Kuva: Kati Tyystjärvi
Heurekan tulevaisuusjohtaja Jouko Koskinen täytti kuulemma eilen 70 vuotta. Onnea vain poikkitieteellisen ahkeralle avustajalle.
Ollessani 90-luvulla tätä edellistä kertaa Heurekassa töissä Jouko pyysi minua tulemaan vahvistukseksi Ilse Lylyn 50-vuotispäivien aattoillaksi serenadia varten koottuun yllätyslauluyhtyeeseen. Groucho Marxia vapaasti siteeraten ilmoitin Joukolle, että ehdottomasti kieltäydyn tulemasta mihinkään sellaiseen lauluyhtyeeseen, jonka vahvistus minä olisin.
Mutta menin kuitenkin. Keravanjoen mattojenpesupaikalla vedimme harjoituksen vuoksi kerran Kuubalaisen serenadin. Joku totesi kuin sattumalta, se taisi olla Tyystis, että ei tämä treenaamisella parane. Niinpä hiippailimme iltahämärissä muitta mutkitta Ilsen ikkunan alle, vetäisimme kuubalaisen ja taisimme saada juhlakalulta pari pikaria samppakaljaakin kiitokseksi. Eikä taidepläjäyksestä jälkeenpäinkään sen enempää perään huudeltu. Ei tosin sen koommin uudestaan mukaan pyydettykään.
Vaikka asiaa tiedustellessani se jyrkästi kiellettiin, niin epäilen suurimman taiteellisen ansioni olleen sittenkin asuinpaikkani Ilsen naapurissa. Pitkämatkalaisia oli varmaan vaikeampi houkutella mukaan.
7 kommenttia:
Voi miten ilahduttavaa muistelointia! Kannattaakin näin talven vielä kurmottaessa muistella noin kesäisiä juttuja. Enkä usko, että milloinkaan enää niin ihanaa serenaadia kuulenkaan, vihreyden keskellä kesäyössä - aika myöhäinen ilta nimittäin se oli, muistan että laitoin kuistille ulkovalot palamaan. Keikuin vielä hereillä joitain pöytäliinoja silittämässä, seuraavan päivän juhlahössötyksiä, kun minut yllätettiin. On mulla mahtavia työkavereita!
Saattaapa se olla niinkin, että juuri Kuubalaiseen serenadin oikeaan tunnelmaan pieni epävireisyys istuu - etten sanoisi sen jopa vaativan sitä.
Kun ainakin osaan jutusta on silminnäkijän yhtenevä lausunto, niin ehkä tämä Poikkitieteilijän tarina pitää paikkaansa. Aivan kaikkia Timon juttuja kun ei voi ihan purematta niellä.
Entinen työtoveri
Ei shampanjaa pikarista juoda! Poikkitieteilijä voisi mennä tapa- ja käytöskursseille.
Ja tuon edellisen kirjoittaja voisi lukea tekstit tarkemmin.
Lainaus edeltä: "taisimme saada juhlakalulta pari pikaria samppakaljaakin kiitokseksi"
Eli moite pitäisi kohdistaa "juhlakalulle". Kuvatussa tilanteessa todella moukkamaista olisi ollut kieltäytyä samppanjasta.
Menee jo aika poikkitieteelliseksi. Suoraan sanoen en muista, mistä sitä samppakaljaa hörpittiin, pullon Ilse kuitenkin poksautti auki. Ehkä muisti meni, kun minä varmaan otin lasillisen enemmän kuin muut, kun olin jalkapelillä matkassa - kotiin kun etäisyyttä on alle ½ kilsaa.
Hm. Voi olla, että k.o. astialle on eri alakulttuureissa vaihtelevia nimityksiä, mutta kyllä shampanjapikari on aika yleinen ainakin kaupoissa. Haminan hakukone kertoi, että tarjolla olisi "Champagne pikari - 2449 tulokset 290 myymälää"
:)
Lähetä kommentti