Tuesday, 17 May 2011

HappyWakeUp vai Wake Up Light?




Olen toivoton yökyöpeli. Oliko työurani pisin aika, yli 25 vuotta "iltalinjan" opettajana iltavirkkuuden syy vai seuraus, sitä en osaa sanoa.  Joka tapauksessa yleensä menen nukkumaan vasta aamuyöstä 1-2 välillä ja jos aamulla ei ole pakollista menoa, niin heräilen siinä kello 9 maissa.

Kahtena aamuna viikossa käyn kuitenkin pelaamassa ikämiehille sopivaa neluritennistä kello 10 kolmen aamuvirkun kaverini kanssa. Näinä aamuina pitää herätä aikaisemmin ja mieluiten pirteänä. Muuten olemus kentällä on kuin nukkuneen rukous ja se näkyy kiusallisesti tulostaululla.

Kun päivärytmiään on vaikea muuttaa, niin päätin yrittää tehdä heräämisistä parempia. Jokainen on varmaan huomannut, että herääminen talvella pimeään aamuun on paljon vaikeampaa kuin kesällä auringon valoon. Tätä varten on kehitetty erilaisia valoon perustuvia herätyskelloja. Minulla yövalona ja herätyskellona on Philipsin Wake Up Light. Sen valo voimistuu vähitellen 30 minuutin ajan ennen herätysaikaa. Valo osuu silmiin, vaikuttaa positiivisesti energiahormoneihin ja valmistelee hellävaraisesti elimistöäsi heräämiseen. Herääminen on miellyttävämpää.  Näin ainakin laitteen esite väittää. 

Kun Wake Up Lightiin on tehnyt 80 euron investoinnin, niin mielellään uskoo sen tehoon. Valoon herääminen on miellyttävämpää kuin pimeyteen. Vaikka herätykseen optiona tuleva linnunlaulu tuntuu aluksi aika erikoiselta talvella hankien keskellä, niin siihenkin tottuu äkkiä. Rehellisesti sanottuna Philipsin valohoitoherätys ei tuntunut autokorjaamojen antamalta valohoidolta. Minusta se toimii.

Ihmisen nukkuminen ei ole mitään tasaista tukkiunta, vaan siinä on useita vaiheita. Niiden kesto on noin 1½ tuntia. Herääminen unen kevyestä vaiheesta on paljon miellyttävämpää kuin syväst unesta. Unen vaihe voidaan päätellä muutenkin kuin päähän kytkettyjen elektrodien antamien aivokäyrien avulla. Ihminen liikkuu ja jopa ääntelee paljon enemmän kevyen unen aikana, jolloin hän on "unen ja valveilla olon rajamailla". 

Tätä aktiviteettia käytetään hyväksi suomalaisessa HappyWakeUp keksinnössä. Siinä kännykän mikrofonin avulla tarkkaillaan nukkujan ääniä. Jos nukkuja on kännykkään ladattavan ohjelman mielestä unen kevyimmässä vaiheessa sopivasti juuri ennen herätyskelloon talletettua heräämisaikaa, niin se herättää. Ennakon pituus voidaan säätää, mutta se on tyypillisesti 10 - 20 minuuttia.

HappyWakeUp maksaa 8,99 euroa (halpaa kuin saippua) ja sen voi ladata netistä. Tällä hetkellä se toimii vain Nokian puhelimissa. Kun käyttäjäarviokin on näin lupauksia antava, niin pakkohan oli tätäkin kokeilla.

"Käytän HappyWakeUpia matkoilla kun pitää ehtiä hotellista aamulennolle. Asetan normaalin herätyksen siten, että saan nukkua mahdollisimman pitkään aamulla. Aamutoimien jälkeen juon pikaisesti kupin kahvia ja kiirehdin lentokentälle. HappyWakeUp antaa minulle kuitenkin mahdollisuuden parempaan: jos se herättää minut sopivasti 20 minuuttia ennen herätysaikaa ehdin nauttia täyden aamupalan hotellin ravintolassa! Lisäksi tunnen itseni virkeämmäksi." -H.S

Tein poikkitieteellisen testin.  Herätin itseni aamujen ollessa vielä pimeitä eri pelipäivinä pelkällä herätyskellolla (1), HappyWakeUpilla (2), Wake Up Lightilla (3) ja vielä kahden viimeisen yhteisvaikutuksella (4).  Kuusi kertaa kullakin eri tavalla järjestystä satunnaisesti vaihdellen. Merkitsin sitten sinä aamuna pelissä voitetut erät ylös.  Herätys oli joka kerta klo 8:30, jolloin minulla oli vähintään tunti aikaa kotona tehdä kevyt aamupala ja lukea aamun Hesari ja sähköpostit. Pelaamaan lähdin aina klo 9:30

Tässä tulokset taulukkona ja grafiikkana, jossa vaaka-akselina on käytetty heräämismenetelmä ja pystyakselina voitettujen erien lukumäärä.

