Tuesday, 1 May 2012

Autokuumeen vallassa

Takaisitko sinä näiden veijareiden autolainan?

Juhani (nimi muutettu) oli joutunut autokuumeen valtaan. Hän oli nähnyt eteläiseen Euroopan valtioon suuntautuneella matkallaan Studebaker - merkkisen (nimi muutettu, oikea vähän saman kuuloinen)  auton kadulla ja ihastunut siihen peruuttamattomasti. Kun auton omistaja oli vielä kertonut Juhanille, että hän oli aikaisemmin ihan tavallinen Juan (nimi ei muutettu), jolla ei ollut oikein onnea sen paremmin rahassa kuin rakkaudessa. Auton ostettuaan hänestä tuli Don Juan, jonka bisnekset alkoivat välittömästi luistaa ja naisiakin pyrki kyytiin niin paljon, että rumimpia sai pelotella äänimerkillä tiehensä.

Kotimaahansa palauttaan Juhani otti heti yhteyttä kaveriinsa Hallin Janneen (nimi muutettu).  Jannella oli yhteyksiä Studebakerin valmistajiin. Itse asiassa Jannen kaveri istui autoyhtiön hallituksessa. Olisiko mitenkään mahdollista, että Juhanikin saisi tällaisen ihmepelin alleen?

Janne pani toimeksi. Hän tilasi auton esitteet Juhanille. Toki näin hienon auton esitteet eivät olleet ilmaisia, olihan ne mittatilausbrosyyrit juuri Juhanille. Janne kertoi kuitenkin Juhanille, että kaikille esitteitä pyytäneille ei edes vastata ja niiden perään kuolaavat puolet maailman autoilijoista. Juhani maksoi innoissaan esitteistä 2 miljoonaa euroa (summaa ei ole muutettu). Esitteissä kerrottiin että Studebaker olisi juuri oikea auto Juhanille ja sopisi erinomaisesti Juhanin pihalle, jossa nyt oli ruma vaja pihapiirin miljöötä pilaamassa.

Pieni ongelma voisi tulla siitä, että Studebaker autojen valmistus lopetettiin jo vuonna 1966. Mutta se olisi vain hidaste, ei este. Juhani voisi nimittäin valmistaa itse oman Studebakerinsa. Sen hinta-arvio olisi vain 140 miljoonaa euroa. Saattoi kuulostaa kalliilta, mutta brosyyrissa kerrottiin sen olevan ehdoton katto.

Kyllähän autokauppiaan sanaan pitää luottaa, Juhani ajatteli. Jos ei siihen, niin mihin sitten?

Tosin hintaan tulisi lisää pari miljoonaa euroa vuosittain Studebaker brändilisää. Kyllähän Juhani ymmärtäisi, että ei näin vanhalla autolla saisi naisia Espalta kyytiin, jos nämä eivät näkisi auton olevan aito Studebaker. Studebakerin tunnistaa Studebakeriksi vai Studebakerin merkistä, ja sen käyttö ei tietenkään voi olla ilmaista. Juhani kertoi ymmärtävänsä ja piti tarjousta paitsi reiluna myös ainutlaatuisena, johon pitäisi ilman muuta tarttua - ja heti eikä vasta Helmikuun 15 päivä. Sitäpaitsi Janne oli kuullut varmana tietona, että jos Juhani ei heti älyä tehdä päätöstä asiassa, niin muitakin ottajia olisi jonoksi asti. Ikävähän autoa olisi myydä muille kuin Juhanille, mutta minkäs teet.

 Maksaisitko sinä 2 miljoonaa euroa vuodessa lisenssiä siitä, että saisit kertoa omistavasi tämän merkkisen auton?

Toinen pieni ongelma voisi olla se, että Juhanilla itsellään ei ollut rahaa, autokuumeensa ainoaan tepsivään lääkkeeseen. Juhanin rikkaat kaverit tosin sanoivat, että he kyllä rahoittaisivat  näin hienon  auton merkin ostamisen mielihyvin, kunhan Juhani ensin hoitaa ne 140 miljoonaa euroa jostain. Voisihan Juhani vaikka ottaa lainaa. Takaajia näin hienon tarjoukseen varmaan löytyisi.

