Thursday, 3 March 2011

Verotus vs. pakkoruotsi




Minulta on usein kysytty, miksi jaksan vaahdota pakkoruotsista, kun tärkeämpiäkin poliittisia kysymyksiä on vaikka millä mitalla. Kuten vaikka verotus. Minäpä kerron.

Veroa on useata eri tyyppiä. On ansio- pääoma- pääomatulo- ja kulutusveroa. Osa veroista on progressiivista, osa ei. Verotuksella on selkeästi ainakin kaksi eri tavoitetta: kerätä niitä kantaville yhteisöille rahaa yhteisön toiminnan perustaksi ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Tässä pelkistettynä ne verotukseen liittyvät seikat, joista ollaan suunnilleen yhtä mieltä. Siihen yksimielisyys sitten loppuukin.

On selvää, että eri ihmisillä on erilaisia näkemyksiä verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Valitettavaa ja hävettävää koko ihmisrodun puolesta asiassa on se, että yleensä näissä asioissa oma etu katsotaan oikeudenmukaisuuden synonyymiksi. Rikas voi pitää yhtäläistä veroprosenttia, jopa kiinteää veron määrää oikeudenmukaisena, köyhä taas on sitä mieltä, että progressiolle ei saisi laittaa kattoa ollenkaan, ei edes 100%:iin.

Verotuksella ei varmaan pyrit suurimpaan mahdolliseen verokertymään. Se olisikin ainakin lyhyellä tähtäimellä suhteellisen helppoa. Laitetaan voudit viemään tuhkatkin pesästä kuten Nottinghamin sheriffi aikoinaan. Verotuksella pyritään optimiin verokertymään. Tästäkin ollaan aika lailla samanmielisiä, mutta siihen sekin yhteinen näkemys päättyy.

Se, millainen vaikutus eri verotusmuotojen keskinäisillä suhteilla on talouteen, on niin monimutkaista ja niin monen palautemekanismin takana, että kukaan ei voi tietää lopputulosta kuin vasta jälkikäteen. Poliitikkojen palopuheet, että tämä ja tämä veroratkaisu vaikuttaa tällä tavalla, on vain poliittista retoriikkaa. Sitä voidaan puolustaa tunnettujen taloustieteilijöiden teorioilla, mutta vastustaa yhtä tunnettujen täysin vastakkaista mieltä olevilla teorioilla.

Helsingin Sanomien artikkelissa tänään 3.3.2011 oli yhteenveto eri puolueiden verolinjauksista(klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi). Mikä niistä on paras? Mikä on oikeudenmukaisin? Millä olisi kansantalouden kannalta myönteisin vaikutus? Mistä minä hyötyisin eniten?

En osaa vastata edes viimeiseen. Siksi en kirjoita verotuksesta. Olen tottunut perustelemaan asioita niillä kriteereillä, joihin itsekin uskon.

Siksi kirjoitan pakkoruotsista. Olen ollut tekemisissä ruotsin kielen opiskelun kanssa yli 50 vuotta (alkaen Oriveden yhteiskoulun 1. luokalta vuonna 1960) sekä oppilaana että opettajana, isänä ja isoisänä. En ole itse opettanut ruotsia, mutta nähnyt ja kuullut ihan riittävästi, mitä pakkoruotsin opiskelu ja opettaminen sitä inhoaville on. Olen ollut erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä osallistuen mm. lukuisiin pohjoismaisiin seminaareihin. Olen nähnyt ja kokenut ainakin sen, mikä merkitys ruotsin kielen osaamisella on ollut omassa elämässäni. Uskon itselläni olevan paljon enemmän perspektiiviä asiaan kuin vaikka entisellä hevostytöllä, nykyisellä opetusministerillä Henna Virkkusella.

Voin ottaa siihen vapaasti kantaa myös siksi, että pakkoruotsin vastustamisessa minulla ei ole mitään omaa intressiä puolustettavana. Osaan itse ruotsia – en sujuvasti (flytande), mutta todistuksen mukaan virkamiesruotsini on tyydyttävää (nöjaktig förmåga) - , kannatan maamme kaksikielisyyttä, en vastusta ruotsin opiskelua vapaaehtoisena aineena, minulla on useita suomenruotsalaisia ystäviä (jotka tosin eivät suostu puhumaan kanssani ruotsia muuta kuin pakottamalla). Ellei sitten intressiksi katsota sitä, että pakkoruotsin perusteillaan monet poliitikot ovat vieneet viimeisetkin rippeet uskostani heidän kykyynsä tehdä rationaalisia päätöksiä. Tässä mielessä kuudennen luokan kysymys pakkoruotsi on hyvä poliittinen indikaattori.

Pidän kuitenkin ruotsin kielen opiskelua pakollisena aineena aivan tarpeettomana. Ruotsin kieli ei ole toki ainoa. Yhtä tarpeettomana, jopa vahingollisena pidän uskonnon opettamista, mutta siinä oppilas saakin tehdä valinnan.

