Monday, 9 July 2012

Don Suvanto ja Sancho Harju




Lehtikuvaaja emerita Jore Puusa on hieman kitkerän oloinen, kun digikamera.netissä linkataan tämän tästä poikkitieteelliseen blogiin, mutta Joren omaan ansiokkaaseen blogiin paljon harvemmin: "Suvannon ikuinen Sancho Panza eli Matti Harju uskollisesti linkittää Suvannon blogiin varsinkin nyt kun valokuvausalan uutisia on vähän. Tämä taas todistaa sitä, miten onnettoman vähän valokuvausblogeja on Suomessa."

Joreen itseensä vertaus don Quijoteen istuisi mielestäni paremmin. Kaikella kunnioituksella. Niin ponnekkaasti ja pilkkaa pelkäämättä hän on vuosien ajan käynyt peitsi tanassa ammattivalokuvauksen tuulimyllyjä vastaan. Kuten kuvaavia toimittajia, ahneita amatöörejä tai epäreiluja sopimuksia allekirjoittavia rikkurikuvaajia. Nämäkin tuulimyllyt ovat toki vielä yhtä tukevasti pystyssä kuin Cervantesin kirjassa don Quijoten peitsestä siipeensä saaneet myllyt, mutta ilman don Jorea moni ei varmaan edes ymmärtäisi niissä mitään vastaan taisteltavaa olevankaan.

Minun itseni on vähän vaikeaa mieltää suhdettani Matti Harjuun don Quijoten ja Sancho Panzan  kaltaiseksi. Sen verran vähäistä ja satunnaista kanssakäymisemme on. Toki päämäärämme on sama: ammattivalokuvauksen alasajaminen Suomessa. Siis mikäli meistä ja motiiveistamme annettu luonnehdinta pitää paikkaansa. Minulle oma roolini tässä alasajossa ei ole oikein selvinnyt, mutta ehkä se johtuu siitä, että alan tutkinnoistani huolimatta en ole ihan oikea pro.

Olin Matin matematiikan opettajana joskus 1990-luvun alkupuolella ATK-instituutissa. Oppilaita tulee ja menee, suurin osa ei jää edes mitenkään muistiin. Matista minulle jäi kuitenkin muistikuva mukavana heppuna. Pärjäsikö hän matikassa, sitä en enää muista. Luultavasti pärjäsi.

Myöhemmin tapailimme erilaisilla fotomessuilla hyvin satunnaisesti sekä tilaamatta joskaan ei aivan yllättäen. Kuulumiset vaihdettiin, ei kovin pitkät, kun yhteistä historiaa oli kuitenkin aika ohuelti. Se kuitenkin tuli minulle selväksi, että Matti oli alkanut harrastuksekseen pitää valokuvausaiheista sivustoa.

Kun aloin kirjoitella omaan blogiini myös valokuvauksesta (poikkitieteellisesti), niin otin Mattiin yhteyttä. Kerroin hänelle, että aion bloggailla valokuvauksesta eikä minulla olisi mitään sitä vastaan, että bloggauksista olisi pieni maininta digikamera.netissä. Matti piti ajatusta hyvänä, sillä juuri sellainenhan hänen sivustonsa on. Sieltä valokuvaajat voivat löytää mielenkiintoisia linkkejä.

Blogissani on normipäivänä noin 150 kävijää. Kun siellä on digikamera.netissä mainittu valokuva-aiheinen bloggaus, kävijöitä on tyypillisesti 500. Minä laitan Matille viestin, että nyt on tällainen bloggaus palstalla. Matti laittaa siihen linkin tai on laittamatta. Yleensä laittaa. Tätä kutsutaan verkostoitumiseksi.

Yritysten välisestä korruptiosta on puhuttu paljon viime aikoina. Tässä mielessä Matin ja minun pusseissa on aika puhtaita luomujauhoja. Kahvit on saatettu joskus tarjota puolin ja toisin, tuskin kuitenkaan edes pullan kera. Hyötymme täyttää peräänkuulutetun transparenssin ehdot kirkkaasti. Minun täysin epäkaupallinen blogini saa kaipaamiaan lukijoita, digikamera.net linkitettävää. Win-win tilanne puhtaimmillaan, ilman kolmannen korvapuustia. Ellei siksi lasketa sitä, että digikamera.net ei syystä tai toisesta linkittele jokaisen valokuva-aiheisen blogin jokaiseen bloggaukseen. Miksi joillakin sivuilla on korkeampi linkityskynnys, sitä en tiedä (toki voin aavistella). Itse olen huomannut, että pysymällä väleissä yhteistyö sujuu paljon juoheammin kuin riidellen. Siperia on opettanut meikäläistäkin tässäkin aika jäisellä kouralla  - varsinkin nettikeskustelujen osalta. 