Juhanin mielestä lainan ottamaninen ei tulisikaan olemaan mikään ongelma, vaikka rahat muuten Juhanin bisneksissä olivatkin tiukalla. Juhanin mielestä olikin parempi poltella sikaria ja säästä tulitikuissa kuin päinvastoin. Juhani kertoikin kaikille köyhille kavereilleen (no eivät kaikki olleet Juhanin kavereita, mutta se ei Juhania haitannut), että näillä olisi ainutlaatuinen ilo ja kunnia tulla takaamaan aidon Studebakerin hankintaan tarvittavaa 140 miljoonan euron lainaa. Kun auto saataisiin tehtyä, niin kaikki Juhanin köyhät kaverit saisivat katsoa sitä ihan ilmaiseksi ulkopäin ja 12 euron hinnalla kurkistaa jopa ikkunasta sisälle. Sitä Juhani ei katsonut tarpeelliseksi kertoa, että auto tulisi olemaan pääasiassa Juhanin pihalla ja oli jo oikeastaan sovittu, että autonkuljettajaksi tulisi Hallin Janne.

Kyllä Juhani ja Hallin Janne olivat kovin yllättyneitä, kun Juhanin köyhät kaverit sanoivat ei. Hirveitä aidon autoilun vihollisia, jotka kieltäytyvät tehdystä tarjouksesta, josta kerta kaikkiaan ei voisi kieltäytyä.

28 comments:

  1. Kuulostaa guggenheimilta

    ReplyDelete
  2. Matti Äyräs1 May 2012 at 23:33

    Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Sosiaalinen media aitojen ja kuvakäsitellyin kuvin toimii vallan vahtikoirana paljon tehokkaammin kuin epäsuosioon joutuneiden poiston keinoin aikoinaan.

    Sattiri on pitkässä juoksuusa sittenkin tehokkaampi ase mielipiteen muokkauksessa kuin määrätietoinen totuuden vääristely. Vaikka molemmat käyttävät samoja kuvamanipuloaation metodeja.

    ReplyDelete
  3. Sanoisin, että Gugge-hankkeen puuhamiehet antoivat kaikki aseet sen vastustajien käsiin. Voiko kukaan vastuullinen poliitikko ottaa Guggenheimin vakavasti tällaisten alusntojen jälkeen?

    "Takanamme on 500 vuotta Gutenbergin galaksia, jossa painettu sana on ollut hegemoninen vallan väline. Nyt seisomme visuaalisen vuosisadan kynnykselllä ja vanha Gutenbergin galaksi horjuu jalkojemme alla. Visuaalisen lukutaidon kentillä tarvitaan huipputoimijoita, vakuuttaa Gallen-Kallela-Sirén."

    http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/gallen-kallela-sir%C3%A9nin-guggenheim-kehuista-tuli-facebook-hitti

    Sosiaalinen media toimii. Olit samaa mieltä kanssani tai et, tulit tälle sivulle mitä kautta vain, niin yllä olevalla on vaikutusta mielipiteeseesi.

    ReplyDelete
  4. Lueskelin aiesopimusta. Jotenkin tuli mieleen Sanomien paljon keskustelua herättänyt free-sopimus. Hillot mulle, vastuut sulle.

