Saturday, 12 March 2011

Pakollinen ruotsi = vapaa liikkuvuus




Viime kuukausien pakkoruotsikeskustelussa eräs arkielämän argumentti on jäänyt vähälle huomiolle.

Entä jos umpisuomenkielisessä ympäristössä kasvaneelle tulee eteen muutto ruotsinkieliselle alueelle? Voisiko tällä puolustaa ruotsin perusteiden opettamista kaikille?

Perustuslaki takaa kaikille suomalaisille oikeuden muuttaa maassa vapaasti. Vahvasti ruotsinkielisissäkin kunnissa laki takaa peruspalvelut myös ummikkosuomenkieliselle. Ympäristön kielen yleensä oppii, kun sitä tarvitsee.

Mutta kasvaako ruotsin kielen keskelle muuttamisen kynnys jo kohtuuttomaksi, jos esimerkiksi maan itäosien tulevat sukupolvet eivät ole saaneet ruotsiin kosketusta edes peruskoulussa?

Palstan lukijat saattavat aavistella, että yllä oleva nerokas argumentti ei ole poikkitieteilijän kynästä vaan lainaus. Mutta mistä? Olisiko se kulttuuriministeri Wallinin suosikkilehdestä Pahkasiasta?

Ei ollut. Se oli otsikkoa myöten lainaus Suomen Kuvalehden 4.3.2011 ilmestyneestä numerosta 9. Vaikka jutun kirjoittanut lehden toimittaja Susan Heikkinen laittaakin loppuun muodollisen kysymysmerkin, niin minusta artikkelin henkeen olisi paremmin sopinut huutomerkki.

Jutun logiikka menee suunnilleen näin. Jos pakkoruotsista luovutaan, niin silloin rikotaan karkeasti kansalaisten vapaata liikkuvuutta, koska ummikkosuomalaisille saattaa kynnys muuttaa johonkin seuraavista ruotsinkielisistä kunnista:  Luoto, Närpiö tai Korsnäs kasvaa liian suureksi (Och kommunerna också på svenska: Larsmo, Närpes eller Korsnäs. Även på finska används det svenska namnet på Korsnäs kommunen. Vid kommunalvalet 2004 fick Svenska folkpartiet 100% av rösterna i Korsnäs kommun.(Suurempia prosenttilukuja on saavutettu vain muinaisessa Neuvostoliitossa. toim. huom.)) Juuri näihin kuntiinhan suomenkielisten muuttohalukkuus on tunnetusti suurta ja koko ajan kasvussa.



Kirjoittaja on siinä täysin oikeassa, että ilman ruotsinkielen opintoja näissä Pohjanlahden rannikon kunnissa ei pärjää. Suomenruotsalaisillekin Närpiön ruotsin ymmärtäminen tuottaa tuskaa. En voi kuin ottaa osaa niiden 31 urhoollisen suomenkielisen puolesta, jotka vuonna 2009 muuttivat Närpiöön. Muunkielisiä muuttajia oli tasan sata, suurin osa pakolaisia, joille suvaitsevaiset (paitsi, jos kyse on ruotsin kieleen liittyvästä asiasta) närpiöläiset ovat avanneet kuntansa rajat. He eivät kuitenkaan kuulu tämän jutun otsikon alle, koska he eivät ole vapaasti muuttaneet Närpiöön, vaan paikka on osoitettu heille. Vähän kummastelen, ettei kirjoittaja ollut huolissaan heidän kielitaidostaan. Jotta he voisivat närpiöläisen kielikylpynsä jälkeen pärjätä muuallakin Suomessa, niin heidän pitäisi opiskella vielä suomea ja suomenruotsia.

Välillä pitää nipistää itseään, että on varmasti hereillä näitä kielikiistan argumentteja lukiessaan.

8 comments:

  1. Kas kun kirjoittaja ei ole huolissaan ahvenanmaalaisten korkeasta kynnyksestä muuttaa manner Suomeen suomen kielen keskelle? Minusta pakkosuomi ahvenanmaalaisille pitäisi saada seuraavaan ohjelmaan - ihan vain ahvenanmaalaisten omaksi parhaaksi, kun he eivät itse tunne sitä tajuavan.

    ReplyDelete
  2. Ironia on kommunikaation lajeista vaikein. Erityisen vaikeaa se tuntuu olevan kulttuuriministeri Wallinille. Uutisvuoto todistaa sen.

    ReplyDelete
  3. Todettakoon nyt rehellisyyden vuoksi, että Korsnäsin kunnallisvaaleissa ei ainakaan vuonna 2008 ollut muita kuin Ruotsalaisen kansanpuoleen ehdokkaita.
    Vertaus Neuvostoliittoon ei ole tässä näkövinkkelissä mitenkään kohtuuton.
    http://www.korsnas.fi/default.asp?id=m9pr1r18a89

    ReplyDelete
  4. Joopa joo. Voi vain kuvitella, millaisen piristysruiskeen ruotsin kielen opettaja Pelkosenniemen yläasteella antaa seiskaluokkalaisille, kun hän motivoi oppilaitaan kertomalla, että opiskelemalla ruotsia voi päästä Korsnäsiin turkistarhalle tai kasvihuoneelle töihin. Turkistarhaus ja kasvihuoneviljely kun ovat kunnan tärkeimmät elinkeinot, jotka molemmat eettisesti ja ekologisesti arveluttavat toiminnot ovat RKP:n siunaamina valtionavun piirissä.

    ReplyDelete
  5. Tällä palstalla vastustetaan ruotsin kielen opiskelua, uskontoa, turkistarhausta, kasvihuoneviljelyä. Siis kaikkea sitä, mikä on monelle ruotsinsuomalaiselle tärkeää. Miksi pitää olla niin negatiivisesti asennoitunut vähemmistöä kohtaan? Voisiko välillä kannattaa jotain suomenruotsalaisuuteen liittyvää?

    ReplyDelete
  6. Voisiko kannattaa jotain, joka nimenomaisesti liittyy suomenruotsalaisuuteen?

    ????

    Ehdottakaa jotakin...

    Turkistarhaus pitäisi lailla kieltää, kasvihuoneviljely on tänäkin talvena ollut rahan polttamista (tosin tukiaisrahan, ei sentään omien...), ammattikalastus tuhoaa Itämeren kalakantoja...

    Ainakaan minä en ole negatiivisesti asennoitunut kielivähemmistöä kohtaan, mutta paljolti osan puuhastelut ovat vastenmielisyyttä herättäviä. Kaksi eri asiaa, sakki kokonaisuutena ja mitä sen jotkut henkilöt tekevät.

    Varmaankin joku tekee jotain tarpeellista ja hyödyllistäkin. Kertokaapa...

    ReplyDelete
  7. "Varmaankin joku tekee jotain tarpeellista ja hyödyllistäkin. Kertokaapa... "

    Hjallis Harkimo purjehti maailman ympäri, mutta tuli takaisin...?

    ReplyDelete
  8. Ruotsalaiset menevät Norjaan banaaneja kuorimaan. Opetelkaa norjankieltä.

    ReplyDelete