Reilun vuoden saldo. Googlen tilasto sekoilee vuosien kanssa. Tilastointi alkaa keväästä 2010.
Luetuin juttuni käsitteli Niinistön virallista valokuvaa ja suuri kävijämäärä selittyy sillä, että Iltasanomien nettisivuilla on linkki kirjoitukseen. Kuten oli muuten myös Puusablogiin.
 Digikamera.netin luvuista on huomattava, että niissä on kuukaudet ovat eri liikenteen lähteitä. Digikamera.netin kautta sivuilleni on tultu yhteensä noin 30 000 kertaa. Toinen merkittävä  tulokanava sivuilleni on Sulantoblog. Tämän Matin kanssa olen ollut vielä vähemmän tekemisissä, joten en ole onnistunut hänenkään kanssaan toistaiseksi kehittämään riitaa. Sulantoblogissa on vakiolinkki sivuilleni.

Maanantain 9.7.2012 saldo noin klo 15.  Puusabloginkin kautta on 26 uteliasta käynyt kauhistelemassa valokuvausammatin alasajoa, merkittävästi enemmän kuin Sulantoblogin kautta. Toki digikamera.netin kautta kävijöitä on dekadi enemmän. 


ps. Viimeisen viikon ajalta poikkitieteellisen kävijätilastot näyttävät tällaisilta. 


Puusablogin iskujen määrä liikenteen lähteenä ei ole siinä mielessä vertailukelpoinen, että siellä on ollut linkitys poikkitieteelliseen vain 2 päivää, muissa kahdessa koko viikon. Vanhaa sanontaa mukaillen: "It Doesn't Matter What They Say, As Long As They Spell Your URL Right!"

31 comments:

  1. Minusta Jore ei sovellu ollenkaan Don Quijoten viitekehykseen - olihan D.Q.:n hommissa sentään jotain tolkkua, vaikkakin vain hänen omasta näkökulmastaan tarkasteltuna.

    Joren bloggauksen tasoista informaatiota olen nähnyt viimeksi 70-luvulla ollessani sijaisena peruskoulun yläasteella. "Ite oot" ja "Sinähän se olet mestari" -tyylisiä lausumia ja toisen töiden ivaamista ei yleensä noin puhtaana esiinny yli 16-vuotiailla; poikkeuksiahan tietysti on.

    ReplyDelete
  2. Älähän nyt tee liian hätäisiä johtopäätelmiä. Don Quijotea on luonnehdittu mm. seuraavasti.

    "Don Quijoten luonteenpiirteet

    Don Quijote on lämminsydäminen, hyvä ja herkkä herrasmies, idealisti ja maailmanparantaja, jolla on on nopeasti syttyvä, tulinen temperamentti - hän suuttuu joskus silmittömästi, mutta on tarvittaessa armollinen. Hän kukkuu aamulla anivarhain ja metsästää mielellään. Hän on ritarillinen ja haluaa auttaa hädänalaisia leskiä ja suojella neitsyitä. Hän on oikeudenmukainen, hyvin perusteellinen ja periksiantamaton, haaveisiin sortuva, fantasioihinsa katoava - höperökin eli hourupäinen omalla tavallaan ja jopa hulluuteen asti omalaatuinen ja suorastaan järkensä menettänyt. Don Quijote on rakastava ihminen - erityisesti hän rakastaa ja ihan palvoo kauniimpaa sukupuolta, naista. Hän on rohkea ja tarvittaessa uhkarohkea. Hän on vaatimaton ja pitää itseään vaeltavien ritarien joukossa arvottomana, kelvottomana ja kaikkein vähäisimpänä.

    Pikasilmäyksellä Don Quijote on hilpeyttä, ihmetystä ja naurua herättävä tragikoominen hahmo - pidempään ja syvemmin tarkasteltaessa hänestä löytyy suurta inhimillistä syvyyttä ja monitulkinnallisuutta, myös katkeruutta ja vakavuutta. Häntä on varsin mahdotonta lyhyesti määritellä ja asettaa joihinkin puitteisiin, sillä hänen kauttaan välittyy koko inhimillinen todellisuus ja ihmiskuvan kaikki puolet."