    5.2 HELSINGIN KAUPUNGIN KESKEISET VELVOLLISUUDET
    [32] Arkkitehtuurikilpailun järjestäminen ja hallinnointi yhteistoiminnassa Guggenheimin kanssa.
    [33] Arkkitehtuurikilpailun rahoittaminen, mukaan lukien mahdollisen ulkoisen rahoituksen järjestäminen. Rahoitusvastuu kattaa Helsingin kaupungille arkkitehtuurikilpailun yhteydessä aiheutuneiden kolmansien osapuolien kulujen maksamisen sekä Guggenheimille sen arkkitehtuurikilpailun yhteydessä käyttämien kolmansien osapuolien, kuten arkkkitehtuurikonsulttien, PR-konsulttien ja markkinointikonsulttien, kulujen korvaamisen, ottaen huomioon, että tällaisille kuluille on saatava Helsingin kaupungin etukäteinen suostumus. Kaupunki ja Guggenheim toteavat, että tässä tarkoitettujen arkkitehtuurikilpailun yhteydessä käytettävien kolmansien osapuolien joukossa ovat Cooper Robertson sekä Davis Langdon (tai muu kaupungin ja Guggenheimin keskenään sopima kustannuslaskentakonsultti).
    [34] Edustajiensa nimeäminen palkintolautakuntaan.
    [35] Palkintojen tai palkkioiden maksaminen (Osapuolten sovittua niiden määristä)arkkitehtuurikilpailun voittajille sekä sellaisten kilpailuehdotusten, jotka eivät kuulu voittajiin, mahdollinen lunastaminen.

    5.3 GUGGENHEIMIN KESKEISET VELVOLLISUUDET
    [36] Yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin kanssa, arkkitehtuurikilpailun rakenteen ja toteutusehtojen valmistelu, mukaan lukien kilpailuohjelma; tähän sisältyy uuden Guggenheim Helsinki -rakennuksen teknisten vaatimusten, standardien ja arviointiperusteiden tarkistaminen ja hyväksyminen.
    [37] Edustajiensa nimeäminen palkintolautakuntaan.

    ReplyDelete
  5. Ennustan, että Pajunen yrittää vielä jotain temppua Guggenheimin hyväksi tämän päivän kaupunginhallituksen kokouksessa. Pöydälle pano on jo kerran käytetty, mutta miksei sitä voisi käyttää uudestaankin. Kaljat vetoa, onko halukkaita?

    ReplyDelete
  6. Vihreiden Johanna Sumuvuori sanoi kääntyneensä hankkeen vastustajaksi lähinnä sen vuoksi, että tiedot talousvastuista olivat epämääräisiä.

    Minkähänlaiset sisälukutaidot nätillä tytöllä oikein on. Tiedot talousvastuista olivat kaikkea muuta kuin epämääräiset. Helsinki olisi ollut vastuussa kaikista kustannuksista.

    ReplyDelete
  7. Matti Äyräs2 May 2012 at 17:50

    "Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tatu Rauhamäki sanoi Yle Uutisille kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, että päätös Guggenheimin taidemuseon perustamisesta Helsinkiin olisi pitänyt viedä valtuustoon.

    - Me halusimme viedä tämän asian vielä eteenpäin, niin että seuraava valtuusto olisi arkkitehtuurikilpailun jälkeen voinut päättää, toteutetaanko hanke vai ei, Rauhamäki sanoi.

    - Tämä on nyt kyllä demokratian irvikuva, että valtuusto ei päässyt päättämään näin tärkeästä asiasta."

    Koko Guggenheimin lanseeraaminen takaportin kautta ohituskaistaa hyväksi käyttäen oli se todellinen demokratian irvikuva. Samoin ajan pelaaminen järjestämällä 5 miljoonaa euroa kustantavan arkkitehtikilpailun ennen kun tehdään päätöstä koko projektista yleensä. Mihinkä kategoriaan mahtaisi mennä selvituksen tilaamisen projektissa ainoalta varmalta hyötyjältä, eli Guggelta itseltään? Tai Hallin Jannen omine museojohtajavisoineen käyttäminen projektin nokkamiehenä?

    Guggelit tuntuvat olevan erityisen huonoja häviäjiä.

    ReplyDelete
  8. Juha Vastarannankiiski2 May 2012 at 19:22

    Kiitos!

    Timon ja muiden kansalaisaktivistien ansiosta pakko-Guggenheim tyrmättiin tänään kaupunginhallituksessa. Vaikkei vetoa lyötykään, enkä kai olisi vetoa hävinnyt, vaikka olisi lyöty, voin silti tarjota Timolle kaljat kiitokseksi, tietenkin sillä edellytyksellä, että Timo ottaa vastuun tarjouksen kustannuksista.

