perjantai 11. toukokuuta 2012

Heurekan sivupiste Katajanokalle




Tunnettu vantaalainen vasemmistopoliitikko ja heurekalainen Kati Tyystjärvi kirjoitti viime vuoden tammikuussa Hesarin mielipidepalstalle seuraavasti.

"Guggenheim-museo sopisi Tikkurilaan

Helsingin kaupunki ja eräät säätiöt valmistelevat Guggenheim-museon perustamista Suomeen. Sijaintipaikaksi on kaavailtu Helsinkiä, johon museo pääkaupunkistatuksen vuoksi luontevasti sopisi. Mutta eipä sovi kovinkaan hyvin maantieteellisesti: Helsingin keskusta on ahdas niin rakenuksille kuin liikkumiseenkin.

Mikäli hanke saa ilmaa siipiensä alle ja rahoitus järjestyy, on järkevää rakentaa museo Helsingin ydinkeskustan ulkopuolelle Tikkurilaan, jossa on hyvin tilaa ja erinomaiset joukkoliikenneyhteydet. Luonteva sijoituspaikka on Vantaan kulttuurikaupungille kaavoitettu alue Tikkurilan aseman välittömässä läheisyydessä tiedekeskus Heurekan rinnalla. Kehäradan valmistuttua vuonna 2014 museoon pääsisi suoraan lentoasemalta."

Paljonko ehdotuksessa oli takana tositarkoitusta ja paljonko eduskuntavaalien ehdokkaan tarvetta saada valtakunnallista näkyvyyttä hinnalla millä hyvänsä. Sen verran savolainen kannanotto oli, että Katilta itse asiasta kuultunakaan en saanut siitä lopullista varmuutta.

Kun McGuggenheim näyttää kaatuvan, niin uusille ennakkoluulottomille ideoille avautuu tilaa. Käännetään siis Katin ehdotus ylösalaisin. Ei tuoda Guggea Tikkurilaan, vaan viedään Heureka Katajanokalle.

Ehdotankin seuraavaa Helsingin kaupungin päättäjille.
1. Tilataan selvitys, voisiko Helsinki saada oman Heurekansa. Ei tehdä samaa virhettä kuin Guggen kanssa ja anneta selvitystä myyjän vastuulle. Esimerkiksi minä voisin ryhtyä selvitysmieheksi ja antaa puoli-ilmaiseksi vastauksen. Siis miljoonalla eurolla. Vastaus tulisi olemaan "Kyllä", mutta voin toki tehdä siitä muutaman kymmenen sivun selvityksen netistä löytyvällä materiaalilla copy-paste menetelmällä, eli yleisesti käytetyllä ja laajasti hyväksytyllä metodilla.
2. Kaupunki rakentaa Katajanokalle Heurekan sivutoimipisteen. Heureka itse maksoi aikoinaan 13,5 miljoonaa euroa, joten tasakertoimella 10 laskettuna Katajanokan Heureka tulisi maksamaan 135 miljoonaa euroa - ehkä hieman enemmän. Kunnon leikkelekauppias kun kysyy aina, että saako olla hieman yli. No totta kai. Sanotaan pyöreästi 140 miljoonaa.
3. Uudessa Heurekassa kierrätettäisiin vanhan Heurekan poistuneita näyttelyitä, joita makaa runsaasti käyttämättöminä pölyttymässä Heurekan varastoissa. Näistä Helsinki maksaisi Heurekalle lisenssimaksuja + yleiskuluja Heurekalla 23,4 miljoonaa euroa seuraavien 20 vuoden aikana. Itse näyttelyistä tietysti erikseen.
4. Kaupunki vastaisi kaikista muista kuluista. Niitähän tuppaa tällaisissa projekteissa kertymään

Ei liene mikään salaisuus, että maailman metropolit kuolaavat oman Heurekansa perään. Heurekaan tulee viikoittain kyselyjä eri kaupungeissa mahdollisuudesta saada oma Heureka. (Varma tieto heurekalaiselta, joka ei kuitenkaan halua nimeään julkisuuteen.) Kaikkiin ei kai edes vastata, mutta Helsinki on päässyt jo näin pitkälle.Siksi tähän mahdollisuuteen on tartuttava nyt eikä 15. päivä (joka muuten on jo neljän päivän päästä).