    ReplyDelete
  3. Jukka Siukonen9 July 2012 at 20:02

    Erityisesti tämä on hyvin luonnehtiva - tosin en tiedä ketä: "Hän on vaatimaton ja pitää itseään vaeltavien ritarien (free-kuvaajien?) joukossa arvottomana, kelvottomana ja kaikkein vähäisimpänä."

    ReplyDelete
  4. Juuri tuo kohta on hyvin luonnehtiva....

    ReplyDelete
  5. This comment has been removed by a blog administrator.

    ReplyDelete
  6. Jos Jore on don Puusa, niin täällä varmaan on hänen Sancho Panzansa, nimimerkki Hukkakuva.

    http://www.jarikahkonenportfolio.blogspot.fi/p/kuvat.html

    Uskollinen Joren arvostama aseenkantaja, joka ihmetteli suuresti, ettei don Jorea kutsuttu edes haastatteluun Hesarin kuvatoimituksen esimiestä haettaessa.

    http://puusa.blogspot.fi/2012/07/blog-post.html

    ReplyDelete
  7. Heikki Perttuli10 July 2012 at 10:35

    "Hän on vaatimaton ja pitää itseään vaeltavien ritarien (free-kuvaajien?) joukossa arvottomana, kelvottomana ja kaikkein vähäisimpänä."

    Jos joku arvelee, että yllä oleva luonnehdinta ei sovi don Joreen, niin hän on totaalisen väärässä. Ainakin alla olevan Jore-sitaatin valossa.

    "Korkeasti koulutetut ja minua merkittävästi paremmat valokuvaajat kuten hra Sulanto tekevät blogeissaan hienoja ja perusteellisia kameratestejä. Enhän minä nyt sellaisia osaa..."

    ReplyDelete
  8. Missä don Puusa viipyy? Jore vs. paha maailma -taistelut ovat netin parasta viihdettä. Odotan kuumana Irvikoiran viiltävää kommenttia debattiin. Yleensähän se vetää älyllisellä analyyttisyydellään muilta maton alta. Don Jore julistetaan voittajaksi - ainakin ritarin itsensä ja aseenkantajien mielestä.

    http://pjarvinen.blogspot.fi/2012/06/ensimmaiset-kuvat-canon-5dm3lla.html

    ReplyDelete
  9. Olisinpa tosiaan halunnut olla kärpäsenä katossa, kun Jore olisi Hesarin kuvatoimituksen esimiehenä astunut ensimmäiseen käskynjakoonsa. Olisiko esim. don Joren kanssa netissä nokkapokkaa käynyt Sami Kero laitettu aluksi vaikka kuvaamaan perunan kasvamista Sipoossa?

    ReplyDelete
  10. Kyllä sitä nyt on hauskaa Joren kustannuksella. Tosiasia kuitenkin on, että hän on vuoden lehtikuvan ja vuoden uutiskuvan ottaja. Mitähän Suvannolla on heittää tähän? Palkittuja tuokiokuvia Oriveden markkinoilta?

    ReplyDelete
  11. Itse asiassa on. Siis kuvia Oriveden markkinoilta. Ei tosin palkittuja, kun ne ovat vain omalla kovalevyllä. Kuvailen silloin tällöin satunnaisia aiheita vain omaksi ilokseni ja perhekuvia tietysti.

    Ei kai vuoden lehtikuva vuodelta 1984 ole pääsyvaatimuksena blogikirjoittajaksi. En ole lehtikuvaaja, olisi aika kummallista, jos minulla olisi voittoja vuoden lehtikuvakisoissa. Olen ollut kirjoittajana ja valokuvaajana useissa tieto- ja oppikirjoissa. Olen siinä mielessä kirjoittamisen ja valokuvaamisen ammattilainen, että saan elantoni (osan siitä) näitä harjoittamalla. Valokuvauksessa minulla on kaksikin ammatillista tutkintoa Visuaaliviestinnän Instituutista. Se on ammattimaiseen valokuvaukseen keskittyneistä oppilaitoksista arvostetuimpia. Ainakin minun aikanani sinne kutsuttiin luennoimaan ja pitämään työpajoja vain valokuvauksen ykkösnimiä. Kotimaisia ja ulkolaisia. Halukkaita tulijoita opettajiksi oli kuulemma kiusaksi asti.