    Nyt voisi olla hyvä hetki viritellä kansalaisten ideariihtä sellaisen kysymyksen ynpärillä, että mitä siihen suunnitellun Guggenheimin paikalle tulisi rakentaa. Mielestäni paikka on upea, keskeinen, mahdollisuuksia täynnä. Se ansaitsisi hienon rakennuksen, jota ihmiset tykkäisivät käyttää, jossa ihmiset viihtyisivät, joka olisi ilo silmälle, jota oikeasti käytettäisiin, joka toisi jotain uutta Helsinkiin.

    Esimerkiksi uuden ajan kauppahalli + pienravintolakeskus + esiintymistila, jossa voitaisiin tarjota ihmisille kulttuuria silmille, suulle, vatsalle ja korville, ja jonka edestä pääsisi risteilylle saaristoon yms. Miltäs kuulostaisi, vetäisikö kansaa ja turisteja vähemmän kuin Guggenheim?

    Nyt on sana vapaa, ilmaiskaamme päättäjille, mitä haluamme, ja vaatikaamme sitä! Hyvä paikka kannattaa hyödyntää omaan käyttöömme, ei Guggenheim-säätiön käyttöön.

    ReplyDelete
  9. Jos menestysreseptin kopioiminen olisi taidealalla tie onneen ja menestykseen, niin kovasti olisi helppoa. Näin nyt vain ei ole - onneksi. Muutenhan ei olisi mitään syytä kokeilla uutta.

    Yrittäjiä kyllä on ollut. Tuulen viemääkin on tehty muutaman kerran uusiksi, mutta ei alkuperäisen saavuttamalla menestyksellä.

    En väitä, etteikö Helsingin Gugge olisi voinut olla jopa taloudellinen menestys. Suuresti kyllä epäilen. Sen menestymisen ja menestymättömyyden arviointi on ihan yhtä epävarmaa kuin kulttuurituotteiden yleensä. Siis täysin epävarmaa. Siksi minusta on täysin turhaa spekuloida niillä turistivirroilla ja työpaikoilla, jotka hanke väistämättä toisi Helsingille. Ainoa mitä Guggesta varmuudella tiedettiin, oli se, että se tulisi tuomaan säätiölle riskitöntä rahaa. Siksi Gugge itse ei ole suinkaan hautaamassa ajatusta. Ei lypsävää lehmää kannata tappaa.

    ReplyDelete
  10. Jukka Siukonen3 May 2012 at 13:28

    Tuskin oli painomuste ehtinyt kuivua Helsingin kaupungin demokraattisen elimen tekemästä kielteisestä päätöksestä Guggenheimin suhteen, kun jo uutta hanketta ollaan perustamassa.

    Eli se demokratian irvikuvasta.

    ReplyDelete
  11. "Armstrongin mukaan Helsinki olisi hyötynyt Guggenheim-museosta."

    Hyöty on aika suhteellinen käsite. Kysymys on kuitenkin siitä, mitä olisi jäänyt viivan alle. Plus- vai miinusmerkkinen tulos? Laskukaava ei ole yhtä selkeä kuin kirjanpidossa, mutta yksi asia on varma. Guggenheim olisi vuorenvarmasti hyötynyt Helsingin Guggenheim-museosta. Liekö hienotunteisuutta, että Armstrong sivuutti tämän näkökohdan lausunnossaan? Eikä sitä muutkaan hanketta eteenpäin vieneet turhan usein maininneet. Enemmän keskityttiin epävarmoihin saataviin, kuten suuriin kävijämääriin ja vielä suurempiin verotuloihin. Kovasti oltiin jo nylkemässä vielä ampumatonta karhua

    ReplyDelete
  12. Heurekaakin vastustettiin aikoinaan kalliina ja turhana hankkeena. Mitäs siihen sanot?

