Avustin Heurekan tämän kesän tiedeleiriä "Hyrrän
hyrinää" nimisessä projektissa. Lähinnä olin ideoimassa siihen tulevia
tutkimusprojekteja ja sen ohessa olin fysiikan asiantuntijana. Ihan mukava
pikku jobi.
Yksi tutkimuskohteista oli tutkia, miten keitetty kananmuna
saataisiin pystyyn. Arkipäivän fysiikkaa tuntevat tietävät tietysti keinon. Kun
muna laitetaan lappeellaan pyörimään vinhasti, niin se nousee ihmeellisesti
pystyyn. Olin juuri kertomassa, miten muna pyrkii pyörimään siten, että sen
painopiste on alhaalla ja pyörimissäde mahdollisimman pieni, eli muna pyörii
pystyasennossa suippo pää ylhäällä. Silloin yksi munaa pyörittävä ryhmä huusi: "Opettaja, opettaja! Meillä muna nousi pystyyn väärinpäin."
Näin todellakin oli käynyt. Otin vielä munan mukaani
tarkempia tutkimuksia varten. Sen käyttäytyminen pysyi samanlaisena. Minulla on
teoria siitä, miksi juuri tämä muna nousi pystyyn väärinpäin, mutta en
hennonnut vielä rikkoa sitä tarkempia tutkimuksia varten. Kommenttina saa
esittää omia teorioita, miksi näin. Kirjapalkinto taas parhaimman selityksen
antajalle.
4.6.2014
Munatutkimukset jatkuvat.
Kananmunan leveämmässä päässä on ilmatasku, tässä kuvassa merkittynä numerolla 14.
Ilmatasku suurenee munan vanhetessa. Yleensä ilmataskusta tulee hieman epäsymmetrinen.
Väärinpäin pystyyn nousevalle munalle on tehty ruumiinavaus, tai ainakin se on kuorittu. Tämän munan ilmatasku on jo aika iso. Lisäksi se on poikkeuksellisen symmetrisesti munan leveämmässä päässä.
Kun muna on tarpeeksi vanha ennen keittämistä, sen ilmatasku on kasvanut niin suureksi, että munan painopiste on siirtynyt suipon pään puolelle. Siksi tällainen muna nousee pyöritettäessä helpommin pysytyyn leveämpi pää ylhäällä. Pyörittämisellä saa siis osviittaa siitä, kuinka vanha muna on ollut keítettäessä. Keitetyn munan ilmataskun koko ei muutu enää juuri lainkaan.
Hypoteesin jalostuminen teoriaksi vaatii useita toisistaan riippumattomia kokeita, joten poikkitieteelliset munatutkimukset jatkuvat.
7.6.2014
Munan ilmataskun koon näkee parhaisten raa'asta munasta. Näin suuri ilmatasku vaikuttaa oleellisesti munan painopisteen paikkaan ja munan hitausmomenttiin, siis kahteen keskeiseen lappeellaan pyörivän munan käyttäytymiseen vaikuttavaan fysikaaliseen suureeseen.
7.6.2014
Munan ilmataskun koon näkee parhaisten raa'asta munasta. Näin suuri ilmatasku vaikuttaa oleellisesti munan painopisteen paikkaan ja munan hitausmomenttiin, siis kahteen keskeiseen lappeellaan pyörivän munan käyttäytymiseen vaikuttavaan fysikaaliseen suureeseen.
7 kommenttia:
Alkio sisässä, siis hedelmöittynyt munasolu ja sen seuraus?????? Näitä oli munissa jonkun verran 50 ja 60 luvuilla.
Taitaa nykyisin niin hedelmöittyvät kuin hedelmöittävätkin munat olla tuontitavaraa.... :)
Mutta kai ilmiön täytyy painon jakautumiseen liittyä. Nykyisinhän munat pakataan kennoihin "väärin päin", siis eripäin kuin ennen, terävä pää alaspäin. Säilyvyyden kannalta olisi parempi toisinpäin, kuulemma, en tosin tiedä miksi. Painon pitänee nyt siis olla siellä alapuolella. Olisko ilmatasku rikkoutunut, ja sisus siirtynyt? Ken avaa, näkee.
Kuten yllä olevasta käy ilmi, niin jatkettujen poikkitieteellisten tutkimusten perusteella Sakari tuntuisi olevan oikeilla jäljillä. Korostan kuitenkin sitä, että käsitykseni on vasta hypoteesiasteella. Tilastollista dataa pitää olla paljon enemmän, jotta alettaisiin kääntyä teorian puolelle.
ps.
Vastauksia on toistaiseksi tullut kaksi. Palkinnoksi ajattelin kirjaa Digikuvan osto, myynti ja käyttöoikeus. Molemmilla vastaajilla kun todistettavasti on kyseinen opus (toisella tekijän, toisella arvostelijan kappale), niin jatkan kilpailua. Uutena palkintona juuri ostamani (ei siis arvostelukappale) Esko Valtaojan kirja "Ensimmäinen koira Kuussa". Vähän luettu kappale Eskon nimmarilla varustettuna.
Kysymys kuuluu. Mitä mahdollisia tilanteeseen liittyviä muuttujia olisi seuraavaksi tutkittava?
Anna nyt vähän enemmän aikaa vastata (ja kerro mihin mennessä). Kello kahdeksan samana iltana tuntuu turhan aikaiselta...
Munatutkimus on hektistä puuhaa. Ei siinä ole aikaa antaa kilpailuille määräaikoja. Niitä tulee ja menee.
Juuka taisi saada aikoinaan jonkinlaisen maineen kivenpyörittäjän kylänä leffan ansiosta. Onkohan Rekola tulevaisuudessa nyt sitten valtakunnallisesti tunnettu munanpyörittäjän kylänä? Kun tutkimukset aikaanaan valmistuvat, ne saanevat kansallisen lisäksi globaaliakin huomiota... :)
Lähetä kommentti