellä ja toisaalta lapsenomaisella innostuksella asian vetäjät toivat rakkaan lapsensa laskun maksajien tietoisuuteen. "Helsinki saattaa saada Guggenheimin"
13 kommenttia:
Pitäneekö vanhaa sanontaa laajentaa? Sodassa, rakkaudessa ja guggenheimeilussa ovat kaikki keinot sallittuja. Mikään typeryys ei ole liian typerää, mikään naivius ei liian infantiilia, mikään vale ei liian ilmeinen vale, mikään vedätys ei liian härski - päämäärä kun pyhittää, jos ei nyt ihan sentään keinoja niin ainakin pankkitilejä.
"Tutkimuksen" tuloksista voidaan tehdä ainakin kaksi johtopäätöstä:
1) Jos Guggenheim-museo toimii tappiolla, niin kannattajia on vähemmän kuin puolet suomalaisista. Kuinka paljon vähemmän, pitäisi tietenkin tutkia uudelleen eli asettaa uusi kysymys: ...jos voidaan osoittaa, että museosta olisi taloudellista haittaa Suomelle.
Arvelen ettei kovin moni kannata...
2) Suomalaisten tiedotusvälineiden toimittajat ovat laiskoja. Pienellä googletuksella löytyi useita juttuja, joissa "uutinen" toistettiin sanasta sanaan täsmälleen samanlaisena.
1. Jos kysytään jotain, niin vastauksista ei voidä tehdä johtopäätelmiä muuta kuin siihen kysymykseen liittyen.
2. Lehtien rooli vallan vahtikoirina ja riippumattoman tiedon välittäjänä alkaa olla mennyttä. Lehdistötiedotteiden julkaisu uutisina on vain indikaatio siitä.
Olen koulutukseltani matemaatikko, fyysikko, opettaja ja valokuvaaja. Lisäksi olen tehnyt tiedetoimittajan ja tietokirjailijan hommia niin paljon, että kuvittelen tietäväni kaikista edellä mainituista yhtä sun toista. Kuten Sakarikin, kun samanlainen tausta sattuu olemaan.
Sote-uudistuksesta ja Euroopan vakautusmekanismeista olen aivan ulkona - kuten suurin osa maallikoista ja valitettavasti nähtävästi päättäjistä.
Minua kiinnostaa Guggenheimin tapaus ja B1-kielen valinnaisuus peruskoulussa. Ei niiden itsensä takia, vaan niiden pakeilta käydyn argumentaation suhteen. Siksi, että minusta se indikoi päättäjien kykyä tehdä muitakin ja merkittävämpiä päätöksiä rationaaliselta pohjalta. Havaintoni ovat olleet hyvin masentavia.
Hyvä kuva. Veronmaksajia päin pläsiä.
Noin vertauskuvallisena pallon heittona palloissa kyllä on muuta kuin lunta..... ;)
Niinpä. Jossain aiemmassa keskustelussa sanoin jo, etten oikein tahdo uskoa, että johtavat poliitikkomme ovat niin typeriä kuin lausunnoista voisi päätellä. Puhuvat tahallaan pehmoisia kannattajiaan miellyttääkseen.
Voivat toki ollakin, mutta mielelläni säilyttäisin jonkin illuusion pystyvästä valtakunnan johtamisesta.
Korjasin asian.
Alkaa olla metaforat kohdillaan.
Kävi jo selväksi, että et kannata Guggenheimia. Oletko ottanut oheisvaikutuksia arvioidessasi huomioon sen jo rakennusaikana luomat sadat työpaikat, puhumattakaan museon pyöriessään tarjoamia vakituisia työpaikkoja?
Kansantaloustieteen perusopinnot olisivat varmaan eduksi nimimerkki Anonymousille. Kansantaloutta ei saada kuntoon työllistämällä ihmisiä tuottamattomilla hankkeilla. Museo itsessään tuottaa tappiota, sitä eivät edes Guggen omat laskelmatkaan pyri kiistämään. Tällainen työllistäminen olisi kuin hölmöläiset peittoa jatkamassa sillä erotuksella, että peitto vain pienenee koko ajan.
Laman tai laskusuhdanteen vaikutuksia voidaan yrittää hieman lieventää ajoittamalla yhteiskunnan kannalta välttämättöä hankkeita juuri laman ajaksi. Koulujen, sairaaloiden tai teiden rakentamista. Sitä kutsutaan elvytykseksi. Tosin senkään tehosta ei olla mitenkään yksimielisiä.
Vaikka peruskritiikkini kohdistuu Guggenheim-projektin ala-arvoiseen argumentointiin, niin olen toki myös sitä mieltä, että Guggenheim ei olisi kansantaloudellisesti tuottava sijoitus. Spekulaatiot sen tuomista turistivirroista ovat täysin tyhjän päällä.