    ReplyDelete
  13. Ei minulla ole Heurekaan suhteen sen kummempaa sanottavaa. Ymmärtääkseni Heureka on ollut ainakin Vantaan näkövinkkelistä asiaa katsottaessa hyvinkin kannattava hanke. Ainakin se on yksi keskeisiä syitä turistien tulla Vantaalle. En tunne asiaa sen enempää. Ehkä joku heurekalainen voisi valaista enemmän.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vastaan tähän pitkän linjan heurekalaisena ja myös vantaalaisena poliitikkona, en tosin ollut vielä silloin valtuustossa, kun Heurekasta päätettiin. Käsittääkseni Heurekaa vastustettiin aikoinaan siitä syystä, että Vantaan kaupungin talous on aina ollut tiukka ja Heurekan tarpeellisuutta verrattiin mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mutta en usko olevani ihan väärässä, kun arvelen, että tänä päivänä kaikki poliittiset ryhmät ovat Heurekan takana ja näkevät tiedekeskuksen merkityksen sekä matkailuelinkeinolle että sivistystoimelle. Tein itse tällä valtuustokaudella aloitteen siitä, että Vantaa profiloituisi tiedekulttuurikaupunkina ja oma lähtökohtani oli nimenomaan Heureka ja sen mahdollistama tieteen ja yhteiskunnan välinen keskustelu Vantaalla.

      Delete
    2. Kati kun saa leipänsä Heurekasta ja minäkin aika ajoin hieman voita leivän päälle, niin lukijan on hyvä tietää nämä kytkökset. Eihän työsuhde sinänsä estä ottamasta tasapuolista kantaa omaa työpaikkaansa koskeviin juttuihin, mutta jos lukijalle ei ole sitä tietoa, niin aika lailla oleellista informaatiota jää piiloon.

      Tämä kommentti koskee nimenomaan Janne G-K-S:n roolia Guggenheimin selivitymiehenä. Vaikka jääviyskysymys muodollisesti kumottiin, niin kyllä aika kummalliselta vaikutti Jannen osuudet Guggen hallituksen Ehrothin yhtiön hallituksessa (oliko liian monimutkainen?) ja Jannen vaimon läheinen yhteys Ehrothiin sekä Jannen hyvin potentiaalinen Guggen museon tuleva johtajuus. Näin on jos siltä näyttää! Ile Kanervakin sai ehdollista, kun hän olisi voinut vaikuttaa kaavoitukseen.

      Heurekasta tuli menestystarina. Se vetää myös ulkomaalaisia turisteja. Niiden osuus on noin 6%. Näistä merkittävä osuus on venäläisiä. Venäläiset tulevat Suomeen pääosin perhematkailijoina. Ihan oikeasti. Kumpaan luulette heidän ennemmin menevän? Toiminnalliseen paikkaan kuten Heureka tai Linnanmäki vai modernin taiteen museoon? Minun on vaikea uskoa, että Gugge voisi olla mikään merkittävä turistirysä, ei vaikka risteyvierailijoiden olisi pakko kulkea sen lävitse ennen kuin pääsisivät laivasta kaupunkia katsomaan.

      Delete
  14. matti Äyräs4 May 2012 at 11:54

    Heureka on minun ymmärtääkseni SUOMALAINEN tiedekeskus. Sen päätökset tehdään Suomessa eikä se maksa lisenssimaksuja vaikka San Fransiscon Exploratoriumille. Siinä se pieni ero.

    ReplyDelete
  15. Mielenkiintoinen kannanotto Niklas Herliniltä Uudessa Suomessa:

    "Hesarin tuorein ja tunnearvoltaan kenties suurin viimeaikojen projekti agendalla on ollut amerikkalaisen taidesäätiön Guggenheimin museon saaminen osaksi Helsingin katukuvaa.

    Guggenheimia kannattaessa ei Hesarissa ole säästetty palstatilaa, nuoleskelua eikä New Yorkin lentolippuja. Tuntui siltä, että koko valtaisa toimitus kaikkine järjestelmineen oli valjastettu palvelemaan agendaa.

    Guggenheim-museo on projektina siitä mielenkiintoinen, ettei se ole puhtaasti valtakunnallinen asia vaan monin tavoin paikallinen, vaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun sisäinen. Ja Helsingissähän tämä projekti pysäytettiin. Hesarin projekti kusi. Taas."

