Poikamme maalla, merellä ja ilmassa

Monilla ystävilläni on hienoja ja kalliita harrastuksia. Yksi purjehtii, toisella on oma lentokone ja kolmas harrastaa englantilaisia autoja. Erityisen hienoksi nämä harrastukset tekee se, että niissä käytetään SI-järjestelmään kuulumattomia yksiköitä. Mitä enemmän, sitä hienompi harrastus.

Autoilevalla ystävälläni on autossaan tietysti mailimittari sekä nopeutta että ajettua  matkaa näyttämässä. Auton polttoaineen kulutuksen hän ilmoittaa yksikössä maileja gallonalla, muistaen tietysti valistaa kuulijaa sillä, kyseessä on englantilainen eikä jenkkigallona.

 Vanhat englantilaiset autot on hieno harrastus. Pitää vain muistaa, että jäähdyttimestä vuotaneen veden määrän korvaaminen pitää laskea brittiläisinä gallonoina.

Lentävällä ja purjehtivalla ystävilläni on paljon yhteistä. Kuten kuljetun matkan ilmoittaminen merimaileina ja nopeuden solmuina. Lentokorkeutta ei kerta kaikkiaan kukaan itseään kunnioittava lentäjä voi ilmoittaa muuten kuin jalkoina. Lentolupakirjaa ei varmaan heruisi, jos erehtyisi käyttämään metrejä tai kilometrejä. Lämpötilan muuttaminen päässä laskien Celsius ja Farenheit asteiden välillä kuuluu jokaisen manner-eurooppalaisen ja anglo-saksisen maailmojen välillä sukkuloivan ydinosaamisalueeseen.

 Purjehtiminen on harrastuksista hauskimpia. Solmujen muuttaminen SI-yksiköiksi tuottaisi laskennallisia ongelmia, joten pitäytyminen koko ajan oikeissa meri- ja ilmailuyksiköissä on turvallisinta. Ei tule karahdettua niin helposti karille.

 Solmut ja jalat pitää olla lentäjällä selkärangassa, jotta voi keskittyä olennaiseen. Koneen pitämiseen ilmassa ja ennen kaikkea hallittuun alastuloon.

Summa summarum. Eksoottisten ja etenkin SI-järjestelmään kuulumattomien yksiköiden käyttö erottaa hienot harrastukset rahvaan harrastuksista. Mitä useammin tavallinen pulliainen on ulkona kuin lumiukko oikeiden harrastajien jutuista, niin sitä hienompi harrastus.

 Mikään ei ole ikuista. Lentokoneenkin mittaristossa voi olla nykyään lämpötila sekä farenheiteina että celsiuksina. Nopeudet ovat vielä vain solmuina ja maileina tunnissa. Jotain rajaa sentään.

Mutta miksi tyytyä perinteisiin hienoihin yksiköihin? Harrastajien ja ei-harrastajien välistä aitaa voitaisiin hyvin korottaa ottamalla käyttöön uusia eksoottisia, mutta käytössä olevia yksiköitä. Tässä listaa hyvistä ehdokkaista.

Tilavuuden yksikkö boisseau on ranskaa ja kaikki ranskalainen on a priori hienoa. Boisseau on ranskalainen vastine anglo-saksiselle bushelille, joka puolestaan on siinä mielessä joustava yksikkö, että sen suuruus vaihtelee eri paikoissa kuten gallonankin.

Myös toise on riittävän monitulkinnallinen pituuden yksikkö, sillä sen arvo vaihtelee paikasta ja ajankohdasta riippuen. Alkuperä on kuitenkin ranskalainen ennen Ranskan vallankumousta. Jos kerrot menopelisi kuluttavan 5 boisseauta sadalla toisella, niin luultavasti pääset aika äkkiä eroon jonnin joutavista teknisiä asioita tiedustelevista moukista. Ainakaan heillä ei ole aavistustakaan, mikä kulutus oikeasti on.

Furman on kulman yksikkö. Kulmiahan tarvitaan sekä lentämisessä että purjehtimisessa. Yksi furman on 1/ 65536 osaa täydestä ympyrästä. Kun pyytää jotakuta harrastukseen vihkiytymätön kääntymään 16 384 furmania, niin luultavasti huuli menee pyöreäksi. Korkeintaan voi paljastaa tietämättömyytensä kysymällä, että liittyykö se jotenkin psykiatri Ben Furmaniin.

Pinta-aloissa hyvä ja sopivan vaikeasti hahmotettava yksikkö on Kanadassa käytetty prinssi edvardin saari. Jos joku kysyy purjehtijalta, kuinka paljon tämä on kesällä purjehtinut, niin vastaus “Prinssi Edvardin saaren kokoisella alueella” pudottaa kysyjän varmasti kartalta. Tässä kontekstissa yksikkö on siinäkin mielessä hyvä, että purjehtivan ystäväni vaimo on kotoisin juuri kyseiseltä saarelta. Prinssi edvardin saaren ei-tasamitallinen monikerta on siperia, joka on kaksi ranskaa.

Minun nuoruudessani poliittisesti epäkorrektiin vitsiin liittyi ajan yksikkö ulb. Se kun oli se aika, joka itäsaksalaisilta menee keskimäärin laittaa radio kiinni, kun kuuluttaja kertoo seuraavaksi puhuvan puoluesihteeri Walter Ulb(richtin).

Kun tämä taitaa mennä ohitse nuoremmilta lukijoilta, niin annetaan toinen hyvä ajan yksikkö. Se on klik eli 1,2 minuuttia. Sitä käytetään fantasiasarjakuvista tutussa IDW-maailmassa. Älkää kysykö enempää.

Hyvä yksikkö on myös pain eli kipu. Sen kalibrointi perustuu kivun tuntijan omiin tuntemuksiin ja tarkkailijan havaintoihin. Kipu-asteikon nollakohtana näissä harrastuksissa olisi bensan hinnastakin tuttu kipukynnyksen ylittyminen. Harrastajalla tämä kynnys on aika korkealla.

Näillä varmaan pääsee alkuun. Hyviä vähän käytettyjä epästandardin mukaisia yksiköitä on maailma täynnä. Niistä vain valitsemaan.

ps. Jos joku kuvittelee, että yritän jotenkin naljailla ystävilleni, niin hän on totaalisen väärässä. Näiden ystävien siivellä pääsen itsekin kokemaan vauhdin hurmaa niin maalla, merellä kuin ilmassakin. iimeksi mainitussa elementissä ihan konkreettisesti siivellä ja vielä monikossa.