keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Frutti di Mare




Valokuvaaja Matti J. Kalevan suusta joskus kuultu kasku.
- Milloin nilviäisestä tulee äyriäinen?
- ???
- Kun se laitetaan Frutti di Mare pizzaan.



Tämä tuli mieleeni, kun lueskelin Lidlistä ostamani meren hedelmiä sisältävän pakkauksen tuoteselostusta niillä kolmella kielellä, joita ainakin jotenkin ymmärrän. Niistä löytyi informaation kaikki lajit. Niin todellista kuin kvasi- ja dis-informaatiota.

Lähdetään nyt liikkeelle paketissa olevien eläinten luokittelusta. Mustekalat ja simpukat kuuluvat nilviäisiin, katkaravut äyriäisiin. Tässä kohtaa siis suomalainen teksti kaipaisi vähän skarppausta. Kyseessä on nilviäis- ja äyriäisseos. Englanninkielinen imaisu Seafood on anteeksiantavampi. Se kun voi pitää sisällään melkein mitä vain.

Englanninkielisessä tuoteselosteessa nilviäiset ja äyriäiset tuodaan esille vain allergiavaroituksessa. Siis allergisia muistutetaan, että nilviäisiä ja äyriäisiä sisältävä pakkaus sisältää nilviäisiä ja äyriäisiä. Huomaavaista, mutta vain englantia osaaville. Olisiko niin, että pohjoismaalaisten katsotaan ymmärtävän tämän ilman alleviivaustakin.

Kun tutkii tarkemmin erikielisiä tekstejä ja yhdistää niistä saatavat tiedot, niin onkin jo varsin hyvin kartalla paketin sisällöstä. Siellä on kahta lajia kalmareita (mustekalojen alalaji), Chilen sinisimpukkaa, Intian valkokatkarapua, vihreää tiikerikatkarapua, kuningaskatkarapua ja kolmea lajia Metapeneaus-suvun katkarapuja.

Eikä siinä vielä kaikki. Jokainen latinalaisella nimellään, pyyntitavallaan ja FAO-kalastusalueineen.


Tämän näköisillä pyydyksillä jigataan kalmareita.


Näillä taas kalmareita ja muita pieniä mustekaloaja syöviä otuksia. 


Jos nyt jollekin sattuisi käyneen niin, että FAO-kalastusalueiden paikat ovat päässeet unohtumaan, niin muistinvirkistykseksi tärkeimmät tässä.

En osaa oikein päättää, kumpaa sanontaa pitäisi tähän loppuun siteerata. Kielten opettajien liiton muinaista slogania "Kielitaitoinen pärjää paremmin" vai Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjaa "Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää"? Taidan kallistua ensimmäisen puolelle. Varustin tämä postauksen jopa evästeellä "hyötyruotsi" eli "nyttosvenska". Ilman ruotsin kielen taitoa olisin popsinut kaikki katkat ilman tietoa niiden diversiteetistä.

ps. Tein nilviäis- ja äyriäissekoituksesta paellan. Maistui oikein maukkaalta.

Nämä ovat ainakin Kreikassa hyvin tavallista ruokaa. Uppopaistettuja kalmarin renkaita. Tarjoillaan yleensä sitruunan ja tuoreiden vihannesten kera. Lähin minulle mieleen tuleva vastine on englantilaisten fish and chips. Uppopaistetettuina renkaat eivät ole lötkyjä vaan aika rapeita. Näitä tuli syötyä usein, kun reissasin Ateenassa parinkin EU-projektin pakeilta. Vakiohotellimme vieressä oli viehättävä kalaravintola, jossa näitä tarjoiltiin. Ravintolan vieressä taas oli ihan asiallisen oloinen kalakauppa, josta ravintolan pitäjä haki ruoka-aineet tilausten mukaan. Toimiva systeemi ja kaikki ravintolan tarjoama seafood oli tuoreen oloista. 

9 kommenttia:

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Luulen, ettei kalmarin näköisillä jigeillä pyydystetä kalmareita, vaan niitä syöviä kaloja. - Tosin, voisihan lisääntymisaikana esim. naarasta matkiva viehe olla ottava.... Hm.

Timo Suvanto kirjoitti...

Netti on täynnä videoita kalmarin pyynnistä jigeillä. Ymmärtääkseni ne jäljittelevät katkarapuja, joita kalmarit syövät. Jopa Rapalan mallistossa on kalmarinjigejä.

https://www.youtube.com/watch?v=LBFiBabvqjs

Sakari Mäkelä kirjoitti...