    Projekti oli mitä ilmeisemmin helsingin projekti. Kuitenkin esimerkiksi Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoitti äänestystuloksen jälkeen:

    "Näkökulma, jossa museo nähtiin vain rahareikänä, on kuitenkin kapea. Guggenheim-museoista menestyksekkäin, Bilbaossa Espanjassa sijaitseva, on maksanut siihen sijoitetut rahat jo moninkertaisesti takaisin. Paras mahdollinen paikka, tunnustettu brändi ja rohkea arkkitehtoninen toteutus olisivat voineet nostaa Helsingin Guggenheimin samanlaiseksi menestyskohteeksi. Sitä olisi tultu katsomaan kaukaa."

    Kukahan Kalevaa kustantaa?

    ReplyDelete
  16. En ymmärrä sitä, miksi Gugge ei voisi kannattaa. Laitetaan vaan lippujen hinnat riittävän korkeiksi, niin sehän ei voi olla kannattamatta. Esimerkiksi sellaiset 150 euroa voisi olla perusnäyttelystä ihan ok. Erikoisnäyttelyistä voisi tietenkin pyytää vähän enemmänkin (500 euroa?).

    ReplyDelete
  17. Manselaisten äänenkannattaja Aamulehti otti pääkirjoituksessaan kantaa stadilaisten Guggenheim-päätökseen.

    "Helsinki valitsi luuserin unelman

    Guggenheim ei ollutkaan Helsingille taidemuseo, vaan jonkinlainen pikkusieluinen kunnallispoliittinen peli.

    Valittaen on todettava, että jopa maailmanlaajuisesti huomattavan taidekeskuksen ja maamerkin sijaan maamme pääkaupunki valitsi takertumisen vanhaan. Olkoonkin, että Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin ja hänen idealistiliittolaistensa unelmat saattoivat tuntua ruusunpunaisilta. Ainakin heillä oli kykyä unelmoida – Helsingin, Pohjois-Euroopan ja avoimen kansainvälisen Suomen parhaaksi.

    Mitä sitten keskiviikkoiltana saatiin kalliiden unelmien tilalle? Kaupunginhallituksen yhdellä äänellä ratkennut tyrmäyspäätös, jossa ratkaisevan – ja suomeksi sanottuna aivan käsittämättömän – soolon soitti vihreiden ryhmänjohtaja Ville Ylikahri, joka kertoi epäröimättä äänestäneensä omaa kantaansa vastaan.

    Nyt on hyvä asettaa vastakkain kaksi kuvaa Helsingistä ja suomalaisesta demokratiasta: Pohjolan taidejohtajuuden ottaminen ennakkoluulottomalla Guggenheim-hankkeella ja tämä pikkupoliittisesti piipertävä farssi, joka todisti suomalaisen kuntapäättämisen väkevimmistä voimista, rahanpuutteesta ja ruikutuksesta. Kun ne vielä saavat käyttövoimikseen kateuden ja kampituksen, voidaan olla varmoja torjumiseen ja toppuutteluun perustuvan päätöksenteon franchising-mallin voitokkuudesta. Se kaataa taatusti minkä tahansa kunnianhimoisen vision.

    Suomalaiseen kulttuuriin on ikiaikoja kuulunut kädenvääntö kahden kehityssuunnan välillä: ”ikkunat auki Eurooppaan ja maailmalle” ja ”pyllyilkäämme täällä Impivaarassa vielä”. Helsingissä Guggenheim-suunnitelman kaatoi viime kädessä – ei poliitikkojen apulaiskaupunginjohtajan valinnasta alkanut pelikuvio – vaan mikä erikoisinta, taiteilijoiden ja museoväen vastustus. He halusivat pitäytyä vanhaan ja tuttuun, kehitellä ennemmin kuvataiteelle Euroopan Seurasaarta kuin Manhattania Helsingin tapaan.

    Kun taideväelle väläytettiin isoa rahaa ja kansainvälistä museoverkostoa ainutlaatuisine taidekokoelmineen, taideväki itse sanoi päättäväisesti: ”Ei minun takapihalleni”.

