M. A. slår olkinukkeja fast

Wikipedia tietää

"Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun, jotta toinen joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.

Argumentointivirheen perusmalli:

A:lla on mielipide X.

B esittää mielipiteen Y (joka on vääristelty "olkinukkeversio" X:stä)

B hyökkää mielipidettä Y vastaan.

Siispä X:n täytyy olla väärin.

Termi on suora käännös vastaavasta englanninkielisestä ilmauksesta, joka merkitsee 'linnunpelätintä', tai asiayhteyteen sopivammin käsiaseistetun jalkamiehen korsista rakennettua harjoitusvastustajaa."

Minusta toimittaja Minna Rosenström rakentaa tässä Opettaja-lehdessä numerossa 1/2015 olleessa jutussa muutaman sopivan olkinuken, joita M. A. Nummisen on sitten helppo "att slå fast".

Finnar behöver nästan aldrig använda svenska.

Svenska är ett alldeles otroligt nyttigt språk. Framför allt blir kontakten till svenskar, norrmän och danskar tätare och personligare på svenska än på engelska. Dessutom talar våra grannar ofta bättre engelska än oss.

Mainoksissa käytetään ylisanoja.  "Orange Caren Baba De Caracol Skin Renewal Cream  on aivan uskomattoman tehokas kasvovoide." (Todellinen mainos) "Svenska är ett alldeles otroligt nyttigt språk."  Niillä ei pyritäkään totuuteen, vaan retorisesti vakuuttaan kuulija tai lukija tuotteen erinomaisuudesta, etenkin muihin vastaaviin verrattuna.  Minusta kunnollinen medialukutaito on kansalaisille monin verroin hyödyllisempää kuin usean kielen osaaminen. Jos ei osaa asettaa lukemaansa tai kuulemaansa oikeaan kontekstiinsa, niin on ihan sama, kuinka monella kielellä ymmärtäisi lauseissa peräkkäin olevat sanat.

Jokainen tanskalaisten kanssa ruotsia puhunut tietää, että keskustelua ei voi millään mittapuulla kutsua toinen toistaan hyvin ymmärtäväksi. Suomenruotsalaiset tuttavani ovat kertoneet, että heillä on suuria vaikeuksia ymmärtää jopa skånen murretta, tanskasta nyt puhumattakaan. Se on tavalliselle suomenruotsalaiselle puhuttuna yhtä käsittämätöntä kuin Närpiön ruotsi.

Det är helt galet att läsa svenska, eftersom Sverige är ett så litet språkområde.

Det är hur som helst bra att kunna grannspråket. Jag önskar att vi finländare också skulle lära oss estniska och ryska.

Hyvin harvat tähän kielikeskusteluun osallistuneista ovat väittäneet ruotsin kielen opiskelun sinänsä olevan pähkähullua. Opiskelevathan ihmiset mitä kummallisimpia asioita sekä huvikseen että myös hyödykseen.  Ihan yhtä hyvin voisi väittää jääkiekon kuulumisen koululiikunnan "oppiaineisiin" olevan aivan hullua, koska jääkiekko on globaalisti niin pieni urheilumuoto. Pesäpalloa nyt ei kehtaa edes mainita tässä yhteydessä.

Numminen vastaa minusta ihan fiksusti. Olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan. Vastauksellaan hän vain samalla ikään kuin myöntää kysymyksen perusteluineen olevan relevantin.  

Det är att tvinga barn att läsa ett språk som inte intresserar dem.

Intresse – eleverna är ju ointresserade av de flesta skolämnena. Och fast man inte ska ställa ämnen mot  varandra, så tror jag att de flesta har större nytta i livet av till och med små kunskaper i svenska än av algebra.

Vapaan kasvatuksen idea, jossa lapsi itse saa päättää, mitä tekee ja mitä jättää tekemättä, lienee haudatta Summerhillin myötä. Harvat asiat ovat niin mustavalkoisia, että niiden voidaan katsoa olevan "ingen idé". Jopa niin hirvittävässä tapahtumassa kuin toisen maailmansodan holokaustissa oli tiettyä ideaa, kun sitä katsotaan sopivan intressijoukon näkökulmasta.

Barnen har idag sämre språkkunskaper än förr och ”tvångssvenskan” gör saken ännu värre.

Vi lär oss alla språk av tvång. Släktforskning är finländarnas största intresse efter motions-idrott. Över en miljon mänskor håller på med släktforskning. Alla uppgifter i exempelvis gamla kyrkoböcker är på svenska. Det skulle vara ett himmelens arbete att som 40-åring börja lära sig svenska från grunden om svenska inte hade varit obligatoriskt i skolan. Också lite svenskakunskaper är till hjälp när man börjar släktforska.

Käsite tvångssvenskan eli pakkoruotsi  lienee niitä typerimpiä vetoja vapaampia kielivalintoja peruskoulussa vaativien puolelta. Kielikysymys on arka haava ja sen sorkkiminen pakkoruotsin kaltaisilla negatiivisia tuntemuksia aiheuttavilla ilmaisuilla ei varmaan ole rakentavaa.  