    Sitä paitsi tämä on minun blogini. Saan kirjoittaa ja kuvata tähän juuri niillä eväillä, mitä minulla sattuu olemaan. Se tuntuu olevan joillekin kivenä kengässä.

    ReplyDelete
  12. Jukka Siukonen10 July 2012 at 21:50

    http://puusa.blogspot.fi/2012/07/blogwars.html

    Aivan selvästi ilmielävät don Jore ja hänen Sancho Panzansa! Käyvät keskenään keskustelua aidossa Cervantesin hengessä ihan omissa todellisuuksissaan, turvallisesti irti reaalimaailmasta. Don Jore ei halua ja Sancho Hukkakuva ei nähtävästi kykene näkemään Suvannon kuvien kontekstia.

    Sancho ei olisi kehdannut edes näyttää tällaisia kuvia, mutta tällaisia sentään kehtaa.

    http://www.jarikahkonenportfolio.blogspot.fi/p/kuvat.html

    ReplyDelete
    Replies
    1. Älähän Jukka yritä olla ilkeä, kun et kerran osaa. Katsos, jos kaksi todellista henkilöä keskustelee keskenään niin silloin vielä kenenkään todellisuustarkistus ei ole hajonnut vrt. omat maailmat. Vaikka nyt keskustelu ei sinun mieleesi olisikaan. Sinä tuskin käyt minkäänsortin mittapuusta.

      Sitten se sinun kontekstisi, osaat kai lukea ja päätellä, että sanoin mielipiteeni kuvasitaatin perusteella, joka ei välttämättä välitä kontekstia. Ei, koska se ei ole koko työn uudelleenjulkaisu vaan sitaatin tarkoitus on antaa vain käsitys työstä.

      Kontekstia tuskin tiedät itsekään, kunhan vain knoppailet hienoilla sanoilla. Pisteet alkuperäisyydestä: et sentään esiinny juristina tai poliisina. Älä myöskään yritä olla fiksu, kun et sitä kuitenkaan oikeasti ole.

      Ja ah kuinka tavanomaista, sitten nimittelet ja koetat aikaansaada somelle tyypillisen ilkkuvan koirakuoron tekemällä yleisen linkityksen portfoliooni. Et sitten keksinyt yhtä ainutta asiallista arvostelua valokuvistani? Annas kun arvaan, että mitä yleistävää lyttäystä käytät vastauksessasi...

      Kyllä on tässäkin hieno valokuvausblogi, ei varmasti tarvitse tulla toiste ellei tilastoissa näy viitteitä linkityksestä. Olette kaikki saaneet aikaan pitkät pätkät tekstiä täysin tyhjästä keskustelijoista keskustelemisestä, ilkkumisesta, nimittelystä ja lällättelystä. Minä olin tähän kaikkeen täysin osaton, kunnes joku anonyymi veti täysin mielivaltaisesti nimeni mukaan.

      Jos ette satu sitä tajuamaan, en ole läheskään kaikesta samaa mieltä Jore Puusan kanssa. Voisi sen siitäkin päätellä, kun joskus ihan lukisikin sen mitä olen kirjoittanut. Ettehän edes tajua, että olen kuvaava toimittaja ja että Jorella saattaisi olla siitä mielipide tai parikin.

      Hankkikaa elämä, ruvetkaa vaikka harrastamaan jotain kivaa. Valokuvaus on nykyään tosi suosittua eikä jokamiesluokan kameratkaan maksa paljon.

      Delete
    2. Jukka Siukonen11 July 2012 at 15:07

      Parahin Hukkakuva.

      Don Jorea lainatakseni: "Mitenkään rakentavaa ei toisten bloggaajien arvostelu ole, mutta hauskaa se on. Ja turpiin tulee takaisin yhtä varmasti kuin että bensan hinta nousee. Onneksi voi olla lukematta kollegoiden blogeja, jos alkaa liikaa kuumottaa."

      Harrastan valokuvausta, en ole valokuvauksen ammattilainen. Se estä minua lukemasta ja jopa kommentoimasta valokuvaajien blogeja. Se on harrastukseni ja hauska sellainen.

