tiistai 24. syyskuuta 2013

Guggenheimilaista riskinkantoa ja matematiikkaa



Näin sanotaan sanassa eli Guggenheimin uudessa tarjouksessa, josta siitäkin voi kieltäytyä.

·         Uuden arvion mukaan museossa vierailisi 550 000 kävijää vuosittain.


·         Vuosittainen hallintomaksu on puolitettu aiemmasta 2 miljoonasta eurosta 1 miljoonaan euroon. Osoituksena Guggenheimin omasta taloudellisesta panoksesta ja sitoutumisesta hankkeeseen, hallintomaksu sidotaan tavoitekävijämäärän saavuttamiseen.


·         Arviota museon liiketoiminnan tuotosta on nostettu neljällä prosentilla 7,7 miljoonasta eurosta 8,1 miljoonaan euroon. Ylläpitokustannuksia on laskettu kymmenen prosenttia 14,5 miljoonasta eurosta 13,1 miljoonaan euroon. Tämä laskee toiminnan vuosittaiset nettokustannukset 6,8 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon.


·         Guggenheim Helsinki -museon vuosittaisten myönteisten taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan 41 miljoonaa euroa. Museon arvioidaan työllistävän suoraan 103–111 henkilöä ja sen epäsuorien työllisyysvaikutusten Suomessa arvioidaan olevan ainakin 340–380 työpaikkaa. Museon taloudellisten vaikutusten arvioidaan kattavan kolmen vuoden kuluessa museorakennukseen alkuvaiheessa tehdyt investoinnit. Verotuottoja museon on arvioitu lisäävän 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Uuden museon toimintakustannuksiin käytettyjen julkisten panostusten jälkeen museon nettoverotuotto olisi 3 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi museon rakennustöiden arvioidaan luovan 800 – 1 000 määräaikaista työpaikkaa.


·         Museon johtamisesta, toiminnasta ja hallinnosta vastaisi suomalainen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen säätiö. Se valvoisi myös museon vuotuista budjettia. Guggenheim-museon 30 miljoonan dollarin suuruinen lisenssimaksu rahoitettaisiin yksityisin varoin. Tämä varainhankinta saatettaisiin loppuun arkkitehtuurikilpailun päätökseen mennessä.

Kun alkuperäistä hatusta vedettyä kävijämäärää kasvatetaan samasta hatusta vetämällä, niin saadaan tietysti suuremmat tulot. Kasvua olisi Ojalan laskuopin mukaan kyllä 5%, mutta pyöristettiinhän piikin jenkkilässä arvoon 3,2, joten tällainen amerikkalainen suurpiirteisyys vielä voitaneen sallia.

Jos 550.000 kävijää toisi 8,1 miljoonan euron tuoton, niin pyörein luvuin (nythän se on sallittua) tuotto kävijää kohti olisi 15 euroa.  Katsotaanpa, miten kävisi, jos kävijämäärä olisikin realistinen, eli 250.000. Heurekan normaalin vuoden luokkaa.

Valitettavasti kulut eivät juuri putoa kävijämäärän laskiessa. Joten rahaa jäisikin 4,5 miljoonaa euroa vähemmän. Esityksessä ei ollut mitään mainintaa siitä, miten 1 miljoonan hallintomaksu kytkettäisiin kävijämäärään, mutta tuskin se nollaa pienemmäksi menisi. 

Helsingin lipputulojen alijäämäksi jäisi silloin 3,5 miljoonaa euroa, Guggenheimin 1 miljoona euroa. Guggenheimilla olisi kuitenkin jo talletettuna 30 miljoonan lisenssimaksu, josta vuotta kohti kertyisi 1,5 miljoonaa euroa. Riskitöntä rahaa, joka ainakin ehdotuksen mukaan on jo kerätty. Tokihan tämäkin voidaan järjestää hyvien aikomuksien varaan, varsinkin jos kaupunki lähtee takuumieheksi. 

Todellisuudessa jos ruusunpunaiset laskelmat eivät päde, niin Helsingin vuosittaiset nettokustannukset olisivat 8,5 miljoonaa euroa ja Guggenheimin tulot 1,5 miljoonaa euroa. Joten se apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mainostamasta Guggenheimin riskinottohalusta.

ps. 26.9.2013



Olen muutamaankin  kertaan verrannut Guggea onnistuneeseen riskin ottoon, eli Heurekaan. Heurekaa läpi kiven ja kannon vienyt Hannu I. Miettinen on kertonut Guggenheimista oman käsityksensä. Lainaan sitä tähän, vaikka en olekaan saanut Hannulta lupaa. Hannu on kuitenkin Facebook-kaverini ja meille uskovaisillehan kaikki on yhteistä.