Sen sijaan väite sukututkimuksen olevan merkittävä harrastus suomalaisten keskuudessa tuntuu minusta aika yliampuvalta. Lienee aika lailla eri asia olla kiinnostunut esivanhemmistaan kuin harrastaa aktiivisesti sukututkimusta. Edelleen Wikipedian mukaan "Pidemmälle vietynä sukututkimus vaatii huolellista paneutumista, sillä vanhojen asiakirjojen käsiala voi olla hankalalukuista ja kieli vanhaa virkamiesruotsia, latinaa, saksaa tai venäjää."

En osaa millään pitää  sukututkimusta relevanttina argumenttina ruotsin kielen hyödyllisyydelle, etenkään en sen opiskelun pakollisuudelle. Tämän perustelun edessä minulle tulee suunnilleen yhtä epäuskoinen olo kuin erään tuttavani argumentista. "Ruotsin kielen opiskelu on hyödyllistä. Voi mm.  ostaa silakkamarkkinoilta saaristolaisten tuotteita heidän omalla äidinkielellään." Sikäli kun minä olen paikalla ollessani pannut merkille, niin ei potater och strömming ole jäänyt kertaakaan myymättä siksi, että ostaja ei olisi osannut ruotsia.

Eleverna skulle vara ivrigare att lära sig svenska ifall det skulle vara ett frivilligt  ämne.

Det är ganska sällsynt med iver att studera, framför allt hos pojkar. Antagligen skulle mer än hälften av pojkarna låta bli att gå i skolan om vi inte hade läroplikt. Så en annan synvinkel; ingen vågar ens föreslå att matematik ska vara ett frivilligt ämne i skolan!

Tuskin minkään oppiaineen positiiviseen opiskelumotiiviin vaikuttaa sen vapaaehtoisuus. Aine joko kiinnostaa tai ainakin sen kokee itselleen hyödylliseksi riippumatta siitä, onko se vapaaehtoista tai pakollista. Korkeintaan pakollisuus saattaa aiheuttaa vastareaktion. Presidentti Kekkonenkin laiminlöi silloisia pakollisia venäjän kielen opintojaan lähinnä poliittisena protestina. Asia, jota hän kertoi myöhemmin katuneensa.

Jos koulunkäynti herkkua olisi, niin herrat sitä tekisivät. Tosin herraksi pääseminen ilman koulunkäyntiä lienee aika vaikeaa.  Olettaisin jopa suurimman osan pojistakin ymmärtävän, että koulunpenkillä istuminen on sittenkin tulevaisuuden kannalta hyödyllisempää kuin siellä perinteisessä pulkkamäessä laskettelu oppituntien aikaan. 

Jopa Teemu kävi peruskoulun loppuun asti.  Sitä paitsi Teemulla oli kolmannen luokan todistuksessa ruotsista ysi.  Jag bara undrar,  hur mycket tätare och personligare kontakter Teemu hade till svenska ishockeyspelare i NHL  på svenska än på engelska.

Matematiikan ja ruotsin vastakkainasettelu on minusta enemmän kuin keinotekoista. Jostain syystä M. A. vetoaa siihen jopa kahteen eri kertaan. Koulu kasvatustavoitteet ovat sekä elämää yleensä että jatko-opiskeluja varten.  Oppimisen keskiössä on tietysti luku- ja kirjoitustaito. Ilman niitä ura voi ureta korkeintaan urheilijaksi tai taiteilijaksi. Onhan niitä tietysti muitakin ammatteja, joissa vähemmälläkin opillisella sivistyksellä pärjää, mutta olkoot tässä mainitsematta.

Matematiikka on yleismaailmallinen oppiaine. Se on yksi kulttuurimme tärkeimmistä kulmakivistä.  Miten paljon ja millaista matematiikkaa pitäisi opettaa kaikille, siitä on taitettu peistä ja tullaan varmasti tekemään jatkossakin. Minulla entisenä matikan opena on siitäkin omat näkemykseni, jotka eivät kaikilta osin ole ihan 1:1 virallisten opsien kanssa. Niistä ehkä joskus myöhemmin.

Kaiken kaikkiaan tämän haastattelun kaltaisen artikkelit tekevät minut sekä surulliseksi että antavat epäuskoisen olotilan. Miksi ruotsin kieltä, jonka olemassa oloa ja jokaisen suomalaisen mahdollisuutta opiskella  halutessaan sitä pitää puolustella näin idioottimaisin argumentein?  Ainakin minä koen, että näillä argumenteilla minua pidetään itsekin idioottina.

Maa, jossa merkittävän kielivähemmistön asema on hoidettu vähintäänkin mallikkaasti, voisi toimia esimerkkinä muille kieliriitojen repimille valtioille. Nykyinen RKP:n johdolla syviin menneisyyden poteroihin kaivautunut kielipolitiikka kuitenkin lietsoo enemmän kielivihaa kuin hieroo kielirauhaa.  Minusta täysin tarpeettomasti. Numminen ei ole tässä "den språkliga brobyggaren" vaan pikemminkin "den språkliga bronedbrytaren".

ps.  Kommenttiin liittyen.

https://www.youtube.com/watch?v=zAkUWHL0MEA