      Vertaukseni Cervantesin romaanin henkilöihin on puhtaasti allegorinen.

      "Don Quijoten henkilöhahmoa on usein tulkittu allegoriana tekijästä, sillä hän luo kirjoista oman todellisuutensa. Tällainen luovuus perustuu johdonmukaiseen itsepetokseen. Halut ja toiveet ajavat Don Quijoten tulkitsemaan todellisuutta nurinkurisesti. Siinä missä Sancho näkee vuohilauman, Don Quijote valmistautuu kohtaamaan hyökkäävän sotajoukon: ”Tämä johtui siitä, että hänen mielikuvituksessaan kuhisi alinomaa ja joka hetki taisteluja, noituuksia, tapahtumia, järjettömyyksiä, lemmenseikkailuja ja haasteita, joista ritariromaaneissa kerrotaan ja että kaikki, mitä hän lausui, ajatteli tai teki, tarkoitti sellaisia seikkoja.”

      Don Quijote elää kuvitelmansa todeksi – monesti kipein seurauksin kuten vuohiseikkailussa, jonka päätteeksi paimenet peittoavat ritariraiskan kivilingoillaan. Mikään määrä vastoinkäymisiä ei kuitenkaan horjuta Don Quijoten uskoa omaan todellisuuteensa. Tällä on lopulta se merkillinen seuraus, että todellisuus alkaa muuttaa muotoaan. Toiseen osaan tultaessa ei enää ole kyse yksinkertaisesta itsepetoksesta, vaan ritareita ja noitia alkaa toden totta putkahtaa esille vähän joka puolelta. Ihmiset Don Quijoten ympärillä ottavat osaa petokseen, mutta silloin petos ei enää pysykään yhden miehen fiktiona, vaan alkaa muuttaa todellisuutta. Valeritari rakastuu neitoon, joka hänen pitäisi hylätä, ja käskynhaltijaksi korotettu Sancho hallitsee neuvokkaammin kuin Salomo konsanaan.

      Romaanissa esitetään jatkuvasti kysymys siitä, onko Don Quijote aidosti hullu vai syvästi viisas. Kun hänet lopulta taivutetaan huomaamaan oma itsepetoksensa, mies vajoaa murheeseen ja riutuu pois. Kirjallisuuden ja kuvittelun iloista luopuminen johtaa kuolemaan, eikä puhdas järki voi korvata niiden jättämää tyhjiötä."

      "Moniäänisyys tarkoittaa myös moniarvoisuutta, mikä näkyy esimerkiksi siinä, miten Don Quijoten kuviteltu ritarius johtaa hänen ja Sancho Panzan väliseen ystävyyteen yli säätyrajojen. ”Syöt lautaseltani ja juot samasta astiasta kuin minä; sillä vaeltavasta ritarista voidaan sanoa samoin kuin rakkaudesta että se tasoittaa kaiken”, Don Quijote sanoo aseenkantajalleen, ja tasapuolisuuden nimessä tämä saa osansa herransa hulluudesta johtuvista pieksäjäisistä ja puukotuksista. Miesten välille syntyy vähitellen hellä ja huolehtiva suhde, jolle vetää vertoja vain Sanchon rakkaus aasiaan kohtaan. Sanchon harmoa ja Don Quijoten uskollista Rocinante-kaakkia kuvataan sellaisella myötäelävällä lämmöllä, että romaania voi pitää edelläkävijänä myös eläinten arvon tunnustajana." (Lainaukset Sanna Nyqvistin kirjan esittelystä)

      Ei Sancho Panzakaan siis ollut joka asiassa samaa mieltä don Quijoten kanssa. Siitä huolimatta hän "saa osansa herransa hulluudesta johtuvista pieksäjäisistä ja puukotuksista".

      Jos Jore Puusa ei ole Suomen don Quijote, niin kuka sitten? Sancho Panzan roolissa saattaa olla vaihtomiehitys.

