Sunday, 16 March 2014

Tim O'Sullivan

Oikeaoppisessa snooker-lyönnissä leuka on kiinni köössä (kepissä), kuten takana oleva kaveri näyttää mallia, mutta vaarin selkä ei enää oikein taivu ja mahakin tuppaa ottamaan pöydän reunaan kiinni. 

Kotipaikkakuntani Oriveden enemmän tai vähemmän kunniakkaassa oppikoulussa opetettiin  60-luvun alussa pitkänä kielenä vain saksaa. Meille perusteltiin sitä mm. sillä, että saksa on matematiikan ja tekniikan kieli. Kun sitten lähdin opiskelemaan, niin huomasin edellä mainitun perustelun täydelliseksi paskapuheeksi. Lingua franca oli jo silloin englanti ja minun matikkalinjan erityislyhyt englanti antoi varsin vaatimattomat eväät niin englanninkielisten oppikirjojen pänttäämiseen kuin ylipäänsä ulkomaalaisten kanssa kommunikointiin.

Kun meillä Oriveden Opiston henkilökunnan perheisiin kuuluvilla oli siihen aikaan vapaa osallistumisoikeus opistolla kesän lopussa järjestettäville kielikursseille, niin käytin useana kesänä 70-luvun alussa tätä tilaisuutta hyväkseni. Varsinkin keskustelutaito koheni kummasti syntyperäisten opettajien ohjauksessa. Ainakin paremmin, kuin oppikoulussa, jossa lyhyttä englantia minulle opetti sama opettaja kuin saksaakin. Sanat saksalaisittain lausuen.

Opiston kursseilla oli opettajana useina vuosia Neil Hardwick. Minulle hän ei sattunut koskaan opettajaksi, mutta hänestä pidettiin kovasti sekä opettajan että ihmisenä yleensä. Eräskin kaukainen sukulaistyttöni oli niin ihastunut Neiliin, että kävi kielikursseilla useana kesänä. Eikä ihastuminen ollut pelkästään yksipuolista.

Kurssit kestivät siihen aikaan maanantaista lauantaihin. Maanantaina oli tutustumisbileet, keskiviikkona puolikurssijuhlat ja perjantaina päättäjäispirskeet. Kun Oriveden Opiston kesäkurssit olivat siihen aikaan varsin tunnettuja parinmuodostuksistaan, niin sai lähinnä syyttää itseään, jos tällä kattauksella ei onnistunut hankkimaan itselleen preppauskaveria. Siis jos sillä mielellä oli kurssille tullut. Aika monet olivat.

Neilin kaveri opistolla oli Tim Steffa.  Hänellä ja Neil Hardwickilla oli legendaarinen maine näiden kurssibileiden organisoijina ja ohjelman järjestäjinä. Eikä se ollut ihan tyhjästä syntynyt. Meno juhlissa oli aika villiä, Orivedelle oli juuri tullut Alko ja ylipäänsä juomakulttuurissa tapahtui 70-luvun alussa siirtyminen ihan toisenlaiseen tyyliin kuin mihin vielä muutama vuosi aiemmin oli totuttu. Niin yleisesti mutta etenkin Oriveden Opistolla.

Timin vetämällä kurssilla olin kerran. Heti kurssin alussa jokainen sai valita itselleen englantilaisen nimen. Minä otin nimekseni Tim O'Sullivanin. Siinä kun oli samoja tavuja kuin omassakin nimessänikin. Kun vetäjänkin nimi oli Tim, niin minua kutsuttiin Irish Timiksi. Olihan se mukavampi kuin Sauna Timo, jonka nimi ei ollut silloin vielä yltiöpäisen hulluuden symboli. Tuskin oli tämä Timo silloin vielä syntynytkään

Tällaisia muistoja tuli mieleeni, kun kävin ystäväni kanssa kokeilemassa snookeria. Olin aikaisemmin pelannut sitä ehkä yhden käden sormilla laskettavan määrän. Johtuiko sitten harjoittelun puutteesta vai siitä nomen ei ole aina omen, mutta joka tapauksessa hävisin melkein kaikki pelit, viimeisessä päädyttiin tasapisteisiin. Kaiken lisäksi minä olin kuski, joten biljardissa sallittu dopingin käyttökin jäi kahteen olueen neljän tunnin aikana. Siis minun osaltani. 






Snookerin aloituslyönti. Katsomalla kuvat nopeasti peräkkäin tämä toimii melkein kuin video.

No comments:

Post a Comment