Puruguaylaisen pihvin kypsyysaste

Ostin Lidlistä puru… eikun uruguaylaista naudan ulkofileetä. Liha on hyvin marmoroiduksi lihaksi kohtuullisen hintaista, vaikka otetaan huomioon, että lihassa on noin neljännes rasvaa ja kalvoja, jotka on poistettava ennen pihvinä paistamista. "Nadie es perfecto" toteaisi siihen varmaan Luis Suarezkin, ainakin jos on jaksanut katsoa elokuvan Una Eva y dos Adanes sen purevan sarkastiseen loppurepliikkiin asti.

Pakkoruotsi on jälleen kerran hyödyllistä. Syystä tai toisesta lihapakkauksen teksti on vain ruotsiksi. Siitä käy kuitenkin ilmi, että jokaisella pihviksi päätyneellä naudalla on kahden jalkapallokentän suuruinen alue, jossa se on syönyt ja märehtinyt ruohoa. Siis jotenkin ajankohtaiseen teemaan sopivaa sapuskaa, vaikka Uruguay ei juuri tänään pelaakaan. Ilta on kuitenkin eteläamerikkalaisen jalkapallon juhlaa.

Lehmästä ja jalkapallokentästä mieleeni muistuu 50-luvun Orivesi ja sen keskustassa ollut Suojan kenttä. Yhtenä kesänä kentän nurmikon leikkuu ja nähtävästi myös lannoitus hoidettiin siten, että paikallinen maanviljelijä toi tarpeen mukaan kentälle lieassa olevan lehmän, joka sitten söi nurmikon sopivan mittaiseksi. Kenttä oli tietysti täynnä liukumiinoja, jotka antoivat peliin ihan oman lisämausteensa. Jostain syystä tämä ekologinen nurmikonleikkuutapa jäi lyhytaikaiseksi kokeiluksi.

Pihvipaketissa on myös vinkki, miten voi sormella tunnustella lihan kypsyysasteen. Poski on raaka, nenä on puolikypsä ja otsa on kypsä. Varmaan saman voisi tehdä myös hampailla. Mitähän kypsyysastetta olkapää vastaisi?