torstai 19. kesäkuuta 2014

Päivän kärsä

Lehtikuvaaja Jore Puusa jakaa palkintoa nimeltä "Päivän kärsä" "ansiokkaasta" lehtikuvauksesta. Kun itse olen saanut Jorelta suorastaan "Kuukauden kärsä" -palkinnon, niin katson moraaliseksi oikeudeksi omia saman nimisen palkinnon antamisen myös itselleni. Perusteeni vain ovat hieman toiset. Minulla ne tulevat jalkapallosuorituksista ja palkintoa jaetaan vain futiksen mm-kisojen ajan.
  
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kärkipotku, kärkkäri, kärsä. Potkulla on vähän kyseenalainen maine, mutta lähietäisyydeltä ja ahtaassa paikassa se on yhtä tappavan tehokas ase kuin Colt Peacemaker aikoinaan Villin Lännen kapakkatappeluissa. Seniori-ikään päässeenä, mutta vieläkin palloa satunnaisti potkivana olen havainnut kärsän olevan vähiten ongelmallinen potku revähdysten suhteen. Paljastettakoon tämä potentiaalisille vastustajan maalivahdeille. Kärsään kannattaa varautua meikäläisen päästessä maalintekopaikkaan.

Ensimmäiset Päivän kärsät menevät kaksin kappalein Chilen pelaajille Eduardo Vargasille ja Charles Aránguizille maaleistaan Espanjaa vastaan. Perustelut kuvateksteissä. 

1-0 syntymässä. Chilen hyökkäys on repinyt Espanjan puolustuksen aivan riekaleiksi. Siitä huolimatta maali on lopulta pienestä kiinni. Eduardo Vargas on ohittanut sivuittaisliikkeellä vastaan liukuneen maalivahti Iker Casillaksen, mutta pallo on samalla karannut hieman liian eteen. Vargasin paino on takimmaisella oikealla jalalla, joten kunnon laukaukseen ei ole enää aikaa, kun puolustaja Sergio Ramos on juuri työntämässä jalkaansa laukauksen eteen ja toisaalta Casillaskin peittää suuren osan maalista

Tyylikkään, mutta aikaa vievän nilkka- tai sisäteräpotkun sijasta Vargas tuikkaakin pallon kärsällä. Kuvasta näkyy hyvin, miten lähellä Ramosin pelastava jalka on siitä huolimatta. Asennosta, josta paikoillaan olevan Vargasin potku lähtee, ei voi mitenkään jatkaa vartalolla liikettä eteenpäin. Se on fysikaalisesti mahdotonta. Voiman oikean jalan potkuun Vargas saakin kiertämällä yläruumistaan taaksepäin, jolloin jalka tämän vastaliikkeenä kiertyy eteenpäin. Vargasilla tuskin oli koulun fysiikan kaavat tässä vaiheessa kovin aktiivisesti mielessä, mutta tapahtumalle on olemassa nimikin. Liikemäärän säilyminen.

Netissä on erilaisia animaatioita pelitapahtumien kulusta. Pelaajat ovat suunnilleen oikeilla paikoilla, mutta paikoiltaan potkaistun kärsän fysiikka on kuvassa pielessä. Pelaaja ei voi sekä potkaista että kaatua eteenpäin. 

Tästä kuvasta näkyy myös selvästi, miten Vargasin ylävartalo ja jalka liikkuvat eri suuntiin. Sergio Ramosin kenkä on pari ratkaisevaa sekunnin sadasosaa myöhässä. Iker Casillas on liukunut vasemmalle peittämään ja koittaa epätoivoisesti kääntyä takaisin. Kuvasta näkee selvästi, että tässä asennossa kohtisuoraan maata vasten olevalla jalalla on mahdotonta saadaa työntövoimaa oikealle. 

2-0 lähtee tästä. Casillas on nyrkkeillyt vapaapotkun suoraan  Charles Aránguizin jalkoihin. Espanjalla on kymmenen pelaajaa rangaistusalueen sisällä ja yhdestoistakin on tulossa. Ei auta, kun Casillas on täysin väärin sijoittunut. Hän on totaalisesti maskissa yhden oman ja yhden Chilen pelaajan takana.

