Kolme kaunista Päiviä ja yksi rumankaunis Tero

Kuvat: Jyrki Vesa, Yle, Jyrki Vesa

Wikipedia tietää:

Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle (Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta).

Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivi-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 36.091.
 

Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.

Siksi ei olekaan kovin kummallista, että Suomen politiikassa vallan huipulla ja sinne pyrkimässä on ainakin kolme Päiviä. Kristillisten Päivi Räsänen on jo ehtinyt hallitukseen asti, Demareiden Päivi Lipposelle povataan hallituspaikkaa tulevaisuudessa, nyt vielä on tyytyminen pelkkään kansanedustajuuteen ja kansan- sekä euroedustajaksi on enemmän kuin tyrkyllä RKP:n Päivi Storgård.

Päivi Räsänen on noussut politiikan kärkikastiin Jumalaan turvaten ja huonoja asioita vastustaen. Kuten viinan juontia, tupakan polttoa, esiaviollista seksiä, homostelua ja naispappeutta. Nämä nyt pitkän listan kärkipäässä ensiksi mieleen tulevina.

Päivi Lipposen nousu on tapahtunut tietysti osin reittä myöten, mutta myös rasismin vastaisuudella ratsastaen. Tässä hän on ollutkin kiitettävän ripeä, välillä jopa poliisia nopea, kuten Tampereen pizzerian  murhapoltossa kävi.

Päivi Storgård on pakkoruotsin jyrkimpiä puolestapuhujia, mistä tietysti seurauksena on aika vähän puoltoääniä poikkitieteellisestä suunnasta. Muutenkin Päivin laariin on kertynyt vaaleissa ääniä sen verran vähän, että ovet politiikan kammareihin eivät toistaiseksi ole edenneet kaupunginvaltuustoa pidemmälle hyvistä yrityksistä huolimatta.

Äkkinäisempi voisi kuvitella sananvalinnoista, että minä tietysti kannatan kaikkea mitä nämä Päivit kukin omalla tahollaan vastustavat. Siis rasismia, vihapuheita, vähemmistökielen aseman heikentämistä, viinan juontia, esiaviollista seksiä, homostelua ja naispappeutta.

Niin kannatankin ja olen harjoittanutkin. Nimittäin viinan juontia ja esiaviollista seksiä. Homojen keskinäinen puuhastelu on minulle täysin yhdentekevää, tosin ei sitä tarvitsisi harjoittaa Yrjönkadun uimahallin saunassa samaan aikaan kun minä olen siellä. Kirkkoon kuulumattomana naispappeuskin on minulle vain tasa-arvokysymys. Siksi ruksini menee kyselylomakkeessa naispappeutta kannattavaan neliöön.

Rasismi on minusta kuvottavaa. Niin yksityisen ihmisen toiseen sanoin ja teoin kohdistama rodullinen tai etninen ylemmyys kuin koko yhteiskunnan kattava rasismi.  Siis sellainen, jota on ollut esim. Etelä-Afrikassa tai Yhdysvalloissa, natsi-Saksasta nyt puhumattakaan. Sama koskee valtakunnan tasolla hyväksyttyä vihapuhetta. Tässäkään en voi olla ottamatta natsi-Saksaa esimerkiksi.

Netissä näkyvät nimettömät rasismiin vivahtavat ja muut lähinnä esittäjän omaa pahaa oloa viestivät purkaukset ovat minusta sen sijaan ensisijaisesti  säälittäviä. Järkevämpää olisi jättää ne omaan arvoonsa ja sillä tavalla vaientaa ne kuoliaaksi. Kukaan ei jaksa kauaa kiljua samaa vihavirttä, jos sen kohteet  eivät reagoi siihen millä tavalla.

Päivit Lipponen ja Storgård reagoivat. He reagoivat sillä kiivaudella ja näkyvyydellä, että tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta, ketkä marssivat eturivissä.

Tämä ärsyttää minua, varmaan enemmän kuin olisi syytä. Olen ollut 60-luvulla marssilla Tšekkoslovakian miehitystä, 70-luvulla USA:n Vietnamin politiikkaa tai Chilen sotilasjunttaa vastaan. Aika kultaa muistot ja vääristää perspektiiviä varmaan yhtä paljon kuin antaa sitä. Kuitenkin mielenosoitus  muutamaa netissä uhkaviestejä laativaa vastaan tai oman ravintolansa polttaneiden tuomitsemista rasismista varmuuden vuoksi hyvissä ajoin (ettei hyvä lyöntiase ehtisi sulaa käsiin kiusallisen totuuden selvitessä) on minusta lähinnä kotinurkissa näpräämistä.  Minun sukupolveni ei siihen sortunut, pahat asiat ja ihmiset olivat riittävän kaukana.