"Guggenheim-hankkeen riskit

Yle pyysi Guggenheim-säätiön uudesta ehdotuksesta lausunnon Aalto-yliopiston professorilta. Olen lukenut säätiön molemmat "tarjoukset", ja olisin osannut kirjoittaa empimättä saman lausunnon, jonka professori antoi.

Hankkeen kaikki riskit jäisivät Helsingille, Isoja riskejä sisältyy niin perustamis- kuin käyttötalouden toteutumiseen. Guggenheimin raportit ovat aivan kelvottomalla tavalla laadittuja, koska niissä ei kerrota, mihin esitetyt talousluvut perustuvat.

Esimerkiksi perustamiskustannuksien arvioimiseksi pitäisi laatia tilaohjelma ja määritellä rakennuksen laatutaso. Tämä olisi eräänlainen ohjehinta. Kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu tuottaisi epäilemättä kaikenlaisia hörhelöitä, jotka olisivat verrattomasti kalliimpia kuin mitä ohjehinta sanoisi.

Otan esimerkin Heurekan rakentamisesta. Ennen arkkitehtuurikilpailua valtion asiantuntijat arvioivat (tilaohjelman pohjalta) rakennuksen ohjehinnaksi 47 milj. markkaa. Kilpailun jälkien he laskivat voittanen ehdotuksen, siis Markku Komosen ja Mikko Heikkisen Heurekan, hinnaksi 67 milj. markkaa. Arviot tarkentuivat suunnittelun edetessä, ja samalla rakentamisen suhdanteet muuttuivat.

Järjestettiin urakkakilpailu, ja minä odotin sydän kylmänä sen tulosta. Toteutui juuri se, mitä olin pelännyt. Halvin tarjous oli 85 milj. markkaa ja kallein 115 milj. markkaa.

Emme hyväksyneet yhtäkään tehdyistä tarjouksista, mutta erinäisillä tempuilla saimme rakentamisen liikkeelle. Homman sai halvimman tarjouksen tehnyt Puolimatka, ei kuitenkaan tarjoamallaan hinnalla, vaan katto- ja tavoitehintaisena laskutyöurakkana. Etsimme säästöjä herkeämättä koko rakentamisen ajan ja onnistuimmekin. Loppuhinnaksi muodostui 79,5 milj. markkaa.

Pystyn hahmottamaan museon tilaohjelman, vaikka sellaista ei olekaan esitetty. Pystyn myös arvioimaan halutun laatutason. Tästä voin tehdä laskelman, jonka mukaan ohjehinta olisi 130 miljoonaa euroa eli juuri säätiön esittämä luku. Tähän on lisättävä tontin hinta, ja myös tarvittavien pysäköintitilojen rakentamisen hinta. Sitten vielä kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tuoma 50 %:n "huippuarkkitehtuurikorotus". Näin ollaankin jo reippaasti yli 200 miljoonan euron. En hämmästyisi lainkaan, vaikka loppulasku nousisi 300 miljoonaan euroon.

Maksajana siis Helsingin kaupunki.

Käyttötalouden puolella tilanne on vieläkin huonompi. Kaikki käyttötaloudesta esitetyt luvut, erityisesti vuotuinen kävijämääräarvio 550 000, ovat tuotetut ns. Stetson-Harrison menetelmällä. Stetson tietysti tarkoittaa hattua. Professori Harrisonilla ei juurikaan ole tekemistä ko. menetelmän kanssa, mutta hänen nimensä on liitetty siihen tuomaan sille arvovaltaa.

Käyttötalous on tärkeämpi asia kuin perustamistalous. Syy: perustamisrahat on hankittava vain kerran, mutta käyttörahat vuodesta toiseen, yhä uudelleen ja uudelleen.

Jotta hanke voitaisiin toteuttaa, täytyisi valtion priorisoida se vahvasti ja tulla mukaan rahoittamaan sekä sen perustamista että sen käyttöä. Tästä ei ole havaittavissa merkkiäkään.

Guggenheimin säätiö haluaa käynnistää viipymättä kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun ja lupaa rahoittaa sen. Tämä on pelkkä ansa. Jotta tällainen kilpailu voitaisiin järjestää, täytyy sen järjestäjillä olla - tietenkin - hallussaan tontti, jolle taloa suunnitellaan. Jos kilpailuun lähdettäisiin nykyisten tietojen pohjalta, merkitsisi se Helsingille samaa kuin pikkusormen antaminen pirulle.

Minua ei taatusti tunneta hyvien hankkeiden jarrumiehenä, ennemminkin päinvastoin. Nyt sanoisin kuitenkin Helsingin päättäjille: Guggenheim-säätiön uusi ehdotus on kelvoton, ja se tulee empimättä hylätä.