Tästä kuvasta näkyy hyvin, miten hyvin kaksi pelaajaa peittävät Casillaksen ja pallon välisen linjan. Laukaus ei ole kova eikä edes suuntaudu ihan kulmaan. Casillas yksinkertaisesti vain ei näe sitä riittävän ajoissa eikä sitten ehdi enää reagoida siihen.

Aránguizin tyylipuhdas kärsä. Nilkka ei ojennu kuten nilkkapotkussa. Paikaltaan potkaistaessa usein ainoa mahdollisuus. Se vaatimaton, mutta tässä tapauksessa kuitenkin riittävä voima palloon saadaan samalla tavalla kuin edellisessäkin tilaanteessa. Vartalon taaksepäin suuntautuvalla vastaliikkeellä

Vaari näyttää kärsän mallia Heurekan mittausradalla. Potku on tehty vauhdista, jolloin vartalon liike suuntautuu eteenpäin. Tässä näkyy yksi kärsän etu. Osumakohta, tässä pisteen kohdalla, on selvästi tukijalan edessä. Tiukassa paikassa kärsällä saattaa ylettyä potkaisemaan sellaista palloa, joka muuten potkaistaessa väistämättä kohoaisi korkeuksiin.

Kulttuurihenkilö potkaisee paikoiltaan perinteisellä kärsätyylillä perinteisillä kulttuurihenkilön futiskengillä (normaaleilla kävelykengillä) ja voittaa isänsä, tosin niukkaakin niukemmin. Tässäkin potku lähtee selkeästi tukijalan edestä ja ilman vauhtia suoritettuna voima siihen saadaan ylävartaloa taaksepäin kallistamalla - ihan kuin Päivän kärsällä palkitut chileläispelaajatkin tekivät.

Vertailun vuoksi urheilijanuorukaisen tekemä tyylipuhdas nilkkapotku. Potkaisevan jalan nilkka ojentuu. Tukijalka on ollut pallon vieressä, ei takana. Voimaa potkuun saadaan paitsi vauhdista niin myös käsillä autetusta vartalonkierrosta oikealle. Nopeuttakin on huimat 80 km/h.


Menkööt vielä yksi Päivän kärsä takautuvasti Robin van Persielle. Kärsällä kurottamalla päästään tässäkin potkaisemaan noin 1½ metrin päässä olevaa palloa. Espanjan Gerard Piqué on ulkona tilanteesta kuin lumiukko.  Kärsä rules!

32 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vaihda jo teemaa. Kuukauden kärsästä olet kirjoittanut jo tarpeeksi usein.

Timo Suvanto kirjoitti...

Kärsästä ei koskaan voi kirjoittaa tarpeeksi usein.

Helsingin Maisteri kirjoitti...

Samaa mieltä Anonymouksen kanssa. Kun JP on viimeinkin tullut järkiinsä, soisin että poikkitieteilijä tekisi samoin.

Timo Suvanto kirjoitti...

Sanoisin, että jos halutaan seurata järkevää, hillittyä ja hallittua kommentointia, niin suosittelen vaikka pääministerin twiittilistalle hakeutumista. Poikkitieteellisessä blogissa ei mennä korrektius edellä puuhun. Ehdotuksia käsiteltäviksi aiheiksi ja käsittelytavaksi saa tietenkin tehdä, mutta niiden toteutumiseen ei kannata sen suuremmin luottaa.

Late kirjoitti...

Samaa mieltä poikkitieteilijän kanssa. Kärsä on hyvä ja syvällinen teema. Kyllä siitä voi kirjoittaa useammankin jutun.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Odottelen kummiskin kärsimättömästi, koska edetään kärsäkkäisiin.

Laarditaistelija kirjoitti...

Alle linkitetyssä lehden kansikuvassa on nähdäkseni kyseessä vastapalloon vedetty kärkkäri, jossa pallo saa aikamoisen lähtönopeuden, kun vauhtia antaa koko kropan hallittu liike, joskin ilmassa olevan laukaisijan ylävartalo on hieman oudossa asennossa juuri lähteneeseen kierteiseen suurnopeuspotkuun nähden. Pitäisi olla kuvasarja, jotta pystyisi päättelemään, kuinka kroppa lopulta taipui ja kiertyi juuri ennen laukausta, totuus löytyy sarjakuvista, nyt voi vain arvailla.