Minusta Päivit Lipponen ja Storgård ovat näillä esiintymisillään enemmän oman poliittisen uransa kuin puolustamiensa asioiden asialla.  Poliittiselta sielultani minä olen varmaan lähinnä demari eikä minulla ole mitään ruotsin kieltä eikä suomenruotsalaisia vastaan. Kuinka kattavasti Lipponen edustaa demariutta ja Storgård (os. savolainen Saharinen) suomenruotsalaisuutta. Oletan ja toivon heidän olevan ääri-ilmiöitä omalla sektorillaan, sillä muuten joudun tarkistamaan äänestyskäyttäytymistäni. Sehän on ainoa keino, jolla voin kuvitella jotenkin edes vaikuttavani poliitikkojen tekemisiin ja tekemättä jättämisiin.

Mutta ei kun onnea Päiveille valitsemillanne  teillä, nimppari on tänään kesäkuun 16. päivä. 

 Kuva: Harri Pakarinen

Päivi Räsänen oli tässä mukana lähinnä lukumäärän vuoksi, jotta saatiin sopiva määrällinen vastakohta kolmelle rumalle Terolle, jotka tässä ovat nähtävästi marssimassa isänmaan asialla.

Terosta Wikipedia tieää kertoa seuraavaa.

Tero on suomalainen miehen etunimi. Tero ilmestyi Suomen nimistöön 1900–1919 välisenä aikana, jolloin rekisteröitiin yhteensä kolme Tero-nimistä poikaa. Vuosina 1980–1999 rekisteröitiin 5 385 lasta, joiden etunimenä oli Tero. 2000–2009 välisenä aikana 232 poikaa sai nimekseen Tero. Kaiken kaikkiaan Tero-nimisiä oli vuoden 2012 lopussa Suomessa noin 16 170.

Tero-nimi pohjautuu roomalaiseen nimeen Terentius. Kristityissä maissa nimen on tehnyt suosituksi varhaiskristillinen marttyyri Terentius.

 
Teroja on vähemmän kuin Päivejä, joten tilastojen valossa ei olekaan mikään ihme, että Teroja ei politiikassa, ainakaan huipulla, liiemmälti ole. Enempi keihäänheittäjissä. Poliitikko Teroista ei mieleen tule kuin Tero Rönni,  jonka Helsingin Sanomat nimesi eduskunnassa suorittamansa nimettömän kyselyn perusteella ilman mitään näyttöä yhdeksi seksuaalisista häiritsijöistä eduskunnassa.  Minulle Tero on tuttu jo lapsuudestani, hän oli oppikoulussa siskoni luokalla. Kauniiksi Teroa tuskin voi sanoa, mutta ei rumaksikaan. Pikemminkin rumankaunis, mikä kombinaatio on yleensä vetänyt naisia puoleensa eikä suinkaan karkoittanut heitä. Joten tämän aihetodistelun pohjalta voitaneen pitää ahdistelusyytteitä Teroa vastaan täysin vailla perää olevina. 

Tero Rönni siis joutui vihapuheiden kohteeksi ja putosi koko jupakan seurauksena eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa. Marttyyrina kuin nimensä esikuva Terentius.  

Olisiko jotenkin kuvaavaa, että Tero Rönni oli akateemisen tutkimuksen mukaan eniten vasemmalla oleva kansanedustaja. Kaukaa vasemmalta mm. Päivi Lipposen ohi koukaten. Päivi hävisi tässä "kisassa" jopa Juha Miedolle. Sinänsä Juha itsekin on todistanut, että hoppee ei oo häppee, mutta siitä huolimatta.  

Mietaakin putosi samoissa vuoden 2011 vaaleissa, joten millainen poliittinen analyysi tästä olisi tehtävissä?

 Kuva: YLE / Petri Aaltonen  

Tällä rumankauniilla pärställä saisi naisten huomion ilman seksuaalista häirintääkin. Toki kauneus, kuten rumankauneuskin on katsojan silmässä ja miehenä olen tietysti kaikkea muuta kuin asiantunteva ottamaan asiaan muuta kuin poikkitieteellistä kantaa.