Kuvat: Jyrki Vesa
Suomessa rikoslaki määrittelee kiihottamisen kansanryhmää
vastaan:
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Minun mielestäni ihan viihdyttävässä ja Uutisvuotoa
paremmassa ohjelmassa Hyvät ja huonot uutiset käsiteltiin uutista Suomen
avaruusstrategiasta. Mikko Kuustonen heitti siihen liittyen omana näkemyksenään, että kaikki
perussuomalaiset voitaisiin lähettää Marsiin. Tosin sitten heillä ei olisi enää maahanmuutto-ongelmaa vaan Maahan muutto -ongelma.
Tämä noin muistista vapaasti Mikkoa siteeraten.
Tämä noin muistista vapaasti Mikkoa siteeraten.
No tämähän on vain läppää. Nokkela sanaleikki loppukaneettina nauratti jopa minua.
Myös Jussi Halla-aho heitti taannoin läppää kansanryhmästä.
Hän kirjoitti blogissaan, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla
loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.
Oliko se hyvää vai huonoa läppää, siitä jokainen saa muodostaa ihan vapaasti
oman mielipiteensä. Asiayhteydestä oli kuitenkin
ilmiselvää jokaiselle täysjärkiselle, että kyseessä oli satiirinen kirjoitus,
jonka ainakaan pääkohde ei ollut somalit vaan valtakunnansyyttäjä Mika Illman.
Kuustosen heitto kirvoitti studioyleisön naurut aplodien
kera. Halla-aholle seuraus oli syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja
lopulta korkeimman oikeuden vahvistama tuomio.
Väistämättä näen tiettyä epätasapainoa näiden kahden läpän heiton seuraamusten välillä. Mikko on suosittu laulaja, YK:n hyväntahdon lähettiläs, Putouksen
viehättävän Iina Kuustosen isä ja ennen kaikkia hän kuuluu "meihin hyviin ja suvaitsevaisiin ihmisiin", kuten ex-pressa Mara määritteli muut kuin persut, vaikka ei sitä suoraan sanonutkaan. Niinpä Mikolla pitää olla oikeus heittää läppää mitä ilmeisimmin inhoamastaan 20% kansanryhmästä
ja suositella näille "lopullista ratkaisua" eli yhdensuuntaista
matkaa punaiselle Arbeit macht frei -planeetalle.
Jussihan tunnetusti
on Perkeleestä seuraava, joten hänen heittämänsä läppä on jo a priori
rasistista, fasistista ja aina jollakin tavalla hänen ja perussuomalaisuuden peripahuudesta
kertovaa. Siksi se ole oikeaa läppää, vaan jotain ihan muuta, josta seuraavalla
kerralla rikoksen uusijana ei selvitäkään pelkillä sakoilla.
Tiedän, että tästäkin postauksesta voi tulla lunta
poikkitieteelliseen tupaan. Ainakin joku Facebook -kaveri saattaa kääntää
peukun alaspäin ja poistaa tämän luettuaan minut kaverilistalta.
Minut tekee surulliseksi tässä asiassa sanavapauden
polarisoituminen. Mikä on sallittua Jupiterille, ei ole sallittua härälle.
Perussuomalaisuuteen ja perussuomalaisiin liittyy monia yksityiskohtia, joita
en pidä hyvänä. Homoliittojen, siis
kahden ihmisen yksityisasian, vastustaminen tai James Potkukelkka Hirvisaaren
möläytykset oikeudesta puhua ruotsia eduskunnassa. Persut eivät ole yksin minun
antilistallani. Kataisen ja Kokoomuksen kaikki rimat alittavat perustelut
pakkoruotsille tai Urpilaisen ja demarien Kreikan olemattomien vakuuksien
valkopesu, vaikka ilmiselvästi niiden ainoa todellinen motiivi oli
vaalilupauksiin kiinni jääminen. Eikä Arhinmäen ponnekkaat vaatimukset hyvitysmaksujen saattamisesta "oikeudenmukaiselle" tasolle saa minussa muuta vastakaikua kuin toteumuksen poliittisesta retoriikasta. Paavo ei ole vähävaraisen taiteilijan, vaan isojen yhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen oman edun asialla.
Seurasin opiskeluaikanani taistolaisliikettä välillä
hyvinkin läheltä. Siitä jäi käteen monenmoista, hyvää ja huonoa. Huonoihin luen
yhden kantavista periaatteista: "Jos et ole puolellamme, olet meitä
vastaan." Vaikka Niinistö hehkutti vuoden 2006 presidentin vaaleissa, että
vastakkainasettelun aika on ohitse, niin minusta tuntuu pahasti siltä, että se
on päinvastoin syvenemässä. Tosin se, että sillä teemalla Sale ei mennyt lävitse, ei ole todiste puoleen eikä toiseen.
2 kommenttia:
Mitä hyvää mukamas jäi taistolaisuudesta käteen?
Puhun nyt vain omasta puolestani. Taistolaisuuden yhteiskunnallista merkitystä lienee viisaammat ja tietävämmät analysoineet ihan riittävästi.
Hyviä pirskeitä, joiden maine ns. varmoina saumoina oli ainakin minun kohdallani pahasti ylimainostettua, mutta ei ihan kokonaan tuulesta temmattukaan. Tähän päivään kestäneitä hyviä ihmissuhteita, jos toki suuri määrä unholaan jääneitäkin. Kuten missä tahansa muussakin nuoruuden aktiviteetissa. Idea oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, joka sekään ei toteutunut edes liikkeen sisällä. Orwellin mukaan jotkin olivat tasa-arvoisempia kuin toiset ja jotkut olivat myös sikamaisempia kuin toiset.
Plussaksi on kai laskettava myös se, että vaimokin löytyi niiden palkhisten laitamilta.
Lähetä kommentti