Sokrateen syöksypusku

Kaikki suuret yleisötapahtumat luovat ympärilleen oheistuotteiden markkinat. Niin myös jalkapallon MM-kisat. Tokihan tämä oli tiedossani, mutta siitä huolimatta olin enemmän kuin lievästi hämmästynyt saatuani kisojen alla luettavaksi peräti kolme eri opusta, joissa jalkapalloa lähestytään sanotaan nyt vaikka poikkitieteellisestä näkökulmasta. Kuitenkin niin, että jos tässä blogissa paino on tukevasti yhdyssanan alkuosalla, niin näissä kirjoissa se on siirtynyt enempi vähempi jälkiosan puolelle.

Olen nähnyt suorina lähetyksinä kaikki jalkapallon MM-kisojen loppuottelut vuodesta 1966 alkaen. Vuoden 1962 loppuottelu jäi  suorana väliin vain sen takia, että osin niiden takia suunniteltu Telstar satelliitti myöhästyi juuri ratkaisevan kuukauden. Siitä huolimatta näissä kaikissa kolmessa kirjassa oli minulle jotain uutta. Hieman uusin silmin tulee näitäkin kisoja katsottua.

Jos nyt jotain pitäisi näistä kolmesta suositella yli muiden, niin kyllä se olisi Sokrateen syöksypusku - Jalkapallon filosofiaa. Paitsi että se on ainoa täysin kotimainen, niin kesälukemisena sivujen määränsä (vähiten) ja luettavuutensa (ei matemaattisia lausekkeita eikä graafeja) ansiosta se ylittää selkeästi maaliviivan jopa ilman videotarkastusta.  Huonoja eivät ole muutkaan, mutta niiden lävitse kahlaaminen vaatii jo sekä intohimoa jalkapalloon että tieteellistä otetta maailman menon ihmettelemiseen ylipäänsä.