Uudessa Heurekassa kävisi varovaisenkin arvion mukaan 550000 vierasta vuodessa. Näistä puolet olisi laivamatkustajia, jotka tosin luultavasti käyttäisivät hyväkseen vain Heurekan saniteettipalveluja matkallaan laivaterminaalista Kauppatorille ja edelleen Helsingin humuun.  Tästä aukenisi kuitekin loistava bisnesmahdollisuus kymmenkertaistamalla uuden Heurekan wc-kapasiteetti ja laittamalla vessat maksullisiksi.

Uuden Heurekan johtaja on vielä nimeämättä, mutta eikös tämä homma perinteisesti ole ollut selvitysmiehelle petattuna?

 Vantaan vanhaan Heurekaan pääsee helposti autolla, junalla, lentokoneella, ei laivalla, mutta soutuveneellä.  Se on siis erinomaisten kulkuyhteyksien varrella. Mutta se merkitsee myös sitä, että sieltä pääsee helposti pois.

Katajanokan uuteen Heurekaan on niin hankalat yhteydet, että kävijä sinne kerran päästyään ei varmasti lähde heti pois.

Vanhan Heurekan rakennus menisi kuin käsi hanskaan Guggenheimille suunnitellulle paikalle. Voitaisiin käyttäää vanhoja piirrustuksia. Niihän Harkimokin teki jäähallinsa kanssa.(Klikkaa kuvaa hiirellä, niin voit katsella kaikkia blogin kuvia peräjälkeen. Silloin näkyy paremmin kuinka hienosti vanha Heureka sopisi suunnitellulle paikalle)

ps. Mikä alla olevassa lööpissä on virheellistä?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan Helsingillä on edessään upea mahdollisuus, johon tulee tarttua. Hän uskoo, että Helsingin Heureka hyödyttäisi koko Suomen tiedemuseo- ja tiedekeskuskenttää.

”Se vahvistaisi Helsingin asemaa pohjoismaisena tiedepääkaupunkina ja toisi Helsinkiin lisää kulttuurimatkailijoita Suomesta, Pohjoismaista, Venäjältä, Baltian maista ja muualta maailmasta. Selvityksen laskelmat osoittavat, että investointi Helsingin Heurekaan olisi myös taloudellisesti kannattava. Pitkällä tähtäyksellä siitä hyötyisivät niin Helsingin kaupunki kuin koko Suomi”, Pajunen sanoo kaupungin tiedotteessa.

Matti Äyräs kirjoitti...

Mieleen guggenheimilaisesta laskelmista tulee väistämälttä Neuvostoliitossa aikoinaan käytetyt 5-vuotissuunnitelmat. Ne menivä suunnilleen seuraavasti.

Valtio asetti kolhoosille tavoitteeksi sanotaan nyt vaikka 100 tonnia viljaa. Kolhoosin kokouksessa joku esitti, että nostetaan tavoitteeksi 150 tonnia. Esitystä kannatettiin ja torvet soivat ja liput liehuivat. Silloin astui esiin kolhoosin stahanovilainen siipi ja teki vastaesityksen. 150 tonnia ei riitä mihinkään, vaan tavoite on oltava 200 tonnia. Torvet soivat entistä kovemmin ja liput liehuivat niin, että hyvä kun pysyivät saloissa.

Uusi ehdotus tietysti hyväksyttiin, vaikka kaikki tiesivät, että ihan oikeasti 50 tonnissakin on liikaa tavoitetta. Kun asia realisoitui, niin lupausta ei kukaan enää muistanut ja jos muistikin, niin takapakki voitiin aina laittaa jonkin tai jonkun syyksi. Epäedullisen sään tai vaikka revisionistien työväenluokan etujen vataisen toiminnan.

Tismalleen näin olisi käynyt Guggenheimillekin. Vai kuvitteleeko joku, että museon tulevalta johtajalta Janne Gallen-Kallela-Sireniltä olisi selitykset loppuneet? Niitä kyllä mahtuu jälki-gutenbergiläiseen galaksiin.