Saturday, 15 June 2013

Hyvät, huonot ja rumat lausumat



Kuvat: Jyrki Vesa

Suomessa rikoslaki  määrittelee kiihottamisen kansanryhmää vastaan:   

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Minun mielestäni ihan viihdyttävässä ja Uutisvuotoa paremmassa ohjelmassa Hyvät ja huonot uutiset käsiteltiin uutista Suomen avaruusstrategiasta. Mikko Kuustonen heitti siihen liittyen omana näkemyksenään, että kaikki perussuomalaiset voitaisiin lähettää Marsiin. Tosin sitten heillä ei olisi enää maahanmuutto-ongelmaa vaan Maahan muutto -ongelma.

Tämä noin muistista vapaasti Mikkoa siteeraten.

No tämähän on vain läppää.  Nokkela sanaleikki loppukaneettina nauratti jopa minua.

Myös Jussi Halla-aho heitti taannoin läppää kansanryhmästä. Hän kirjoitti blogissaan, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre. Oliko se hyvää vai huonoa läppää, siitä jokainen saa muodostaa ihan vapaasti oman mielipiteensä.  Asiayhteydestä oli kuitenkin ilmiselvää jokaiselle täysjärkiselle, että kyseessä oli satiirinen kirjoitus, jonka ainakaan pääkohde ei ollut somalit vaan valtakunnansyyttäjä Mika Illman.

Kuustosen heitto kirvoitti studioyleisön naurut aplodien kera. Halla-aholle seuraus oli syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja lopulta korkeimman oikeuden vahvistama tuomio.

Väistämättä näen tiettyä epätasapainoa näiden kahden läpän heiton seuraamusten välillä. Mikko on suosittu laulaja, YK:n hyväntahdon lähettiläs, Putouksen viehättävän Iina Kuustosen isä ja ennen kaikkia hän kuuluu "meihin hyviin ja suvaitsevaisiin ihmisiin", kuten ex-pressa Mara määritteli muut kuin persut, vaikka ei sitä suoraan sanonutkaan. Niinpä Mikolla pitää olla oikeus heittää läppää mitä ilmeisimmin inhoamastaan 20% kansanryhmästä ja suositella näille "lopullista ratkaisua" eli yhdensuuntaista matkaa punaiselle Arbeit macht frei -planeetalle.

Jussihan  tunnetusti on Perkeleestä seuraava, joten hänen heittämänsä läppä on jo a priori rasistista, fasistista ja aina jollakin tavalla hänen ja perussuomalaisuuden peripahuudesta kertovaa. Siksi se ole oikeaa läppää, vaan jotain ihan muuta, josta seuraavalla kerralla rikoksen uusijana ei selvitäkään pelkillä sakoilla.

Tiedän, että tästäkin postauksesta voi tulla lunta poikkitieteelliseen tupaan. Ainakin joku Facebook -kaveri saattaa kääntää peukun alaspäin ja poistaa tämän luettuaan minut kaverilistalta.  

Minut tekee surulliseksi tässä asiassa sanavapauden polarisoituminen. Mikä on sallittua Jupiterille, ei ole sallittua härälle. Perussuomalaisuuteen ja perussuomalaisiin liittyy monia yksityiskohtia, joita en pidä hyvänä.  Homoliittojen, siis kahden ihmisen yksityisasian, vastustaminen tai James Potkukelkka Hirvisaaren möläytykset oikeudesta puhua ruotsia eduskunnassa. Persut eivät ole yksin minun antilistallani. Kataisen ja Kokoomuksen kaikki rimat alittavat perustelut pakkoruotsille tai Urpilaisen ja demarien Kreikan olemattomien vakuuksien valkopesu, vaikka ilmiselvästi niiden ainoa todellinen motiivi oli vaalilupauksiin kiinni jääminen. Eikä Arhinmäen ponnekkaat vaatimukset hyvitysmaksujen saattamisesta "oikeudenmukaiselle" tasolle saa minussa muuta vastakaikua kuin toteumuksen poliittisesta retoriikasta. Paavo ei ole vähävaraisen taiteilijan, vaan isojen yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen oman edun asialla.

Seurasin opiskeluaikanani taistolaisliikettä välillä hyvinkin läheltä. Siitä jäi käteen monenmoista, hyvää ja huonoa. Huonoihin luen yhden kantavista periaatteista: "Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan." Vaikka Niinistö hehkutti vuoden 2006 presidentin vaaleissa, että vastakkainasettelun aika on ohitse, niin minusta tuntuu pahasti siltä, että se on päinvastoin syvenemässä.    Tosin se, että sillä teemalla Sale ei mennyt lävitse,  ei ole todiste puoleen eikä toiseen.

2 comments:

  1. Mitä hyvää mukamas jäi taistolaisuudesta käteen?

    ReplyDelete
  2. Puhun nyt vain omasta puolestani. Taistolaisuuden yhteiskunnallista merkitystä lienee viisaammat ja tietävämmät analysoineet ihan riittävästi.

    Hyviä pirskeitä, joiden maine ns. varmoina saumoina oli ainakin minun kohdallani pahasti ylimainostettua, mutta ei ihan kokonaan tuulesta temmattukaan. Tähän päivään kestäneitä hyviä ihmissuhteita, jos toki suuri määrä unholaan jääneitäkin. Kuten missä tahansa muussakin nuoruuden aktiviteetissa. Idea oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, joka sekään ei toteutunut edes liikkeen sisällä. Orwellin mukaan jotkin olivat tasa-arvoisempia kuin toiset ja jotkut olivat myös sikamaisempia kuin toiset.

    Plussaksi on kai laskettava myös se, että vaimokin löytyi niiden palkhisten laitamilta.

    ReplyDelete