Ainakin tossa linkitetyssä videossa pyyntikohteena oli seepia. Urheilukalastuskohteena se on isompi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Seepia

Mato-onginnassakaan ei pyydystetä matoja.... yleensä. Jpnkin verran hämäävää on, että englannin kielessä käytetään sanaa squid melkein kaikista nilviäisistä.

Timo Suvanto kirjoitti...

En katsonut videota sen tarkemmin. Joku kommentoikin otusten olevan seepioita. Meilläkin sanotaan usein kaikkia vain mustekaloiksi. Joka tapauksessa niitä kaikkia pyydetään noin 10 cm pitkilä jigeillä, joissa pari koukkurivistöä alimmaisena. Kalmari on squid ja seepia cuttlefish.

Ollessani yhdessä EU-konferenssissa Kreetalla minulla meni sanat kalamari (kalmari) ja kalimera (huomenta) sekaisin. Toivotin tarjoilijalle aamulla kalmaria huomenen sijasta. Kreikkalainen kurssin pitäjä vei minut satamaan katsomaan vastapyydystettyjä kalmareita. Niitä oli kovasti eri kokoisia, ihan pienistä varmaan metrisiin lonkeroineen. Ne olivat kaikki selvästi kalmareita, jotka tunnistaa pitkistä pyyntilonkeroista. Niitä ei ole seepioilla.

Siihen loppuu minun tietoni näistä nilviäisistä. Tuoreina ja grillattuina ne ovat minusta menetteleviä, muuten en ole niiden makuun erityisemmin ihastunut. Tottumiskysymys varmaan.

Kalastaja kirjoitti...

Taisi Suvanto kohdata tässä asiassa parempansa!

Sakari Mäkelä kirjoitti...

No, ei tässä (onneksi) ole kilpailusta kyse. Timolle on vaikea pärjätä tietokilpailuissa, mutta Wikipedia auttaa... Tämä juttuhan oli tai on nimenomaan nimistöstä. Matojigi ei ole matopyydys, vaan matoa jäljittelevä pyydys, ja samaa logiikkaa voi soveltaa kalmarijigiinkin, tai "squidjig" - nimiseen härveliin.

Nimistöhän ei tietenkään ole välttämättä mitenkään loogista. Täishampoolla pestään täitä, mutta munashampoolla hiuksia. Haukivaapulla pyydetään haukia, mato-ongella kaloja. Tämäkin voi olla niin tai näin, tai sitten molemmin päin. Kalmarijigi voi olla kalmarien ongintaan, tai sitten kalmaria jäljittelevä viehe - tai molempia. Kyllähän esim. haukea jäljittelevä vaappu on ainakin kutuaikana hyvä haukiviehe, ja kannibalismia esiintyy kaikilla lajeilla. Tuskin kalmarit siitä poikkeus ovat.

Mitä tulee noihin nilviäisiin ruokana, niin enpä tiedä. Sitkeää mautonta mössöä. Ainakin ne, mitä ravintoloissa eteen kannetaan, tiedä sitten mitä olisi vasta ongittuna ja tuoreena. Epäilen, että ahvenfile vie kuitenkin voiton, "flying colours". - Taas sitten esim. etanat ovat todellista herkkua.

Timo Suvanto kirjoitti...

Kalmari syö vaikka isoäitinsä, jos vain sattuu saamaan kiinni.

https://www.youtube.com/watch?v=jRrvk96sl1Y

Tämä video näyttää, mikä on monihaaraisen koukuston idea. Niitähän voi olla 2-3 peräkkäisin vieheessä. Kun kalmari nappaa vieheen, se vie sen lonkeroillaan kohti suuta. Kun onkija nykäisee silloin, niin kalmari jää jostain kohtaa koukkuihin kiinni. Videoilta näkee, että kalmari voi olla kiinni suunnilleen mistä kohtaa vain.

Blogin loppuun lisäsin kuvan, millaisina minä totuin syömään kalmareita silloin, kun tuli reissattua työasioilla useita kertoa vuodessa Kreikassa.

Anonyymi kirjoitti...

Mausteiden ja muiden aineosasten, jopa jääkaapin lämpötilat vaihtelevat eri kieliversioissa. Mitähän se tarkoittaa?

Timo Suvanto kirjoitti...

Sen tietää vain herra Lidl.