Olin 3.3.2011 kuuntelemassa Heurekan Vattenfall planetariumissa Markus Hotakaista kertomassa tähtikuvioista otsikolla ”Onnellisten tähtien alla”. Olen käynyt Heurekan planetaariossa varmaan kymmeniä kertoja, mutta vasta nyt oltiin päästy takaisin sille 1990-luvun tasolle, jolloin talossa oli ihan oikeaa tähtitieteen osaamista. Tähän havaintoon sisältyy siis sekä myönteistä että kielteistä kritiikkiä. Hyvä kuitenkin, että lopultakin planetaariossa alkaa olla nimenomaan sen planetaarisia ominaisuuksia hyödyntävää toimintaa.
Jos nyt jostain pitäisi valittaa, niin se olisi planetaarion tuolit. Makuuasentoisina ne ovat liian mukavat. Pimeyden laskeutuessa saliin huomaan jossain vaiheessa nukahtaneeni – riippumatta esityksen mielenkiinnosta. Näin on käynyt aina ja näin kävi nytkin. Penkkeihin siis lisää epämukavuutta tai sitten katsojan tilaa tarkkaileva systeemi, joka herättää ravistamalla, jos se toteaa katsojan nukahtaneen. Nykytekniikalla tällainen ei olisi mikään mahdottomuus toteuttaa.
Nukahtamisen vaarasta huolimatta suosittelen vilpittömästi vähääkään tähtitieteestä kiinnostuneita suuntaamaan askeleensa Heurekaan torstaina 17.3. Siellä on ”Onnellisten tähtien alla” toinen ja viimeinen esitys alkaen klo 18. Tilaisuus on maksuton.
8 kommenttia:
Kiva, että "planetaarisille ominaisuuksille" löytyy käyttöä.... ;)
Muistelen, että sinulla oli huonoja kokemuksia teatterissa nukkumisen tunnustamisesta. Et sitten ottanut opiksesi?
Jos Hotakainen miellytti, tervetuloa kuuntelemaan seuraavaksi Hannes Lohta 7.4. ja 28.4. kello 18.
Professori Hannes Lohi on tutkinut koirien geenejä ja löytänyt niiden perinnöllisiin sairauksiin liittyviä geenipaikkoja, joista on hyötyä ihmistutkimuksessa. Miksi ja miten, ja millaisiin yllättäviin sairauksiin - tule ja kuule!
Tämäkin on häpeämätön puffi, täytyy myöntää. Mutta minä tiedän mistä puhun...
Kirjailijana - no tietokirjailijana - minua jäi askarruttamaan professori Lohin nimen taivutus. Miksi käytetään Lohta eikä Lohia? Sana "lohi" kalaa tarkoittaessaan taipuu epäsäännöllisesti, mutta entä sukunimenä? Tässä tapauksessa muodon "lohia" käyttäminen yksikön partitiivina on siinä mielessä sekavaa, että se kalan nimen monikon partitiivi. Jos paikalle tulisi luennoimaan professori vaimoineen, niin pitäisikö tulla kuuntelemaan Lohia vai Loheja?
Suomessa on myös Rohi nimisiä henkilöitä. Nimi tullee viron kielestä, jossa se tarkoittaa ruohoa. Kai silloin sanotaan, että en tunne Minna Rohia eikä Minna Rohta? (Tällainen henkilö on olemassa, googlasin)
Heurekassa on töissä Pursi niminen henkilö. Kun aikoinaan teimme valonnopeuslaitetta, niin kolmantena mukana ollut Mikko Kauhanen teki sitä Purren ja minä Pursin kanssa. Ilmankos projekti oli pitkään suvantovaiheessa.
Paula, joka on ihan oikea kirjailija, voinee kertoa oman näkemyksensä tästä suomen kielen koukeroisesta asiasta. Ehkä on oikeus ja kohtuus, etä maahanmuuttajille opetetaan Närpiön mallin mukaan ruotsia. Se on niin paljon helpompi kieli.
Eipä ole aihetta, etteikö Timon pilkka lentäisi meitä suomenruotsalaisia kohti. Taidanpa taas lopettaa tämän blogin seuraamisen.
Onko se uhkaus vai lupaus?
Både och!
Miten taivuttaa nimeä Lohi, mietittiin. Olin väärässä, kun kutsuin yleisön seuraamaan Hannes Lohta hänen 7.4. luennolleen Heurekan planetaarioon.
Timon taivutuspohdinnoista kiinnostuneena tarkistin asian tietysti Hannekselta itseltään. Ja näin vastaus kuuluu:
Terveiset Dubaista! Hyvä kysymys, laittaisin Hannes Lohen luentoa tai Hannes Lohea.
Hyvä ja perusteellinen artikkeli asiasta alla olevassa. Satumoisin siinä otetaan kantaa myös sukunimeen "Lohi"
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/sukunim.html
Lähetä kommentti