      Delete
    3. Jaahas. Että nyt minä, joka olen yhä asiaan nähden täysin ulkopuolinen, saisin ihmisarvoni takaisin sanomalla Jorea don Quijoteksi? Ja samalla ilkkuvan naurun säestyksellä yhtyisin rinkinne ei niin kovinkaan tervehenkiseen puuhaan. Ei käy. Tuollaista arvoa minä en tarvitse, löytäjä saa pitää. Allegoriassasi ei ole päätä tai häntää, sillä eihän nyt puhuta jostakusta, joka ei ole ikinä julkaissut mitään tai jäänyt muuten ammatilllisesti keskeneräiseksi. Huvisi, olkoon sitten puheopillisia tahi kaunokirjallisia, saat kernaasti pitää. Olit silti pahemman kerran tietämätön, kun minut tähän asiaan sotkit. Mahtaapa harmittaa, kun et saanutkaan valokuviani pilkkaavaa koirakuoroa aikaan?

      Delete
    4. Jari Kähkönen kuvaava toimittaja vai? Missä mediassa juttujasi nykyään julkaistaankaan, itse en ole nähnyt missään?

      Delete
  13. Päivitin kävijätilastoa. Puusablog liikenteen lähteenä poikkitieteelliseen nousee kohisten kohti kärkeä. Odotetaan koko viikko, niin tilastot ovat samalla lähtlviivalla ja katsotaan sitten, mikä saitti on number one.

    ReplyDelete
  14. Kaikki Jore-fanit nyt asialle. Joren blogiin ja sieltä linkin kautta tälle saitille takaisin. Näin saamme Joren ykköseksi!

    ReplyDelete
  15. Ottamatta enempää kantaa siihen, kuka on Suomen tai edes valokuvauksen don Quijote, täytynee todeta, että tämä keskustelu on lähtenyt vähän omille teilleen. Kaikkihan lähti liikkeelle siitä, että nimeämällä Matti Harjun minun Sancho Panzakseni Jore tietysti ainakin epäsuorasti antoi minulle itselleen don Quijoten roolin. Minä vastasin siihen nimimerkki Sakaria mukailleen "Ite oot", mutta kuitenkin "Kaikella kunnioituksella". Don Quijote on nimittäin minusta komeimpia roomanihahmoja. Kaikessa hurjuudessaan ja demoneja vastaan taistelleessaan. Tätä vertauskuvallista rinnastusta ei sovi tehdä kehen tahansa vähän Gausiin käyrän huipusta suuntaan tai toiseen poikkeavaan. Sen voi antaa vain persoonalle isolla peellä. Jokainen voin mielessään pohtia, kuka voisi hypätä tämän Cervantesin roolihahmon ratsun Rosinanten satulaan- ja kenelle paremmin sopisi Sancho Pantsan Harmo-aasilla ratsastaminen.

    Suljen kuitenkin yleisen keskustelen tästä aiheesta ennen kuin se lähtee lopullisesti lapasesta.

    ReplyDelete
  16. ps. Don Joresta puheenollen kannattaa käydä lukaisemassa bloggaus Kulttuuri.

    Kun ollaan keisarin uusista vaatteista, kuten suuresta osaa taidevalokuvausta, pitkälti samaa mieltä, niin on helppo naureskella kuorossa: "Ruohoinstallaatio Taidekasarmin sisäänkäynnissä. Taiteilija, jonka nimeä ei ole mainittu on ikäänkuin dekoratiivisesti installoinut nonfiguratiivisen possessiivisuffiksin olevaisuuteen ja olevaisuudesta pois. Tribaalienergia eskaloituu centrifugaalisti postmodernin epikriisin kanssa transitoväylän logistiikaongelmaan. Kriisiajan urbaani ja lateraalisti ruraali yhdistelmä verifioi dekadenttia manuskriptiä hektisessä finessissä."

    Kaikkia tämäkään ei luultavasti naurata. Kuten sen kohteita. Minua nauratti.

    ReplyDelete
  17. pps. Kommenttini taidevalokuvista ja keisarin uusista vaatteista ei koskenut Tuusulan kuvia. Ne pitää käydä katsastamasta erikseen. Kyllä taidevalokuvauksessa löytyy hyvinkin täysissä pukeissa olevia kuvia - jopa kuvaajia. Tosin suosikkini taidevalokuvaajien maailmassa, eli Arno Rafael Minkkinen tunnetusti kuvaa itseään vaatteitta.

    ReplyDelete
  18. Ryhdyit sitten sensuroimaan?

    ReplyDelete
  19. En nyt varsinaisesti, mutta jotkin jänkkäämiset eivät lopu muuten kuin lopettamalla. Muutoin sana on vapaa tällä palstalla. Haistattelut yms. moderoin.

