Monday, 24 June 2013

Superkuu




Näin paljon suurempi oikealla oleva superkuu on vasemmalla olevaa pienintä täyskuuta. Jos muut olosuhteet ovat samanlaiset, niin samoilla valotusarvoilla otetut kuvat eroaisivat suunnilleen yllä olevalla tavalla.

Juhannukseksi sattunut superkuu villitsi ainakin kännykkäkameroiden käyttäjät. Verkko täytyi toinen toistaan suttuisimmista kuukuvista.

Ajankohtahan oli otollinen. Sää oli kirkas ja täysikuu tapansa mukaan keskikesällä matalalla. Tässä muutamia faktoja superkuusta.

Superkuuhan tarkoittaa sitä, että Kuu sattuu olemaan täysi ja samalla radallaan lähinnä Maata. Tämä toistuu noin joka 14 kuukausi, joten seuraava superkuu on 10. elokuuta 2014. Sopivasti juuri elokuun rapujuhliin sattuva.

Kuun etäisyys Maasta vaihtelee 357.000 ja 409.000 kilometrin välillä. Yksinkertaisella laskulla nähdään, että Kuu on 14% suurempi ollessaan lähinnä Maata kaukaisempaan pisteeseen verrattuna. Pinta-alan kasvu on suhteessa etäisyyksien suhteen neliöön, joten superkuun pinta-ala on kasvanut noin 30%. Kuun valaisuteho muuttuu myös suhteessa etäisyyden neliöön, joten superkuu valaisee maisemaa 30% kirkkaammin. Kesällä tätä eroa on vaikea havaita ainakin Suomessa, kun yöt ovat valoisia muutenkin. Jos Kuu sattuisi olemaan valokuvauksessa ainoa valonlähde, niin fotarin on hyvä tietää valaistusta olevan noin 0,4 EV-arvoa enemmän.  Ei siis kovin merkittävä asia käytännössä. 


Kuun vaikutus vuoroveteen riippuu kääntäen etäisyyden kuutiosta, joten voisi kuvitella vuorovesien olevan rajuja superkuun aikoina, koska se on silloin 50% suurempi kuin Näin ei kuitenkaan ole, vaan superkuulla ei ole kovin isoa vaikutusta vuorovesien vaihteluihin, koska monet paikalliset seikat vaikuttavat   enemmän vuoroveden vaihteluihin kuin Kuun etäisyyden muuttuminen. Matemaattisista ja muista vähemmän poikkitieteellisistä perusteluista kiinnostuneet hyppäävät suoraan tänne.


Vuoroveden vaihtelut Liverpoolin satamassa kesäkuussa 2013. Ilmiö on selvästi suurempi kuun lopun spring tiden aikoihin kuin noin 10. päivän seutuvilla olleen edellisen maksimin aikoihin. Liverpoolissa käyneenä voin todistaa, että vuorovesi-ilmiö teki minuun vähintään yhtä suuren vaikutuksen kuin Beatles-museo, jotka molemmat olivat nähtävissä Mersey-joen mereen laskevalla satama-alueella.



Jälkikirjoitus 26.6.2013

Olen yhdistänyt kaksi taulukkoa. Kuten tästä näkee, niin Kuun perigeum-asema ja täysikuu eivät ole missään synkronissa keskenään. Siksi ajallinen natsaaminen kesäkuun 23. päivä tekee tästä superkuusta erityisen superin.

10 comments:

  1. Oliko tuo cliffhanger? Onko jatkoa luvassa? Nyt mieltä kalvaa miksei lähempänä oleva kuu vaikuta vuorovesiin paljoa?

    ReplyDelete
  2. Seuraava superkuu on heinäkuussä 2013. Tarkoitit ilmeisesti supersupekuuta 8/2014?

    ReplyDelete
  3. Superkuu on yleisesti käytetty nimitys ilmiölle, jossa Kuu olleessaan lähinnä Maata on täysi. Jos joku haluaa käyttää siitä supersuperkuu-nimitystä, niin siitä vain, mutta vakiintuneiden termien käyttö yleensä ymmärrettävän kommunikaation peruslähtökohta.

    Eräs tällakin palstalla kommentoinut valokuvaaja mainitsi useaankin otteeseen, että minä en ole ammattivalokuvaaja - toisin kuin hän itse. Vaikka harjoitan jatkuvasti valokuvaajan ammattia - toisin kuin hän ja olen suorittanut parikin virallista tutkintoa alalta - kuten hänkin. Minä vain en ole käynyt oikeita kouluja, mikä automaattisesti sijoittaa minut kategoriaan wannabe-fotarit.

    ReplyDelete
  4. Saako superkuun "keksinyt" henkilö määrittää termistön, vai joku muu. Richard Nollen mukaan ensi kuussa on superkuu, siis tyypin joka keksi superkuun.

    ReplyDelete
  5. Kuu on täysikuu ja perigeumissa jollain sovitulla tarkkuudella. Jos molemmat määritellään esim. minuutin tarkkuudella, kuten täysikuun hetki yleensä tehdään, niin superkuu olisi todella harvinainen tapahtuma.

    Nolle määrittelee superkuun siten, että Kuun on oltava täysikuun hetkellä asemassa, jossa se on lähempänä kuin 90% kiertoradan apogeumin ja perigeumin välisestä erotuksesta. Käytännössä siis korkeintaan noin 45.000 kilometria kauempana kuin perigeumissa.

    Määritelmä on tietysti täysin mielivaltainen. Sen huonoihin puoliin kuuluu se, että näin määritellen superkuu tapahtuu "turhan usein". Median mielenkiinto herpaantuu.

    Kuun etäisyys perigiumissa ei ole vakio. Siksi minusta onkin järkevämpää määritellä superkuu tilanteeksi, jossa täysikuu ja Kuun lyhin perigium sattuvat yksiin. Kuten kävi kesäkuun 23. päivänä ja seuraava sellainen on siis elokuun 10. 2014. Mutta jos joku haluaa kutsua heinäkuun täysikuuta superkuuksi ja em. elokuun täysikuuta supersuperkuuksi, niin siitä vain.

    ReplyDelete
  6. http://earthsky.org/tonight/is-biggest-and-closest-full-moon-on-june-23-2013-a-supermoon

    Täällä vähän poikkitieteellistä jämäkämpää tietoa.

    ReplyDelete
  7. hyvä hetki saada oma nimi taivaalliselle tapahtumalle; Suvantokuu:)

    ReplyDelete
  8. "Siksi minusta onkin järkevämpää määritellä superkuu tilanteeksi, jossa täysikuu ja Kuun lyhin perigium sattuvat yksiin"


    Mitä tämä tarkoittaa?

    ReplyDelete
  9. http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/distance.html

    http://www.idialstars.com/march2013.htm

    Kuun ellipsiradan eksentrisyys ei ole vakio, vaan vaihtelee vuoden sisällä lähinnä Auringon vaikutuksesta. Aurinko "häiritsee" Maan ja Kuun välistä kiertoliikettä. Yleensä superkuuksi kutsutaan tilannetta, jossa täysikuu lähinnä Maata. Yhtä hyvin voitaisiin ajatella, että superkuun hetki on se, jolloin lähellä täysikuuta oleva Kuu on miniminiperigeumissa.

    Kesäkuun 23. Kuu oli täysi 14.33 ja perigeumissa 14:09, joten aika lähelle menivät. Katso tarkemmin jälkikirjoitus varsinaisessa tekstissä

    ReplyDelete