    ”Edistyksellisen” kulttuuriväen tehtäväksi näyttää muodostuneen eteenpäin menemisen ja rohkeiden innovaatioiden vastustaminen. Se on sääli, eikä kaikkien kohdalla yksin sitä. Suorastaan kummallista on, että Guggenheimin kaatumista siivitti myös kulttuuriministerin vastustus. Paavo Arhinmäki (vas) ei katsonut parhaaksi puolustaa omaa ministerintonttiaan vaan keskittyi keräämään irtopisteitä vastustajien suosionosoituksista.

    Hyvin tyypillistä on sekin, että yli sata helsinkiläistä kuvataiteilijaa aktivoitui esittämään vaihtoehtoa Guggenheimille juuri, kun hanke oli saatu vesitettyä ja melkein kampitettua. Ja se vaihtoehto on sitten suurellisella nimellä Checkpoint Helsinki -varustettua samaa vanhaa: virkakoneiston osaseksi haluttaisiin ”Helsinki-lähtöinen” taiteen tuotantoyksikkö samaisen Gallen-Kallela-Sirénin johtaman Helsingin taidemuseon yhteyteen.

    Yhtään turistia sellainen ei Helsinkiin tuo. Mainettamme se ei kohenna, sillä tuloksena ei ole mitään uutta ja omaleimaista. Tuloksena on enemmän samaa vanhaa, eikä sellaista kukaan tarvitse.

    Sopivan matkan päästä on helppo nähdä, että Helsinki valitsi luuserin unelman. Sen rinnalla Tampereen raikkaat keskustavisiot näyttäytyvät metropolin arvoisina, juuri kuten avarakatseiselle kakkoskaupungille kuuluukin."

    Nipistäkää minua, että tiedän olevani hereillä.

    ReplyDelete
  18. Juha Vastarannankiiski9 May 2012 at 11:25

    Huomionarvoista on, että Guggenheim ei kaatunut, koska Guggenheimia olisi vastustettu, vaan siksi, että sille ei löydy vapaaehtoisia maksajia. Sitä ei halua maksaa kansa eivätkä sitä halua maksaa muut tahot, joilla rahaa ehkä olisi. Verotaakka on Suomessa jo niin kova, että verovaroin toteutettavien uusien hankkeiden suhteen pitää olla tarkkana. Ja mitä vapaaehtoisiin rahoittajiin tulee, on oikeus ja kohtuus, että he saavat itse päättää vapaaehtoisesta rahoituksestaan. Guggenheim olisi varmasti saanut luvat, jos sille olisi löytynyt maksaja, mutta ei löytynyt.

    Verorahoin voidaan hyvin rakentaa Skattalle jotain, joka tuo iloa ja taloudellista hyötyä meille veronmaksajille, Guggenheim olisi tuonut vain lisää veroa maksettavaksi.

    Kummallista jupinaa on, että se olisi huonoa demokratiaa, että kansan ääntä kuunnellaan.

    Ja poikkitieteilijälle tiedoksi, että jostain syystä näitä kommentteja ei pysty jättämään Apple-läppärin Safari-selaimella, en tiedä, miksi.

    ReplyDelete
  19. Reilu vuosi sitten hesari kyseli "viisailtaan" Guggenehimista. Vastaukset olivat tätä luokkaa:

    "Guggenheimin torjuminen olisi mielipuolista, säestää professori Jaakko Aspara.

    "Torjumista voisi verrata tilanteeseen, että Beatles olisi valmis tulemaan omistamaasi ravintolaan soittamaan livekeikan ja Paul Bocuse hoitamaan illan tarjoilut, mutta sinä sanot ei kiitos."

    Beatles nyt ei sattuneesta syystä soittele enää livekeikkoja, mutta oletetaan nyt spekulaation vuoksi että soittaisi. Beatlesin livekeikka olisi niin sikakallis, että millään ravintolalla ei olisi mitään muuta järkevää rekatioita asiaan kuin sanoa "Ei kiitos". Sama pätee Bocusen tarjoiluihin. Ei Bocuse niitä ilmaiseksi hoitaisi.

    Täältä voi käydä lukaisemassa mitä mieltä monet muut, kuten poikkitieteellisiä lausuntoja mielellään antava suosikkini Kari Enqvist olivat silloin Guggenheimista. Karin nykyistä mielipidettä en tiedä.