Samalla toivon, ettei kolmatta ehdotusta tule."


14 kommenttia:

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Ottaahan Gugge riskejä - riskihän on, että tienaa vain 1,5 miljoonaa vuodessa, eikä kahta.

Helsinkihän tässä ei ota mitään riskejä, vaan reilusti ne vajaan 10 miljoonan vuosittaiset kustannukset hoitaakseen. (Luulen, että läheskään kaikkia esim. kiinteistökuluja ei ole laskettu. Tuolla alueella maksaa pelkkä lumen kuskaus jo 100 000 vuodessa.)

Jossain keskustelupalstalla todettiin olevan ajan henki, että lastensairaalaa puuhataan kansalaiskeräyksin, turhanpäiväiseen kerskarakentamiseen sitten riittää yhteiskunnan varoja. Ja jenkkilulttuuriin leasingmaksuihin....

Timo Suvanto kirjoitti...

Jos Gugge taas torpataan, niin siitä seuraa ikuinen itku ja parku, kun ei osattu "tarttua tähän ainutlaatuiseen mahdollisuuteen". Siksi voisin jopa kannattaa Guggen rakentamista pelkästään siitä syystä, että sen todelliset vaikutukset ja merkitys realisoituisivat. Aikaväli vain on turhan pitkä, sillä vaikutuksia voitaisiin ruveta arvioimaan vasta pytingin oltua pystyssä muutaman vuoden, eli yli 10 vuotta tästä eteenpäin. Oikeastaan ainoa rakennusaikana toteutuva riski olisi rakennuskustannusten karkaaminen budjetoidusta, mikä on sääntö tällaisissa hankkeissa. Kävi miten kävi, niin viimeistään seurannaisvaikutuksia arvioitaessa suurin osa nykyisistä päättäjistä ei olisi enää edes poliittisen vastuunkannon piirissä, ja mahdollinen taloudellinen katastrofihan voidaan aina selittää milloin milläkin ennakolta arvaamattomalla ulkoisella tekijällä.

jyrki d-man kirjoitti...

Jos haluaa saada kokonaiskuvaa museotoiminnasta, kannattaa tutustusa sivustoon www.museotilasto.fi, jossa on varsin kattava selvitys museoiden kävijämääristä, kustannuksista jne. Saa vähän perspektiiviä, mistä keskustellaan.

Poimintana kävijämäärät muutamasta museosta:
Ateneum 400 079
Kiasma 181 160
Kansallismuseo 104 768.
Kävijöistä vain noin puolet olivat pääsylipun maksaneita.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Rakennuskustannukset on yleensä kerrottava luvulla 1,8-2,5. Kustannustason nousu, tietoinen vedätys päätösvaiheessa, arvaamatomat tekijät kuten talvi (se aina yllättää) jne.

Noin 200 miljoonaa siis; eihän se tietenkään ole kuin 40 euroa per kansalainen. Halpaa kuin mikä.

Iltalehden kyselyssä 95 %vastaajista ei uskonut, että taloudellista hyötyä olisi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201309240154742_uu.shtml

Timo Suvanto kirjoitti...

Ateneumin luvut vuodelta 2012 johtuvat Schjerfbeckin näyttelystä. Normaalisti Ateneumissa käy vuosittain pyöreästi 200.000 näyttelyvierasta. Myyjän etuoikeus on vedättää ja maalailla kaunokuvia, mutta kun ostaja lähtee samaan kuoroon, niin on syytä hätkähtää. Varsinkin kun ostaja pelaa muilla kuin omilla rahoillaan. Alan kallistua vantaalaisena siihen suuntaan, että hesalaisten kelkkaan ei mennä kuin korkeintaan aseella uhaten. Silloinkin pitää olla aika hyvä varmuus siitä, että on kovat piipussa.

jyrki d-man kirjoitti...

Haluaisin sijoittaa tulevaisuuteen eli Guggeen. En vaan tiedä minne laittaisin sen rahan (10€) tai mihin voisin ilmottautua yksityikseksi sijoittajaksi.

Perään tätä tietoa sen takia, kun hesarikin pääkirjoituksessa totesi että "Onnistunut hanke voi yhtä lailla ruokkia luovuutta, elämänlaatua, kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja uutta liiketoimintaa". Minähän kannatan noita asioita ja haluan olla mukana nostamassa Suomea ja Helsinkiä uuteen nousuun.