Joku voi pitää näiden rinnastamista keinotekoisena. Minä en. Molemmat tarjoavat samaa tasoa olevia etuisuuksia tulevaisuudessa. Uskomalla meidän Jumalaan saat kuoltuasi iankaikkisen elämän. Opiskelemalla kolme vuotta ruotsia peruskoulussa pääset osalliseksi yhteiseen pohjoismaiseen perheeseen ja saat omaksesi kaksikielisyyden mittaamattomat rikkaudet. Näiden utopioiden ainoa ero on siinä, että kukaan ei voi todistaa lupausta iankaikkisesta elämästä vääräksi, sen sijaan pakkoruotsin tuoman autuuden tai pikemminkin sen puutteen voi jokainen omakohtaisesti todeta vaikka aloittamalla keskustelun kaduilla vetelehtivän nuorison kanssa ruotsiksi. En vielä laskisi useimmin kuultua kommenttia ”Vitun hurri” merkiksi siitä, että vastaaja kokee olevansa osana pohjoismaista perhettä.

Kokoomus osoitti olevansa lempinimensä Sekoomus veroinen viime kesänä. Kun (nähtävästi työtapaturmana) puoluekokous äänesti viime kesänä pakkoruotsin poistamisen puolesta, niin puheenjohtaja Katainen ensimmäisenä vetonaan pyyhki demokraattisella päätöksellä pöytää. Ulottuuko tämä toimintamalli laajempiinkin ympyröihin? Mitätöidäänkö tulevien vaalien tuloskin, jos ja kun se ei tule olemaan nyt valtaa pitäville (riippumatta siitä, ovatko ne hallituksessa tai oppositiossa) on tulossa turpaan ja kunnolla.

10 comments:

  1. Nyt tiedän sen merkittävimmän syyn miksi meillä on tämä "hyötyruotsi". Asian ilmaisi todella selkeästi Kari Enqvist: "Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei tule katsoa vain tarpeen, hyödyn tai suhteellisuuden näkövinkkeleistä. Viime kädessä kyse on identiteetistä: haluammeko muuttua ruotsia osaamattomiksi balteiksi vai pysyä omaleimaisena pohjoismaana?"

    Eli me luemme ruotsia ennen kaikkea identiteettimme takia! Onhan meillä suomenkielisillä oikeus lukea ruotsia meilläkin, koska me olemme sentään Pohjoismaiden vanhin alkuperäiskansa ja Pohjoismaiden toiseksi suurin kansa. Olisihan se noloa ikään kuin liukua baltiksi. Onko suurempaa häpeää, kuin olla ruotsia osaamaton baltti! Mitähän muut maailman maatkin sanoisivat? Me luemme ruotsia ollaksemme "jotain hienompaa" sekä itsemme että maailman silmissä, kuin vain baltteja.

    ReplyDelete
  2. En voi tietenkään vastata Kari Enqvistin puolesta. En tunne häntä sen enempää kuin kättä päivää olemme muutaman kerran sanoneet. Arvostan suuresti hänen kirjoituksiaan sekä niiden loisteliaan kielen että terävien ajatusten (siis samaa mieltä useimmista asioista minun kanssani)vuoksi.
    En ole voinut kuitenkaan olla panematta merkille hänelle tunnusomaista arroganssia, etenkin "tyhmien" mielipiteitä kommentoidessaan. Johtuuko tämä ajoittanein ylimielisyys omasta ylivertaisesta älykkyydestä vai esimerkiksi siitä, että lapsettomana Karilla ei taida olla erityisen pitävää tarttumapintaa nykyiseen koululaitokseen. Ehkä tunti "kuunteluoppilaana" yläasteen ruotsin kielen tunnilla voisi antaa Karillekin hieman perspektiiviä pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun. Siitähän pakkoruotsikeskustelussa on viime kädessä kysymys eikä suinkaan siitä, haluammeko olla ruotsia osaamattomia baltteja.
    Seurasin taannoin professoreiden Kari Enqvist ja Tapio Puolimatka uskonnollis-tieteellis-filosofista keskustelua. Enqvist totesi Puolimatkan argumenttien olevan lähinnä pelkkää retoriikkaa. Edellä olevan lainauksen perusteella täytyy todeta, että tässäkin pata kattilaa soimaa. Ainakin kun rationaaliset argumentit eivät enää riitä oman näkemyksen tueksi.

    ReplyDelete
  3. Eipä taida Enqvist ihastua tästä mollaamisesta?

    ReplyDelete
  4. tyypillisenä päivänä sivuillani on noin 100 kävijää. Keitä he ovat, siitä minulla ei ole tietoa kuin kommentoijien osalta. Heistäkin merkittävä osa on anonyymeja.
    Oletan, että Kari Enqvist priorisoi ajankäyttöään Poikkitieteellisen blogin kustannuksella, joten tuskin hän tästä sen enempää ihastuu kuin vihastuukaan. Kun ei tiedä koko asiasta mitään ja vaikka tietäisikin, niin kuudennen luokan kysymykseen pakkoruotsista tässä kontekstissa ei kannata ruutia haaskata. Toki voin olla tässäkin väärässä, mutta sitä suuresti epäilen.