    Applesta en osaa sanoa mitään. Tämä on Googlen blogipalvelu ja kaikki tekninen tieto on Googlen takana.

    ReplyDelete
  20. Matti Äyräs9 May 2012 at 12:23

    "Kari Enqvist:

    Bilbaon Guggenheim on tuonut sen rakentamiseen käytetyt rahat takaisin moninkertaisesti. Siksi on syytä uskoa, että myös Helsingin Guggenheim olisi sijoitus, joka kannattaa tehdä jo pelkästään taloustekijöiden vuoksi.

    Tämä on loistava tilaisuus, joka ei toistu. Siksi siihen kannattaa tarttua nyt, sillä voi hyvin kuvitella, että kun Guggenheim seuraavan kerran suunnittelee haarakonttoria, katse ei enää osuisi Suomeen, vaan Venäjään."

    Kari Enqvist kertoo olevansa uskonnoton. Oma toiveajatteluun perustuva uskonsa jokaisella tuntuu kuitenkin olevan. Vai mihin rationaaliseen ajatteluun perustuu ajatus, että jos Guggenheim on ollut menestys jossain, niin sen on oltava menestys myös Helsingissä? Ottaen huomioon, että vähemmän menestyneitäkin Guggenheim-projekteja on suorastaan jonoksi asti. Kuten täällä Berliinissä.

    ReplyDelete
  21. Helsingin Maisteri10 May 2012 at 09:47

    Pelkäsin että Pajusen uusi taktiikka, jossa hanke paloitellaan osahankkeiksi, olisi mennyt läpi. Tätä taktiikkaa on menestyksellisesti käyttäneet esim. kaivosyhtiöt, viimeisimpänä Raahen kultakaivos. Kumma että tällaiset osahankkeet menevät usein läpi.

    ReplyDelete
  22. "Tämä on loistava tilaisuus, joka ei toistu. Siksi siihen kannattaa tarttua nyt, sillä voi hyvin kuvitella, että kun Guggenheim seuraavan kerran suunnittelee haarakonttoria, katse ei enää osuisi Suomeen, vaan Venäjään."

    Minkä loistavan käytettyjen autojen kauppiaan maailma onkaan Kari Enqvistissä menettänyt! Olisiko vielä myöhäistä harkita uran vaihtoa.

    ReplyDelete
  23. Jääkiekkolegenda Pekka Marjamäki otti ja kuoli. Toiden legenda Kallu Numminen antoi lausunnon: "Elämä on rajallista. Tämä osoittaa, että lippuhinnoista höpinät ovat pikkujuttuja, Kalevi Numminen lausui torstaina IS Urheilulle."

    Miten tämä liittyy Guggenheimiin? Siten vain, että katsomossa jääkiekkoliiton vaparilla istuva Numminen tietysti kokee ystävänsä kuoleman suurempana asiana kuin lippujen hinnan, jota hän ei itse joudu maksamaan (vaikka varaa varmasti olisi, vippaisi vaikka pojaltaan). Sama pöyhkeys oli leimaavaa Guggenheim-kommenteissa. Mitä vittua te jankutatte pikkumaisesti rahasta, kun kyseessä on projekti, joka on minulle (siis Guggen kannattajalle) elämää suurempi!

    ReplyDelete
  24. Näinhän tuo on. Elämässä on jokaisella suuria ja pieniä murheita. Melkoista tyylitajun puutetta sekä Kallulta että etenkin lausunnon julkaisseelta Ilta-Sanomilta rinnastaa nämä asia keskenään. Varsinkin kun kyseiset lippujen hinnat eivät kumpaakaan tahoa kirpaise - molemmat kun pääsevät ainakin osaan otteluista kutsuttuina.

    Olen itsekin pelannut kerran Marjamäkeä vastaan jossain puulaakiottelussa 60-luvulla. Kun Marja lämäsi, niin Oriveden pojat ymmärsivät väistyä alta pois - maalivahtia myöten.

    ReplyDelete
  25. Vastustatko modernia taidetta yleensä vai vain Guggenheimia?

    ReplyDelete