Minua nauratti, mutta mahtaako poikkitieteilijää naurattaa, kun päälle räpsähtää syytteet kunnianloukkauksesta ja tekijänoikeusrikoksesta?
Päättäjillä ja yleensä yleensäkin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevilla on alentunut julkisuuden suoja julkista tehtäväänsä hoitaessaan. Guggenheimin puffauksen lehdistökuvaus on sitä mitä suurimmassa määrin. Tässä käytetty satiiri on vielä varsin mietoa, varsinkin kun se kohdistuu kollektiiviin, ei yksittäiseen henkilöön. Olisi poliittinen itsemurha lähteä nostamaan tästä kunnianloukkaussyytettä. Korkeintaan syyte kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan. Se olisi höplästä vedettävät, joka ei mikään ihan pieni kansanryhmä olekaan.
Kuvat ovat Helsingin kaupungin lehdistömateriaalista, joka oli tarkoitettukin viestimien käyttöön. Joten niiden alkuperäinen käyttö kuvaaja hyvän tavan mukaisesti mainiten on ihan OK. Sen sijaan tekijänoikeusrikkomuksen tunnustan ihan ilman muuta, niin ei tarvitse ryhtyä kinaamaan siitä. Tekijänoikeuslaissa sanotaan näin: "Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna: 1) valmistamalla siitä kappaleita; 2) saattamalla se yleisön saataviin."
Tässä taannoin luin roistojen ja ryökäleiden hoviasianajajan Heikki Lampelan haastattelun. Hän puhui viisaita sanoja. Hän kehottaa yleensä edustamiaan henkilöitä tunnustamaan, jos ovat syyllistyneet väitettyyn rikokseen. Vain tunnustamalla asianajaja pystyy valottamaan asiaa syytetyn kannalta ja tuomio on poikkeuksetta lievempi kuin syyllisyys kiellettäessä.
Muokkasin hieman kuvia, koska se oli minun kannanottoni merkittävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuvaaja otti tietysti sellaiset kuvat kun pyydettiin. Minusta kuvien viesti oli lähinnä kansanvaltaa halveksiva. Me kaupungin virkamiehet ja guggelaiset olemme asian jo päättäneet. Nopean päättäjän etu, vain 140 miljoonaa ja pari milliä vuosittain kaupan päälle. Ottajia on kyllä jonossa, jos ei tehdä heti kauppoja.
Tämä antaa minusta moraalisen valtuuden käyttää kuvia satiiriseen muokkaukseen, vaikka aika selvästi tekijänoikeusrikkomuksen puolelle mennäänkin. Haluan korostaa sitä, että tekoni motiivi oli yhteiskunnallisen keskustelun terävöittäminen satiirisin keinoin, ei kuvan tekijän taloudellisten eikä edes moraalisten oikeuksien polkeminen. Esimerkiksi taannoinen Niinistön virallinen muotokuva sai aikaisekseen paljon härskimpiä kuvamanipulaatioita. Sattuneesta syystä kuvaaja ja malli olivat aika vaitonaisia niiden suhteen.
Minusta tämän voi rinnastaa kansalaistottelemattomuudeksi. Pekka Sauri on sanonut minusta aika oivasti asiasta, vaikka se 1:1 minun juttuni kanssa olekaan. "Kansalaistottelemattomuus on kohtuuttomaksi koetun lain tietoista rikkomista ja oikeusseuraamisten kantamista omalla nimellä ja naamalla. Kansalaistottelemattomuus on laitonta, eikä sitä voi "sallia". Jos yleinen mielipide asettuu samalle kannalle kuin kansalaistottelematon, kyseinen kohtuuttomaksi koettu laki varmasti muutetaan aikanaan. Kansalaistottelemattomuus ei koskaan ole luvallista. Sehän juuri on koko asian ydin. Tottelematon voi esittää lain rikkomiselle erilaisia perusteita, joita sitten julkisessa keskustelussa arvioidaan. Mutta hän joutuu teostaan edesvastuuseen olemassa olevan lain mukaisesti."
Minä en esimerkiksi hyväksi kettutyttöjen naamiot kasvoilla tehtyjä iskuja turkistarhoille, vaikka itse olenkin hyvin kriittinen turkistarhauksen suhteen. Naamioiskuissa vain paistaa niin räikeästi vastuun pakoilu omista tekosistaan.
Oma blogini on täysin epäkaupallinen. En saa keneltäkään mitään korvausta näistä sepustuksista. Rikkomukseni ei aiheuta kenellekään fyysistä eikä taloudellista vahinkoa. Jos tästä on seuraamuksia, niin oletan lieventävien asianhaarojen olevan sellaisia, että ne ovat aika lieviä. Rikkomuksesta ei voi saada vankeutta, korkeintaan sakkoja.
Lähetä kommentti