Kun Poikkitieteilijä suorastaan kehotti antamaan ehdotuksia aiheiksi, tämä kuva herätti kysymyksen: mitä ihmeen juomaa kannussa on, kun jääpalat ovat kannun pohjalla? Mielestäni jääpalat yleensä kelluvat jopa väkiviinassa, joka ymmärtääkseni on tiheydeltään selvästi alhaisempaa kuin vesi. Lisäksi tuntuisi hyvin oudolta, jos kannussa olisi puhdasta etanolia. Mitä kannussa on?

Kuva lehden kannesta: http://aijaa.com/yNXKut

Timo Suvanto kirjoitti...

Jään tiheys on noin 0,9 ja alkoholin noin 0,8. Joten väkevässä viinassa jäät painuu pohjalle. Akulla taitaakin olla kannussa vaffaa jaffaa.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Kuvasta ei varsinaisesti ilmene, että möykyt olisivat jäätä. Aku saattaa olla kestävien tavaroitten ystävä ja käyttää juomassaan n.s. viskikiviä (kvg whiskey stone), jotka ovat vuolukivestä värkättyjä, tavallisimmin kyllä kuutioita. Niitähän voi välillä pakkasessa pitäen käyttää aina uudelleen.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Kun nyt asia puheeksi tuli, niin keskikesän aiheeksi poikkitieteilijällä sopisi hyvin tutkia, millä konsteilla kal.... no, siis limutölkin saa nopeimmin kylmäksi. Mäyris jos on juuri kaupasta tuotu, ja peli alkaa justiinsa - mikä neuvoksi? Alle kahden minuutin toimiva konsti olisi tilauksessa....

Timo Suvanto kirjoitti...

http://www.wikihow.com/Cool-Beers-Without-a-Fridge

http://howto.yellow.co.nz/food-drink/wine-and-beer/how-to-chill-a-beer-fast/

http://www.instructables.com/id/Ice-Cold-Beer-In-20-Seconds/

Aihe on kiinnostanut muitakin poikkitieteilijöitä. Netissä on ohjeita joka lähtöön. Näistä äkkiä katsotuista viimeisin, eli ponnekaasun käyttö on minusta fysikaalisesti mielenkiintoisin. Tulee tietysti hintoihinsa, jos parin euron kaljatölkin jäähdyttää monen euron ponnekaasulla.

Timo Suvanto kirjoitti...

http://www.fakeplasticicecubes.com/

Valokuvaajat käyttävät keinotekoisia jääkuutioita. Ne ovat vettä painavampia ja sopivat parhaiten viskiin ja muihin juomiin, joita laitetaan lasiin vain vähän. Varsinkin kuumilla valoilla työskenneltäessä niiden sulamattomuus on merkittävä etu.

Laarditaistelija kirjoitti...

Valokuvaajien kohdalla tuon ymmärtääkin, mutta että myös piirtäjät. Toisaalta meneehän kuvan piirtämiseen ja värjäämiseen varmaan vielä enemmän aikaa kuin valokuvan ottoon, ehkä Akun jäät ovat siksi synteettisiä. Viskikiviin en tässä tapauksessa oikein usko, koska jäät näyttävät jäiltä, eivätkä kiviltä. Ja vaikea on sulattaa sitäkään, että Akulla olisi kesäjuomana kannussa yli viisikymmenprosenttista viinaa. Keinojäitä ne on, kiitos valistamisesta.

Laarditaistelija kirjoitti...

No eipä tämä varmaan tyylitietoiselle herrasväelle kelpaa, mutta itse käytän niinkin härskiä ja epäpaavillista konstia kuin jääpalat oluen sekaan.

Kuten nimimerkistänikin voi päätellä, elämäni on ainaista taistelua sitä vastaan, ettei läskiä kertyisi kupeille kohtuuttomasti. Taisteluni myötä olen joutunut alistumaan käytäntöön, että jääkaapissa ei ole olutta, koska kylmä olut on liian houkutteleva ja energiapitoinen laihduttajalle.

Niin alistettu en kuitenkaan ole, ettei taloudesta löytyisi olutta, salkullinen Stellaa on aina lämpimässä varastossa, jotta on, mistä ottaa, kun tositarve iskee.