Kelläpä sitä vastaan olisi mitään, jos kyseinen hanke toteutettaisiin yksinomaan yksityisellä rahoituksella ja näin saataisiin nostettua elämänlaatua ilman että valtion tai kaupungin tarvisisi siihen osallistua. Tätä kannatan ja haluan kantaa korteni ketoon.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Kuka nyt Suomessa omilla rahoillaan.... Sen takia kait nämät huggenheimiläiset just tänne tuppaavat - missään muualla maailmassa ei liene sen tasoista taiteen yhteiskuntarahoitusta kuin Suomessa. Eikä ilmeisesti yhtä pöllöjä vedätettäviäkään. Kait ne Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa jne. heittelisivät pallojaan, jos olisi pienikin mahku, että joku ottaisi ne tosissaan. Kööpenhamina, Rooma ja Lissabon kelpaisivat varmasti myös.


Katsoin muuten, minkälaista upeaa kulttuuria sieltä on tulossa. New Yorkissa on 11.10. avajaiset: Participatory City: 100 Urban Trends from the BMW Guggenheim Lab.

Että siis Bemarin mainosmatskua oikein komeissa puitteissa. Minulle saattaisi riittää vaikkapa Autotalo Laakkosen tilat noitten saksalaisten k****njatkeiden puffamiseen, ei siihen rantatonttia välttämättä tarvita...

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Deutsche Bank kyllästyi sikäläiseen rahaviemäriin ja lappu pantiin luukulle viime vuonna. Kävijöitä oli noin 140 000 vuodessa, keskimäärin.

Nyt on niin, että Berliini on suosittu matkailukaupunki. Helsinki taas sitten ei ole.

Berliinissä on turistiyöpymisiä 23 miljoonaa vuodessa, Helsingissä about 3. Kerroin on noin 8.

Tämä laskukaavan mukaan (siis osuus kaupungissa pallloilevista turisteista), jos Hesan Gugge olisi yhtä vetävä ja valovoimainen kuin Berliinin, kävijöitä olisi 140 000/8, vajaat 20 000 vuodessa.

Ehkä se nyt ei ihan siihen jäisi, mutta ei kyseinen pulju mikään turistimagneetti aínakaan Berliinissä ollut. Tosin, siellä nyt on kaikkea muutakin kivaa.

Anonyymi kirjoitti...

"Museon tuloa Helsinkiin on eniten lobattu sen talousvaikutusten takia, jotka säteilisivät säätiön laskelmien mukaan jopa Lahteen saakka."

Vautsi. Kun kaksi bisnesoritentoitunutta löytävät synenrgian, niin mitä muuta voi olla seurauksena kuin suuri suksee?

jyrki d-man kirjoitti...

Mittasuhteet on kivoja...
Elopin palkkio 18,8 miljoonaa vastaa Nokian noin 6 tunnin liikevaihtoa jos katsotaan että Nokia tekee businesta 24/7.
Toisaalta tuo 18,8 miljoonaa vastaa noin 800 siivojan vuosipalkkaa.

Gugge tarvitsee n. 20 miljoonaa yksityistä rahoitusta. Elop voisi hoitaa tuon yksinään. Se olisi vähintään kohtuullista kun meni kerran myymään meidän kansallisylpeytemme.

Timo Suvanto kirjoitti...

Kuten Hannu I. Miettinen lopussa siteeratussa kommentissaan toteaa, niin todellinen hinta-arvion vaihteluväli pytingillä nykyisellä hintatasolla on suuruusluokkaa 150-300 miljoonaa euroa. 130-140 miljoonaa on tarkuudeltaan aivan yhtä naurettava kuin vaikka 134.569.654,87 € + ALV.

Anonyymi kirjoitti...

Hesarin pääkirjoitus.

"Pohjimmiltaan Suomen EU-jäsenyydessä ja Guggenheimin Helsingin-hankkeessa on pajon yhteistä. Onnistuessaan ja hyvin hyödynnettyinä ne avaavat ovia ja kytkevät aivan tavallisetkin suomalaiset osaksi suurempaa kokonaisuutta.

On hassua, jos ykkösluokan museohanke tyrmätään vain siksi, että se ei miellytä tunne- tai idologisella tasolla. Suomalaisten pitäisi tajuta, että emme voi vain muhia täällä omissa liemissämme."

Lopetin juuri Hesarin tilauksen. Viimeinen naula siihen arkkuun,

Timo Suvanto kirjoitti...

Sama vika Rahikaisella. Muitakin syitä on, mutta en halua olla rahoittamassa Rafaela Seppälän Guggenheimin rahoitusprojektia, jolle Kokoomus tulee myöntämään täyden verovähennysoikeuden.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

"Maailmankuulu Guggenheimin museo nostaisi ehdottomasti Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaa."

Niinpä. Jenkkien kulttuurikonseptin liisaaminen nostaa Helsingin vetovoimaa. Luulenpa, että just saman verran, kuin Bemarin liisaaminen lisää kullin kokoa.