Passikuva nurkumatta

Vanhan sanonnan mukaan kun alat muistuttaa passikuvaasi, olet loman tarpeessa. En tiedä sen pätevyydestä, mutta tänä keväänä huomasin ainakin sen, että kun et enää muistuta lainkaan passikuvaasi, niin passisi on menossa umpeen. Kymmenen vuotta vanhassa passikuvassa minulla on vielä runsaasti tummaa tukkaa ja partakin koostuu pääasiassa tummista haivenista. En myöskään käyttänyt silloin silmälaseja. Nyt tukkaa ei ole kuin nimeksi, parta on harmaa ja ilman silmälaseja minulla on vaikeuksia löytää jopa pöydällä olevat silmälasit.

Siis passi uusimaan. Mistä siihen tarvittavat valokuvat? Digivallankumouksen myötä monet valokuvausalan kivijalkakaupat ovat kadonneet. Kävin Tikkurilassa parissakin paikassa, joissa ennen oli ollut valokuvaliike, mutta molemmat olivat hävinneet. Ainoa löytämäni valokuvaliike oli sellainen, että sieltäkin oli turha nurkua passikuvaa. Liikkeessä oli kaikki kuvaustoiminnot lopetettu. Kun ennen fotokaupan liiketoiminnan ydinosaaminen oli filmirullien laitto pussiin ja lähettäminen Eirille, niin nyt se tuntuu olevan joidenkin kohdalla kortin ottamista kamerasta ja kuvatiedostojen lähettämistä Eirille. Tälle bisneskonseptille ei voi parhaalla tahdollakaan ennustaa kovin ruusuista tulevaisuutta. 

Ajoin poliisitalolle ja ajattelin kysyä neuvoa passitoimistosta, missä olisi lähin passikuvia ottava valokuvaamo. Sellaiseksi  osoittautui 5 metriä selkäni takana oleva automaatti. Ei muuta kuin koppiin, 7 euroa automaattiin, palli sille korkeudelle että silmät olivat oikealla korkeudella ja vihreän napin painamisen jälkeen ruudulle ilmestyi kuva hyväksyttäväksi. Sen verran turhamainen olin, että suin harvoja hiuksia viisipiikkisellä vähän ojennukseen, sitten uusi kuva ja se tulostukseen. Koko hommaan meni alle 2 minuuttia ja kädessäni oli neljän mustavalkoisen passikuvan sarja.

Olin ollut aivan varma, että uusien tarkkojen passikuvamääräysten jälkeen passikuva-automaatit katoavat. Eiväthän ne osaa ottaa niin hyviä kuvia kuin oikeat valokuvaajat. Asia vain on juuri päinvastoin. Kysäisin asiaa passivirkailijalta ja hän kertoi vieläkin valokuvaamoista tultavan sellaisten passikuvien kanssa, jotka eivät kelpaa uuteen biometriseen passiin. Viisi vuotta sitten, kun kesällä 2006 uudet passit otettiin käyttöön, tilanne oli vielä surkeampi. Saattoi kuulemma olla päiviä, jolloin yli puolet valokuvaamoissa otetuista passikuvista hylättiin.

Opiskelin aikoinani valokuvausta Tampereella Visuaali Viestinnän Instituutissa. Peruskursseilla ensimmäinen kuvaustehtävä oli passikuvan otto. Ei kuvittelisi olevan hirveän vaikeaa. Passikuvaan liittyy 6 ohjetta, millainen biometrisen passin kuvan pitää olla.

Siitä huolimatta ehdot täyttävän passikuvan otto osoittautui ylivoimaiseksi useimmille opiskelijoille, joista suuri osa oli kuitenkin  jo pitkään alalla toimineita.

Mistä se kertoo? Minusta lähinnä asennevammasta. Valokuvaus on palveluammatti, jossa valokuvaajan pitää ensisijaisesti tuottaa sitä mitä tilataan. Eikä jotain omaa egoaan hyväilevää taidepläjäystä. Ammattivalokuvaajien uhkana eivät tulevaisuudessa ole ahneet amatöörit vaan valokuvarobotit, jotka ottavat sellaisia kuvia kuin niiden käsketään ottaa. Esimerkiksi teollisuusvalokuvaajien ammattikunta on käytännössä kuollut sukupuuttoon vaikka valokuvaa monessa muodossa käytetään paljon hyväksi tuotantoprosesseissa mm. laadunvalvonnassa.

Passikuvaus ei ole mikään pieni bisnes. Kun passin saa nykyään 5 vuodeksi, niin karkeasti arvioiden joka vuosi uusitaan miljoona passia ja tarvitaan siis miljoona passikuvaa. Passikuvat maksavat paikasta riippuen 10 - 20 euroa, joten kertolaskulla voidaan arvioida passikuvissa liikkuvan noin 15 miljoonan vuotuinen liikevaihto. Ei siis mitään nappikauppaa. Passin toki tarvitaan vain yksi kuva ja niitä valmistuu kerralla 4-6, mutta kun passikuva ei saa olla 6 kuukautta vanhempi, niin varastoon niitä ei kannata jättää. Antaa vaikka frendikuvaksi, kuten minä tein.

Vantaan poliisilaitos näkyy olevan aika solidaarinen paikkakunnan valokuvayrittäjiä kohtaan. Passiasioissa opastavalla nettisivuilla ei ole mitään mainintaa siitä, että passikuvan voi ottaa myös laitoksen automaatissa ja noin puoleen hintaan siitä, minkä valokuvaamot veloittavat. Hylättyjä kuvia automaatista tulee lähinnä silloin, kun asiakas ei ole vaivautunut lukemaan yksityiskohtaisia ohjeita. Automaatista tulleet hylsyt menevät asiakkaan oman tyhmyyden piikkiin, niitä ei kukaan korvaa.

Poikkitieteilijän vanha passikuva, jossa on jouduttu kanaverkon taakse kuin Blues Brothers band keikallaan saman nimisessä elokuvassa. Kysyin passivirkailijalta, kävisikö tämä vanha kuva vielä uuteen. Hylkäys tulisi kuulemma yhdestä toisestakin syystä kuin tuoreuden puutteesta.

Julistan kilpailun. Mikä se on? Oikea vastaus on virkailijan antama vastaus. Vastaukset voi laittaa sähköpostiin timo.suvanto(ät)kolumbus.fi. Ensimmäisenä saman vastauksen kuin virkailija antanut saa palkinnoksi postin kotiin kantamana valintansa mukaan joko kirjan Henkilökuvaus digikirjalla (loppuunmyyty) tai Digikuva, osto, myynti ja käyttöoikeus (arvioitu huonoimmaksi valokuvakirjaksi Suomessa ikuna). Vastauksen voi laittaa myös kommenttina tähän blogiin.

Kysäisin passivirkailijalta (sen verran ikää, että kokemusta oli varmaan kertynyt) kuvaa kamerasta näyttäen, että kelpaisiko tämä passikuvaksi. Ei ihan kelvannut, mutta ei kuulemma ollut lähes tulkonkaan huonoimpia hänelle passia varten tuoduista. Tästä kuitenkin tunnistaisi kuvassa olijan.

Toinen kilpailu, samat säännöt ja palkinnot. Mitkä passiohjeessa olevat virheet esiintyvät tässä kuvassa? Ensimmäinen täysin oikea vastaus palkitaan siis tässäkin vaihtoehtoisilla kirjoilla.

Tämä kuva liittyy kommenttiin Jussi Halla-ahosta.