Kesäaikaan siirtymisen havaitsee konkreettisimmin siitä,
että kännykässä ja keittiön seinäkellossa on eri aika. Meillä keittiön kello
siirretään kesäaikaan yleensä noin viikon viiveellä.
Olen kirjoittanut kesäajan siunauksellisuudesta aiemminkin.
Ne kun ovat yhtä paljon uskon varassa kuin uskomustietoon perustuvat asiat
tuppaavat olemaan. Absurdein perustelu kesäajalle minulle on väite, että se
vähentää rikollisuutta. Ehkä Kardemumman kaupungissa, mutta tuskin reaalimaailmassa.
"Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä.
On kaikki kansa pitkällään, vain rosvot raataa työssä."
Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen teki
kesäajasta kirjallisen kysymyksen vuonna 2012. Liikenneministeri Merja Kyllönen
vastasi. Vaikka sekä kysymys, että vastaus meni hiukan runoilun puolelle
(Kyllönen on sillä saralla kunnostautunut muutenkin), niin pari asiaa kävi aika
ilmeisiksi.
1. Suomi on kesäajan suhteen sidoksissa EU:hun. On varsin
järkevää noudattaa samaa aikapolitiikkaa kuin muu EU, mutta ei se tee
kesäajasta sinänsä yhtään järkevämpää. Ihan sama asia, että on järkevää laulaa
kuorossa samassa tempossa kuin kuoronjohtaja viittoilee ja muut laulavat,
vaikka tempo olisi muuten kuinka väärä.
2. Tämä on yksi niistä asioista, joissa kansallinen
päätöksentekovalta on siirtynyt Brysseliin. Eihän se maailmoja kaatava ole,
mutta sitäkin kuvaavampi. Euroopan maista tarpeeksi "itsenäisiä"
päättämään tästä asiasta ovat olleet Islanti, Venäjä ja Valko-Venäjä.
Ukrainakin oli, mutta siirtyi vuonna 2011 muun Euroopan malliin käyttämään kesäaikaa.
Mikä varmasti pantiin merkille Venäjällä. Myös osa USA:n ja Kanadan
osavaltiosta ei ole kesäajassa. Suurimmassa osassa Afrikan ja Etelä-Amerikan
maista kesäajasta ei olla varmaan kuultukaan. Eteläisellä pallonpuoliskollahan
kesä ja talvi ovat eri aikaan kuin pohjoisella. Pitäisikö siellä mennä omien
vuodenaikojen mukaan vai peesata pohjoista pallonpuoliskoa?
George
Gershwinin kappaleessa lauletaan: "Summertime, and the living is easy". Varmaan se monessa suhteessa onkin, varsinkin talveen
verrattuna. Kuinka paljon siitä helppoudesta johtuu kellojen viisareiden
siirrosta, siitä on hyvinkin ristiriitaisia tutkimuksia. Englanniksihan termi
ei ole "Summertime" vai "Daylight Saving Time". Jos ihan
oikeasti haluttaisiin säästää ja ottaa päivänvalosta kaikki irti, niin
silloinhan elettäisiin auringon nousun ja laskun mukaan. Herättäisiin kello 4 aamulla ja
mentäisiin nukkumaan illalla kello 20. Kuten ennen keinovaloa paljolti
tehtiinkin.
Miten Guggenheim tähän liittyy? Enempi allegorisesti. Kun
kesäajan haitat ovat aika konkreettisia (ihmisten ja etenkin tuotantoeläinten
vuorokausirytmi järkkyy hetkeksi ja kellojen siirtelystä on ihan selkeää
haitta, jopa hyvinkin fataalia), niin hyödyt ovat aika lailla ilmassa leijuvia kuvitelmia. Voip olla,
voip olla olematikin. Samalla tavalla Guggenheimin kulut ovat varmat ja
konkreettiset (tosin pahasti alimitoitetut ainakin rakennuskustannusten
osalta), mutta kävijämäärät ja etenkin oheistuotot suloisten vaaleanpunaisten
pilvien tasolla.
ps. Onkohan tämä peruste kesäajan puolesta vai sitä vastaan?
ps. Onkohan tämä peruste kesäajan puolesta vai sitä vastaan?
6 kommenttia:
Täyden hyödyn auringon mukaan toimimisesta saisi Helsingin leveyspiirillä vain vapun akoihin ja elokuun puolenvälin tienoolla. Silloin aurinko nousee noin klo 4 ja laskee vastaavasti noin klo 20 aurinkoajan mukaan. Tosin mikä estäisi, että nukutaan talvella vähän enemmän ja kesällä vastaavasti vähän vähemmän? Silloin saataisiin vuositasolla eniten keinovalaisun vähentämisestä johtuvaa säästöä.
Näin tietysti on. Jos oletetaan ihmisten nukkuvan normin mukaiset 8 tuntia vuorokaudessa ja olevan sitten loput 16 tuntia enempi vähempi toimeliaita, niin päivänvaloa ei missään maailmankolkassa riitä jokaiselle valveilla olon hetkelle. Päivää ja yötä kun on keskimäärin yhtä paljon. Päivää siinä mielessä enemmän, jos hämäränhetki aamuin ja illoin lasketaan päivänvalon ajaksi.
Onko aihetta, johon et saisi Guggenheimia ujutettua osaksi teema?
Siltä näyttää ;-)
... "Muuten olen sitä mieltä, että Kart.... siis Guggenheim on hävitettävä!"
Sanotaan, että luottamuksen voi menettää vain kerran. Politiikassa tämä ei nähtävästi päde, korkeintaan Kepuun, joka kuulemma pettää aina. Ehkä juuri siksi Kepuun voikin luottaa.
Guggenheim on jäänyt housut kintuissa kiinni vaikka kuinka monta kertaa veronmaksajien kukkarolla kohlatessaan. Ensimmäistä syväluotaavaa "tutkimusraporttia" myöten. Viimeksi arkkitehtikilpailussa selvisi kaupunginhallituksen päätöstä seuraavana päivänä, että rahaa oli haettu ja oikeastaan jo luvattukin Vapaavuoren toimesta.
Sen verran pelimiehen taitoa Guggiselta kuitenkin löytyy, että sitä jakoa ei kannattanut katsoa pidemmälle, vaan kuppi käännettiin kiltisti. Uusia jakoja ja parempia käsiä tulee, pelimies tietän sen. Vihreisiin bluffi osui ja upposi. Nyt kun potissa oli 800.000 euroa, niin Vihreät julistivat laittaneensa kovan kovaa vastaan ja saaneensa Guggisen perääntymään. Seuraavaksi potissa onkin 200 miljoonaa ja olen satavarma siitä, että vihreät katsovat sen pelin viimeiseen korttiin asti. Joka on Musta Pekka - veronmaksajille.
Lähetä kommentti