    ReplyDelete
  5. Henna "Hyötyruotsi" Virkkusen oma kielitaito käy selkeästi ilmi täältä.

    http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI

    ReplyDelete
  6. Monikulttuurisuus on sitä, että huolehditaan suomalaisesta kulttuurista (kieli on aivan oleellinen) ja suomalaisina voimme kohdata muita kulttuureja. Jos emme pidä huolta omasta kulttuuristamme, niin ei siitä kukaan muukaan välitä ja monikulttuurisuus on yhtä kulttuuria köyhempi, jos luovumme omastamme. Mitä suomalaisuus on, ainakin se on meidän ainutlaatuinen kielemme. Kaikesta muusta voidaan neuvotella.
    EI PAKKOKIELIÄ -- koulut voivat tarjota rajallisesti kieliä, joten englanti pitäisi ainakin olla sitten resussien mukaan maailman kieliä.
    Venäläiset nuoret varmasti opiskelvat englantia, samoin kaikkialla maailmassa nuoret opiskelevat englantia.
    Se on maailman ykköskieli. Suosittelen kaikille englantia ja sen jälkeen muita kieliä, jos voimat riittävät tai on omien etujen mukaista. Suomessa tietysti osattava kunnolla suomea, että ei tarvitse tulkin kanssa liikkua.

    Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa,
    kirjoittaa TUOMAS ENBUSKE:
    http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uus...-ovat-oikeassa

    "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.
    Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. "

    "No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."



    SOFI OKSANEN, Keskiuusimaan haastattelussa:
    lainattu sivulta: http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi- ... eesta.html

    "Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo."

    "En pidä täysin hyväksyttävänä sitä, että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan." (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista - suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)

    Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena,ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia. "En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."

    Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi.

    Reaktio yllätti Oksasen. ”Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."

    "Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli"

    "Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."

    "Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."

    "En usko pakkokieliin"

    lisää aiheesta:

    http://www.vapaakielivalinta.fi
    http://www.kielipolitiikka.net
    http://www.pakkoruotsi.net
    http://www.saunalahti.fi/eiry/

    ReplyDelete
  7. Kun itse taannoin istuin usein palavereissa Ruotsissa, valitsimme aina kieleksi englannin. Silloinkin kun suomalaiset osallistujat väittivät osaavansa ruotsia. Syynä oli tasapuolisuuden tavoittelu: molemmat osapuolet puhuvat vierasta kieltä. Kun joskus oli pakko käyttää ruotsia osallistujien kielitaidon vuoksi muuttui asetelma selkeästi äidinkieltä puhuvien eduksi.
    Pitäisikö siis opettaa pakkoruotsin sijaan esperantoa?

    ReplyDelete
  8. Olen ollut paljon kansainvälisissä kontakteissa ja tehnyt niissä seuraavan sormenpäätuntumaan perustuvan havainnon. Ruotsalaiset osaavat paremmin kuin suomalaiset käytettyä kommunikaatiokieltä eli englantia. Ero korostuu minun ikäisteni, eli eläkeikää lähestyvien kohdalla. Olen aprikoinut tähän syitä. Niitä voisi olla mm.
    1. Ruotsalaiset eivät lue koulussa "toista kotimaista" kieltä. He lukevat aina englantia ja sitten yhtä tai useampaa muuta vierasta kieltä.
    2. Ruotsi antaa sukulaiskielenä hieman paremmat lähtökohdat opiskella englantia. Tätä minusta korostetaan kuitenkin liikaa ja perustelu "porttina" englannin tai saksan osaamiseen on yksi pakkoruotsin monista idiotismeista.
    3. Minun sukupolvestani useat lukivat koulussa englantia vasta lukioluokilta alkaen. Minäkin luin koulussa pitkää saksaa matikkalinjan lyhyen englannin. Sen vaikutus näkyy vieläkin englannin sanavarastossa ja lukuisina kieliopillisina virheinä, jotka näkyvät sekä kirjoitetussa että puhutussa englannissa.

    ReplyDelete
  9. Hesarin versio vähintäänkin omituisesta uutisoinnista: (Ylen pikku-uutinen nostetiin verkko HS aloitussivulle)

    Otsikko: Yle: Euroopan neuvosto huolissaan ruotsin kielen asemasta Suomessa

    Todellisuus: Raportti on jo 6 kuukautta vanha. Raportin päähuolenaihe on saamenkielen asema Suomessa - ei ruotsin.

    Roskalehtien ajautuminen kohti eurooppalaisten kumppaniensa pahimpia esimerkkejä ei ole varmaan suuri yllätys, vaikkakin valitettavaa. Paljon vaarallisempaa on että arvostetut ja vakavastiotettavat mediat kuten Yle ja Helsingin Sanomat tekevät jatkuvasti vähintään värittynytttä, välillä täysin virheellistä uutisointia.

    Suomi on siis vähiten korruptoituneiden maiden listalla ja silti tämän päivän YLEN uutisointi vähemmistökielistä on lähellä DDR:n tiedotusta.

    ReplyDelete
  10. Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.


    http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    ReplyDelete