Herätys
Voitetut erät
1
1
1
1
1
0
1
1
1
0
1
0
2
0
2
2
2
2
2
1
2
1
2
2
3
2
3
2
3
2
3
1
3
1
3
1
4
2
4
1
4
2
4
2
4
3
4
2
k.a.
1,3



Pelaamme siten, että vaihdamme jokaisen erän jälkeen aina pelipareja. Näin siis kaikki pelaavat kaikkien pareina. Kirjasin aina kolmen ensimmäisen erän tulokset, mikä oli yleensä myös kahdessa tunnissa ehtimiemme erien lukumäärä.

Peliporukassamme yksi on jonkin verran parempi ja erittäin paljon voitonnälkäisempi kuin me muut. Joten tämä huomioon ottaen todennäköisin minun voittamieni erien lukumäärä on 1, kun matemaattinen keskiarvo olisi 1,5.

Tilastoitujen 24 pelikerran voittamieni erien keskiarvo oli 1,3. Siis alle matemaattisen keskiarvon, mutta enemmän kuin se odotettavissa oleva tulos, jossa minä voittaisin vain parhaan pelaajan kanssa pelaamani erän.

Sen sijaan kun katsotaan eri herätystyypeillä voitettujen erien keskiarvoa, niin havaitaan "hyvän heräämisen" vaikutus selkeästi. Pimeään aamuun pelkän herätyskellon herättämänä tulokseni on ollut selvästi alle odotetun tuloksen. HappyWakeUp ja Wake Up Light ovat aika tasaväkisiä, valoherätyksen antama tulos on jopa matemaattinen odotusarvo. Sen sijaan yhdistämällä nämä kaksi herätysmenetelmää olen päässyt selvästi yli matemaattisen keskiarvon. Tyytyväinen herääjä nappaa selvästikin erän, jopa toisenkin. Sen ainoan kerran, jolloin olen ollut voittajaparissa joka kerran, herätys tapahtui lempeiden herättäjien yhteisvaikutuksella.

Herätys
Voitetut ka.
1
0,5
2
1,3
3
1,5
4
2


Laskin myös korrelaatiot. Koska Wake Up Light sai hieman paremmat (tosin ei tilastollisesti merkitsevät) tuloset kuin HappyWakeUp, niin annoin Wake Up Lightille "herätysarvon" 3 ja HappyWakeUpille 2.  Korrelaatio herätysarvon ja voitettujen erien määrien välillä oli korkea: 0,67. Kääntämällä nämä kaksi toisin päin korrelaatio olisi 0,65. Tulos vahvistaa johtopäätöstä. Hyvä herääminen parantaa ainakin aamulla fyysistä suorituskykyä ja kumpikin menetelmä lisää heräämisen laatua. Yhdistettyinä tehokkaimmin.

 Kesällä valoa (ja linnunlaulua) riittää muutenkin, joten silloin riittää pelkkä WakeUpHappy. Ellei sitten jo aamuyöstä alkava valon ja lintujen äänten pauhu estä nukkumista kokonaan niin, että on pakko sulkea makuuhuoneen ikkuna ja laittaa verhot eteen.

Tilastoista, etenkin poikkitieteellisistä tilastoista vedettäviin johtopäätöksiin on syytä suhtautua kriittisesti. Heräämistavan vaikutushan voi olla pelkkää plaseboa. Jos uskon olevani parempi herättyäni "tieteellisesti todistettujen metodien avulla", niin itseluottamukseni on parempi ja se näkyy tulostaululla. Toisaalta who cares. Pääasia, että voittaa. Pelissä voittoa tärkeämpi on ainoastaan vastustajan totaalinen nöyryttäminen. Varsinkin rakkaan vihollisen. Totaaliseen nöyrrytykseen kuuluu paitsi numerollinen lopputulos myös vastustajan huono häviäminen.

Kuva: Martin Roos Expressen

13 comments:

  1. Kati Tyystjärvi17 May 2011 at 14:02

    En ole tehnyt tilastoja Timon tapaan, mutta kuten Timolla, minullakin sattuu olemaan kokemuksia sekä HappyWakeUp-kännykkäsovelluksesta että WakeUpLightista, jonka sain 50-vuotislahjaksi.