    ReplyDelete
  20. "Pikasilmäyksellä Don Jore on hilpeyttä, ihmetystä ja naurua herättävä tragikoominen hahmo - pidempään ja syvemmin tarkasteltaessa hänestä löytyy suurta inhimillistä syvyyttä ja monitulkinnallisuutta, myös katkeruutta ja vakavuutta. Häntä on varsin mahdotonta lyhyesti määritellä ja asettaa joihinkin puitteisiin, sillä hänen kauttaan välittyy koko inhimillinen todellisuus ja ihmiskuvan kaikki puolet."

    Kaiken uhallakin laitan tämän. Minusta on ilmiselvää, että Jore Puusa on valokuvauksen don Quijote. Olisiko Suvanto sitten blogien Cervantes? Ainakin Wikipedian perusteella: "Cervantesin huumori, ironinen ote ja romaanin runsas metafiktiivinen sisältö ovat keränneet runsaasti ihailijoita ja jäljittelijöitä kautta aikojen."

    ReplyDelete
  21. Menkööt nyt vielä tämän kerran. Lainaan Antti Tuuria: "Kun kehutaan, se on kivaa, kun haukutaan, se on ikävää."

    Sanottakoon kuitenkin varmuuden vuoksi, että Jore itse on kirjannut ylös don Joren huimat seikkailut valokuvauksen ihmeellisessä maailmassa. Minulla ei ole niihin tarinoihin muuta osaa ja arpaa kuin olla joskus hyvin vaatimattomassa sivuroolissa ammattivalokuvauksen alasajana Suomessa. Yhtenä monista.

    ReplyDelete
  22. Todella hupaisaa luettavaa blogien Cervantesilta. Kun vielä saataisiin don Jore mukaan, niin siitähän se kesäriemu repeäisi. Jostain kumman syystä irvistävää koiraa vain ei näy, ei kuulu.

    ReplyDelete
  23. Jore kertoo blogissaan, että


    1. EN julkaise anonyymejä kommentteja
    2. EN niitäkään, joissa on etunimi -mutta ei sukunimeä.
    3. EN pidä pahana jos allekirjoituksessasi on hyvän tavan mukaan paikkakuntasikin.
    4. EN kommentoi tai kirjoita sivuille tai blogeihin, joissa hyväksytään anonyymit kommentit ja tekstit.
    5. EN julkaise ainuttakaan kommenttia, jossa käsitellään toisten kommenttien kirjoittajaa ja blogistia.

    Hyviä periaatteita. Tosin saattaa rajata Joren kommentoinnin jatkossa aina harvoihin blogeihin. Sen lisäksi Joren periaate 5. ei näköjään koske Suvantoa? Häntä saa kommenteissa käsitellä, mieluiten negatiivisessa valossa.

    Matti Äyräs
    DI
    Berlin

    ReplyDelete
  24. Jukka Siukonen13 July 2012 at 20:01

    Jore: "Kirjoitan säälimättömän julmasti ja totta niistä, jotka tuhoavat nuorten journalistien työllistymismahdollisuuksia tai saavat aikaan freetyön vaikeutumista."

    Minä: "Olen aina kavahtanut niitä, joilla on kyky nähdä totuus ja kertoa se muille tämän kyvyn omaamattomille. Tällaisia ovat uskonnolliset johtajat, poliitikot ja Jore Puusa, muun muassa. Me ilman tätä lahjaa olevat joudumme tyytymään vain mielipiteitten esittämiseen."

    ReplyDelete
  25. Olisiko niin, että joku olisi sanonut Jorelle: "Tuu Jore pois, siellä on isojen poikien peli!"

    ReplyDelete
  26. Ottamatta kantaa siihen kuka on Suomen don Quijote, on syytä huomata, että don Quijote oli Kekkosen lempikirja ja päähenkilö hänen kirjallinen suosikkihahmonsa. Tätä taustaa vasten ei nimeäminen Suomen don Quijoteksi voi olla loukkaus, vaan kunnianosoitus. Kannattaa kuunneella 49-vuotiasta Kekkosta.

    ReplyDelete
  27. Päätän tämän bloggauksen kommentoinnin tilastokatsaukseen. Paltaan uusissa valokuvausmerkeissä.

    http://timosuvanto.blogspot.fi/2012/07/tilastollinen-viikkokatsaus.html

    ReplyDelete