Friday, 4 July 2014

Uni ja valve sekaisin




Koska kirjoitan suomeksi, niin otsikon sanoja ei englannin tapaan aloiteta isoilla kirjaimilla. Viimeistään tästä varmaan ymmärretään, että sanalla "valve" tarkoitan valveilla oloa, en esimerkiksi ystäviäni Marjaana tai Juha Valvetta. He eivät tietääkseni ole sekaisin, vaikka esimerkiksi Juhan kehittelemää matemaattista mallia musiikkiterapian vaikutusten mittaamisesta en oikein ymmärräkään. Suoraan sanoen en lainkaan - ainakaan vielä.

Kun aamulla tulin työpöytäni ääreen, niin kännykkäni oli pöydällä avatun kirjan päällä. Ensimmäinen mieleeni tullut ajatus oli, että siinähän se on, eikä missään hukassa. Hetken päästä aloin kuitenkin miettiä, että miksi ylipäänsä kuvittelin kännykän olleen hukassa (tosin se on teillä tietymättömillä suuremman osan ajasta kuin tiedossa olevassa paikassa). Siinähän se oli, minne hyvin muistin sen illalla jättäneeni, lapsuuden ystävälleni vielä illan myöhäisinä tunteina soittaessani.

Sitten toinen muistikuva alkoi valua esiin vähä vähältä. Olin nähnyt sellaista unta, jossa kännykkäni oli kateissa. Itse asiassa se oli uneni keskeinen sisältö. Kännykkä on kateissa ja etsin sitä koko unen lävitse. Vanhuus ilmiselvästi ei tule yksin. Herätessäni tilanne unessa oli sellainen, kännykkä oli edelleen kateissa. 

Unessa kadonneen kännykän "löytyminen" sai aikaan minussa helpotuksen tunteen ja samalla palautti näkemäni unen mieleeni. "Eikö olekin ihmeellistä!", olisi Heikki Kinnusen taannoinen Älyvapaan palokunnan roolihahmo varmaan todennut.

Joku voi tietysti ihmetellä, että miksi minulla on työpöydälläni MAOL:n taulukkokirja geometrian kaavojen kohdalla. Keskellä kesää. Minäpä kerron.

Lapsuuden ystäväni soitti minulle eilen illalla. Hän oli ostanut (tai myynyt, en enää muista kumpaa, hänellä kun tuntuu olevan maakauppaa molempiin suuntiin) tasan kymmenen hehtaarin määräalan maata. Alue oli kolmion muotoinen, ei kuitenkaan suorakulmaisen eikä minkään muunkaan säännöllisen kolmion muotoinen. Kartassa oli merkittynä vain aluetta rajaavan kolmion sivujen pituudet, senttimetrien tarkkuudella, mutta ei kolmion pinta-alaa. Ystävälleni oli jäänyt jostain sellainen tunne, että häntä oltiin huijattu. Niinpä hän kääntyi puoleeni ja pyysi minua laskemaan, onko ala tosiaan ilmoitetun suuruinen.

Kun pidemmät ja vähemmän käytetyt matematiikan kaavat eivät ole ulkomuistissa, niin oli pakko konsultoida lukiolaisille hyvinkin tuttua (ainakin lukiossa matikassa pärjänneille) opusta; MAOL:n taulukkokirjaa. Mielivaltaisen muotoisen kolmion pinta-ala voidaan laskea Heronin kaavan avulla, jos kolmion sivujen pituudet tunnetaan, kuten tässä oli tilanne. Kun laskin pinta-alan kirjan kuvassa näkyvän kaavan avulla, niin saatoin lohduttaa ystävääni. Pinta-ala on 0,19 neliömetriä vaille kymmenen hehtaaria. Sen mittatappion ystäväni kertoi kestävänsä.

Joten. Matematiikasta on silloin tällöin hyötyä ihan arkielämässäkin, mutta siitä on hyötyä vain silloin, kun käytetty matemaattinen malli ja arkielämän ongelma vastaavat toisiaan. Sen lisäksi laskuvirheitä kannattaa välttää. Kun niitä kuitenkin väliin väistämättä tulee, niin pitäisi ainakin ymmärtää tarkistaa silloin, kun tulos on suurusluokallisesti pielessä. 

No comments:

Post a Comment