    Otetaan ensin HappyWakeLight, jonka sain 50-vuotispäivälahjaksi ystäviltäni, kiitos kovasti! Valo on kaunis ja tasainen ja toimii erinomaisena yölamppuna. Onnettomuudekseni olen varsinkin aamuyöstä huono nukkumaan, joten herään lähes aina ennen kuin mikään minua herättämään pantu väline alkaa äännellä tai muuten ilmoitella itsestään. Joten tämäkin lamppu on jäänyt lähes varsinaista käyttöään vaille.

    HappyWakeUp sen sijaan on huonosti nukkuvan silmissä lähes säälittävä. Herään aamulla, ja huomaan, että HappyWakeUp sen kun nukkuu. Sitten päätän herättää sovelluksen ja käännän rajummin kylkeä, jolloin sovellus saa sätkyn ja alkaa herätellä minua. Hauska veikko, eikö vain?

    Koska herään ennen herätystä, käytän kännykän herätystä vain varmistamaan, etten vahingossakaan nuku liian pitkään. Pelkoa ei tosin juuri ole kovinkaan monena aamuna.

    ReplyDelete
  2. Tilastoainekseni on paitsi suppeaa myös selkeästi puutteellista. En kirjannut ylös, milloin heräsin ennen varsinaista herätystä joko HappyWakeUpin ääneen tai Wake Up Lightin valoon (tai linnunlauluun. Joten siltä osin niiden vaikutus jää näyttöä vaille. Ehkä tämän aineiston pohjalta ei ihan vielä kannata lähteä väitöskirjaa väsäämään!

    Ihan muistikuvien mukaan lähes poikkeuksetta heräsin 5-10 minuuttia ennen puolta yhdeksää, kun jompi kumpi "lempeä herättäjä" oli päällä. Toisaalta minulla on aika hyvä sisäinen kello, joka herättää siihen aikaan kun pitääkin vaikka ilman mitään herätysvälinettä. Tosin ilman herätyskelloa uneni on levotonta ja heräilen yölläkin ihan ilman aikojani. Olettaisin varsinkin HappyWakeUpilla olevan merkittävästi placebo-vaikutusta. Kun illalla uskoo heräävänsä aamulla oikeaan aikaan ja pirteänä, niin silloin herkemmin näin käykin. Jos sen päämäärän saavuttaa alle 9 euron sijoituksella, niin paljon parempi tuotto sillä on kuin Nokian osakkeilla - ainakin viime aikoina.

    ReplyDelete
  3. Veikko Niskala17 May 2011 at 16:17

    Minulla on samanlaisia kokemuksia HappyWakeUpista kuin poikkitieteilijällä. Olen käyttänyt sovellusta Nokian E75 puhelimen kanssa. En säännöllisesti, mutta jos minun pitää herätä normaalia aikaisemmin. Herään lähes joka kerta noin 10 minuuttia ennen puhelimen herätyskellon aikaa hyvin pirteänä, mutta en hälytykseen vaan ihan ilman aikojani. Tiedon mahdollisuudesta saada tämä "lempeä herätys" täytyy olla jotenkin alitajunnassa, mitenkään muuten en osaa selittää sitä. "Väärin herätetty" saattaisi joku turkulainen unitutkija sanoa, mutta onko sillä väliä, miten herätys toimii, kunhan lopputulos on tyydyttävä :-)).

    ReplyDelete
  4. Olihan taas varsinainen "tutkimus". Jalkapalloa itsekin pelaavana tiedän, että pallopelissä voitto tai tappio on monesti niin pienestä kiinni. Naurettavaa väittää sen johtuvan siitä, on kännykkä herättänyt lempeästi vai ankarasti. Sallikaa minun ainakin hymyillä.

    ReplyDelete
  5. Pallopeleissä, jossa tulee paljon pisteitä, maaleja, koreja yms. on tilastollisella tarkastelulla enemmän relevanssia kuin vähämaalisissa peleissä kuten jalkapallo. 1-0 päättynyt olisi yleensä voinut olla yhtä hyvin 0-0 tai 0-1. Tenniksessä tulee paljon pisteitä, joten siinä yksittäisen ottelun, jopa erän, voittajan paremmuudella on suurempi tilastollinen varmuus kuin jalkapallo-ottelun voittajan paremmuudella. Tässä suhteessa tennis ja jalkapallo eivät ole samanlaisia tilastollisia objekteja.

    Vaikka tilastoaines on näinkin tässä suppeaa, niin tulokset ovat riittävän selkeät johtopäätösten tekoon. Kun herättäessä on käytetty HappyWakeUpia tai Wake Up Lightia erikseen tai etenkin yhdessä, niin poikkitieteilijä on sen päivän tennisottelussa tilastollisesti pärjännyt paremmin. Mihinkään muuhun johtopäätökseen ei tästä datasta voi päätyä.

