Herra Hakkarainen

Kävin Kuva&Kamera -messuilla. Lähinnä siksi, että joitakin tuttujani esiintyi siellä ja muutenkin siellä tapaa sellaisia tuttuja, joihin tuppaa olemaan kontaktissa vain somen välityksellä. Ei se oikein naamasta naamaan näkemistä korvaa, ei edes naamakirjassa.

Otin tilaisuudesta muutaman snapshotin muistoksi itselleni ja laitoinpa ne nettiinkin. Yritin saada edes jonkin kuvia yhdistävän jujun niihin. Päädyin samaan ideaan, kuin mitä oli jossain Mauri Kunnaksen kirjassa unissa kävelevä herra Hakkarainen. Paikassa, missä ihmisiä pyörii ympäriinsä, tehtävä ei ollut mitenkään ylivoimainen toteuttaa suhteellisen nopeastikin. Ainoastaan Krister Löfrothin ja Toni Härkösen kuvassa oli pientä haasteellisuutta, mutta sen ratkaisin kahdella virtuaalisella neiti Hakkaraisella.

Tässä siis snapshotteja messuilta. Tätä kirjoitettaessa messut ovat vielä menossa. Ainakin lauantaina, jolloin minä olin siellä, luennot olivat hyviä ja väkeä oli sopivasti. Kannattaa käydä, paino messuilla oli selvästi sanalla kuva.

Entinen ja nykyinen kollega (jos eläkeläiset määritellään kollegoiksi)  Harri Hietala esitteli Kamera-lehden sivuilla sini-punaisilla laseilla katsottavia stereokuvia. Havaitsin yhden jännittävän optis-psykologisen ilmiön näissä kuvissa, mutta palaan siihen tällä palstalla ihan omana juttunaan. 

SVL:n muotokuvakilpailussa pärjänneitä ja heitä onnittelevia. 

Kun savolainen avaa suunsa, niin vastuu siirtyy kuulijalle. Toni Härkönen tosin on kotoisin kotoisin Kuhmosta, mutta kuten Wikipedia tietää: "Kuhmon vakinainen asutuksen synty liittyi Kustaa Vaasan toimeenpanemaan Oulujärven erämaan asuttamiseen. Kuninkaan kehotuksesta Savonlinnan päällikkö Kustaa Fincke lähetti alueelle vuonna 1552 savolaisia uudisasukkaita."

Niin tai näin, kuvan hemmot Toni Härkönen ja Krister Löfroth nostivat omilla kuvillaan noin 10 vuotta sitten julkaistun valokuvakirjan "Henkilökuvaus digikameralla" tasoa niin paljon, että sitä myytin nykyiseen kirjojen myyntiin verrattuna huimat 4000 kappaletta, och på svenska ännu 1000 stycken. Fem tusen tackar, killarna. 

Muotokuvaus on totista puuhaa. Todistaa tässä Tiina Puputti, jonka kasvoilta muuten on vaikeaa löytää vakavaa ilmettä.