Tölkillinen Stellaa jäähtyy reilulla määrällä jäitä sangen vikkelästi olutlasissa. Samalla se laimenee juuri sopivasti, että herkät makunystyrät aistivat sen vivahteikkaat aromit paremmin, kun ne eivät ole liian tiiviiseen pakattuja.

Tuntuu aluksi pöljältä ajatukselta niin kuin rasvaton maito kahvimaitona, mutta kun on tottunut, kerma alkaakin maistua kahvissa ällöltä.

Jäät paitsi jäähdyttävät, myös pienentävät juoman energiasisältöä tilavuusyksikköä kohti, ja kun pureskelee muutaman jääpalan juonnin yhteydessä, elimistö joutuu sulatustöihin, ja energiaa kuluu.

Tällä konstilla olen paitsi saanut kylmää olutta myös laihtunut kymmenen kiloa ja päässut puolimaratonikuntoon. Suosittelen, älkää olko ennakkoluulojenne vankeja.

Timo Suvanto kirjoitti...

Kommentti Uruguayn Luis Suarezilta: "Olen saanut kärsiä"

Sehän ei pidä paikkaansa. Suarez teki ensimmåisen maalinsa Englantia vastaan päällään ja toisen nilkkapotkulla. Poikkitieteellisen Päivän kärsä -palkinnon voi saada vain rehellisellä kärsällä tehdystä maalista, joten koitapa Luis pysyä totuudessa. Italiaa vastaan on sitten päivä uusi ansaita Päivän kärsä.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Viskissä vuolukivisillä jäähdykkeillä on se etu, että ne eivät laimenna jaloa juomaa. Saman huomaa kyllä hampurilaisbaarin colassakin: lopputilkka on aika litkua. Se vielä menettelee, mutta viski viskinä.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtaa Suarezia jännittää, saako hän Päivän kärsän?

Timo Suvanto kirjoitti...

http://svtsales.com/wp-content/uploads/2012/09/bild108.jpg

http://www.proofarena.com/images/Whisky_rocks_2203620.jpg

http://www.nettiukko.fi/media/catalog/product/cache/5/image/235x152/5e06319eda06f020e43594a9c230972d/w/h/whiskyset.jpg

Whisky on the rocks on monitulkinnallinen, varsinkin jos ei olla oikeinkirjoitusasusta turhan pikkutarkkoja – ja kukapa nyt ainakaan näin Jussina olisi.

Timo Suvanto kirjoitti...

Jokainen taplaa tyylillään. Oluen energiasisältö on noin 180 kJ/100 g. Pakasteesta otettujen jääpalojen sulattaminen ja lämmittäminen 37 asteiksi kuluttaa energiaa noin 35 kJ/100 g. Aika paljon pitää jäätä pureskellä, että sillä olisi laihduttava vaikutus.

Samasta syystä muuten linnun pärjäävät talvella jäätyneillä pihlajanmarjoilla. Niiden ravintoarvo on suurempi kuin mitä niiden sulattamiseen kuluu energiaa.

Laarditaistelija kirjoitti...

Suunnilleen hahmotan nuo sulatusenergiat, jokusen kurssin olen matikkaa ja fyssaa suorittanut.

Kiistatonta kumminkin on, että olen laihtunut roimasti sen jälkeen, kun oluet siirtyivät lämminvarastotuotteiksi ja poistuivat jääkaapista. Epäilemättä mukana on muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin oluen juominen jäiden kanssa, yhtenä energiataseeseen vaikuttavana tekijänä lienee jätskin syönti raparperipiirakan kera, jääkylmän jäätelön antienergia tasapainottaa todella mukavasti energiarikkaan raparperipiirakan hapokkuuden.

Timo Suvanto kirjoitti...

Teksti livahti jo pikemminkin lyriikan kuin proosan puolelle. Mutta jos kilot pysyvät riimeillä kurissa, niin ei muuta kuin runoilemaan.

Timo Suvanto kirjoitti...

Uruguay ja Ranska kamppailevat jämäpaikasta lohkossaan. Kärsään tulee jommalle kummalle.

Anonyymi kirjoitti...