    Onko näillä asioilla syy- ja seuraussuhdetta ja jos on, niin mikä on sen mekanismi? Ajallinen järjestys määrää kuitenkin sen, että tässä herätysmekanismi voi olla vain syy ja menestyminen sen seuraus. Ei toisinpäin, sen kieltää jo Einsteinin suhteellisuusteoria. Seuraus ei voi tapahtua ennen syytä.

    En ole väittänyt, että sen paremmin HappyWakeUp kuin Wake Up Lightkaan olisi yleisavain menestyksekkääseen päivään. Minulla se on toiminut näin ja ole antanut tästä poikkitieteellisen raportin. Johtopäätöksiä on turha alkaa kritisoida, koska niitä ei ole.

    ReplyDelete
  6. Tähän tieteellisyydeltään tosi halkijapoikki-tyyppiseen tutkimukseen heittäisi mielellään jonkin sarkastisen kommentin, mutta eipä irtoa. Aineistoa on sen verran, että tilastollisen tarkastelun mahdollisuudet ovat; tulokset ovat selkeitä (toisin kuin monissa esim. kasvatustieteellisissä tutkimuksissa, joisa tilastollista tarkastelua on surutta sovellettu aineistoon, johon se ei sovellu).

    Jalkapallossa pelin voittaa satunnaisesti jompi kumpi tasaväkisistä joukkueista, jääkiekossakaan parempi joukkue ei likikään aina voita, mutta esim. lentopallon erää pelataan 21 pisteeseen. Silloin parempi joukkue jo useimmiten voittaa.

    ReplyDelete
  7. Laitetaan nyt vaarille takaisin sarkastinen vastakommentti. Monien verkkopelien pistelasku on mennyt viime vuosina niin uusiksi, että vaarillakin on tiedot päivittämättä. Tosin entisenä Vantaan opettajien lentopallojoukkueen tukipilarina tämän lajin uudetkin ssäännöt pitäisi olla hanskassa. Joten vanhat ja uudet eräpisteet.

    Pöytätennis
    Ennen 21 pinnaa
    Nyt 11 pinnaa

    Sulkapallo (peliväline tosin ei ole palloa nähnytkään)
    Ennen 15 pinnaa, piste vain omasta voitetusta syötöstä
    Nyt 21 pinnaa, piste joka syötöstä

    Lentopallo
    Ennen 15 pinnaa, piste vain omasta voitetusta syötöstä
    Nyt 25 pinnaa, piste joka syötöstä. Viimeinen erä 15 pinnaa.

    ReplyDelete
  8. Entäpä jos oletkin alitajuntaisesti valinnut seuraavan kerran herätysstrategiana sen mukaan, mikä oli ollut pelin tulos? Silloinhan pelin tulos olisi syy ja herätysstrategia sen seuraus?

    ReplyDelete
  9. Hyvä kysymys!

    Kyseessä olisi jonkinlainen luupissa pyörivä stokastinen prosessi eli tilanne, jossa pelissä menestyminen riippuu aamun herätystavasta ja seuraava herätystavan valinta riippuu edellisen pelin tuloksesta. Tällaisia tilanteita mallinnetaan matematiikassa ns. Markovin ketjuilla.

    Stokastiikka oli aikoinaan matemaattinen pääaineeni yliopistossa. Palaan tähän tarkemmin, kunhan ensin vähän verestelen unhoon jääneitä stokastisia taitojani.

    ReplyDelete
  10. Hih, minäpä seuraankin nykyisin vain rantalentopalloa.... siinä pelataan edelleen 21 pisteeseen.

    Säännöt

    ReplyDelete
  11. Asiasta toiseen, missäs oikeat vastaukset passikuvakilpailuun viipyvät? Kilpailuaikahan meni umpeen jo viime sunnuntaina klo 24.

    ReplyDelete
  12. Sakarille semanttista pohdittavaa. Muodostaako jo kaksi kaksi ihmistä joukkueen? Esimerkiksi tenniksessä he ovat pari. Puhutaan joukkueurheilusta. Jääkiekko ja tavallinen lentopallo lienevät selkeästi joukkueurheilua, mutta entä beach volley?

    Esimerkiksi armeijassa joukkue määritellään näin: "Joukkue on ryhmistä koostuva sotilasjoukko. Joukkueen vanhanaikainen nimitys oli plutoona. Joukkueen miesvahvuus on yleensä noin 20–40 henkeä ja se koostuu yleensä 3–4 ryhmästä."

    ReplyDelete
  13. Olipas mielenkiintoinen postaus. Kirjoitustyylisi takia näitä on erittäin mukava lukea!

    ReplyDelete