Omakohtaisestikin kiinnostava aihe. Heurekassa otetut kuvat olivat todellisia helmiä.

Junnun isänä ei voi kun ihastella voiman lisääntymisessä lapsukaisten potkuissa. Tälläkin hetkellä maalivahdintoimessa venähtänyt sormi sinertää ja on passelisti turvoksissa (ja se laukaus lähti vasurilla...)

Laarditaistelija kirjoitti...

Mitä viskiin ja sen laimentamiseen tulee, ei laimentaminen välttämättä ole yhtään hullumpi idea. Tässä Akun tapauksessahan kannussa on ilmeisesti yli 50-prosenttista alkoholia, ja tyypillisesti viskit laimennetaan jo ennen pullotusta suunnilleen 40-prosenttisiksi, eli vaatimus laimentamattomuudesta on kyllä muidenkin kuin minun mielestäni vähän niin ja näin. Maku tulee paremmin esiin laimeammassa kuin 50-prosenttisessa viskissä. Omasta mielestäni 40-prosenttinenkin on vähän turhan vahvaa, ja hienoinen laimennus vain parantaa juontielämystä.

Jäähdytyskivillä saadaan toki viski jäähdytettyä laimentamatta, mutta jos vaatimus laimentamattomuudesta tulee juuri siitä, että saadaan maku pysymään alkuperäisessä jaloudessaan, miksi jäähdyttää? Huoneenlämpöisenä aromit tulevat paremmin esiin kuin kylmänä.

Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa juoda viskiä, mutta makuasioista tulee toki kiistellä.

Laarditaistelija kirjoitti...

Tuli luettua täälläkin usein kehutun Kari Enqvistin kirja Suhteellisuusteoriaa runoilijoille, ehkä tuo fysiikan runollisempi ilmaisumuoto sai siitä virikkeitä. Yritin loppusoinnullista lyriikkaa joskus TKK:n tentissäkin, mutta siellä ymmärrystä ei herunut, insinööritieteilijöiden mielestä ilmeisesti sisältö on aina biljardi kertaa tärkeämpää kuin ulkomuoto. Enqvist pyrkii selittämään Einsteiniä ja vähän muutakin kansankielellä tuossa mainitussa teoksessaan, mutta ei se silti ole ihan simppelisti runoilijan ymmärrettävissä, ainakaan amatöörirunoilijan.

Laarditaistelija kirjoitti...

Että sitä minä vaan, että jos kerran alkuräjähdys on kaiken alku, jolloin kaikki on ollut äärettömän pienessä läjässä ja lähtenyt sitten siitä leviämään ja leviää edelleen ympäri taivaan ääriä tai äärettömyyttä, miksei laajenemisella ole keskipistettä?

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Kunnolliset viskit pullotetaan yleensä noin 55 prosenttisina, ja tosiaan, niitä on laimennettava juotaviksi. Erilaiset verotusssädökset ja kauppatavat sitten saattavat edellyttää vähittäismyynnissä esim. juuri 40 prosenttisuutta.

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Vanha CO2-sammutin olisi epäilemättä tehokkain. Ylen testissä katiska nousi voittajaksi:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/19/absoluuttinen-totuus-testaa-osa-1-miten-saada-oluet-akkia-kylmiksi?ref=ydd-most-commented-in-sp

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Olen sitä minäkin saanut kärsiä!

http://sakari.1g.fi/kuvat/k%C3%A4rs%C3%A4t.jpg/_full.jpg

Timo Suvanto kirjoitti...

http://sakari.1g.fi/kuvat/kärsät.jpg

Mulla Sakarin kärsimykset löytyvät täältä. Kummalla lienee suurempi kilohinta, Savusta syntyneillä kärsimyksillä vai korvauksilla?

Anonyymi kirjoitti...

Ei aukene sen paremmin linkki kuin ideakaan!

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Jeps, tein klassisen mokan ja jätin ääkkösiä kuvan nimeen. Kaikki käyttöjärjestelmät eivät osaa käsitellä ä-kirjaimia; tietotekniikan vajavaisuuksia.

Korjasin nimen muotoon karsat, ja toimiva linkki pitäisi olla nyt

http://sakari.1g.fi/kuvat/karsat.jpg/_full.jpg