James Hirvisaari (Sarvihiiri sananmuunnoksena) on mukamas
mamu-vastainen. Kattia kanssa. Ihminen paljastaa tiedostamattaan todellisen minänsä
tavalla tai toisella. Hirvisaaren kohdalla se tapahtuu hänen nettisivustonsa
kautta.
Millainen voi olla sellaisen mamu-kriittisen poliitikon katu-uskottavuus,
joka laittaa nettisivunsa yläpalkkiin kansallislintumme laulujoutsenen sijasta Suomeen hyvin sopeutuneen tulokaslajin, kyhmyjoutsenen?
Kysyn vain.
"Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä,
josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Perinteisesti
sitä on pidetty Eurooppaan tuotuna vieraslajina, mutta vuonna 2010 julkaistun
tutkimuksen mukaan Britteinsaarilta ja Alankomaista on löydettu fossiileja ja
subfossiileja, jotka osoittavat lajin eläneen kyseisillä alueilla
yhtäjaksoisesti koko jääkauden jälkeisen ajan, eli noin 11 000 vuotta. Itämeren
alueelta löytöjä on vähemmän, mutta niiden perusteella tiedetään kuitenkin
kyhmyjoutsenen eläneen Tanskassa, Ruotsissa ja Puolassa jo kivikaudella.
Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko
Suomenlahdella, kaukana Perämerellä ja useilla sisävesillä. Kanta Suomessa on
varsin nuori, eikä esihistoriallisia löytöjä tunneta. Ensimmäiset
kyhmyjoutsenet tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät
myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna 1934. Laji
on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti, ja tällä hetkellä pesimäkannan
kooksi arvioidaan noin 8 000 paria.
Kyhmyjoutsen ei ole varsinainen muuttolintu, mutta vesistöjen
jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille."
Joutsenkuvat Wikipediasta
Lennossa kyhmy- ja laulujoutsenen erottaa nokan väristä ja kyhmyjoutsenen nokassa olevasta mustasta kyhmystä.
14 kommenttia:
Gentlemen, this reminds me.... No joo, Hirvisaaren lahjomattomuudesta tuli mieleen vanha juttu - tosi vanha.
Vanhapiika pyrki taivaaseen, kun se päivä oli tullut. Portilla Pietari kyseli kuulumisia ja varsinkin ansioita - on näkemyksiä, joitten mukaan taivaaseen ei kävellä kuin hollitupaan, vaan portilla pitää esittää ansioluettelo, josta olisi hyvä löytyä muutama ansiokas asia. No, vanhapiika esitti ansionaan, että on aina elänyt siveellistä ja nuhteetonta elämää, eikä ole koskaan miehelle antautunut. - Onks kukaan pyydellyt, kysyi Pietari. -No, itse asiassa, ei, oli vastaus. - Sitten sitä ei lasketa, totesi Pietari ja viittasi alamäen suuntaan.
Lahjomatonkin kai voi ihminen olla kahdesta syystä - ei ole ottanut tarjottuja vastaan, tai kukaan ei ole tarjonnutkaan.
Ja edelleen... Suomalaisesta korruption vähäisyydestä kertoo jotain sekin, että vaikka olin vuosikymmeniä asemassa, jossa olisin voinut kirjoittaa jollekulle vaikkapa perusasteen koulutuksen päättötodistuksen milloin vain, iltahämärässä, ei koskaan kukaan ehdottanutkaan. Peruskoulun tai keskikoulun todistuksella oli melkoinen arvo aikoinaan, mm. valtion virkoihin saattoi saada vakinaisen nimityksen. Esim. posti oli paikka, johon vakinaisen työn saaminen edellytti keskikoulun oppimäärää, ja sellaisen kyselijöitä oli.
Ehkä joku olisi hieman opastettuna sille tielle lähtenytkin, mutta katsoin, että niin suurista summista ei kuitenkaan ollut kysymys (persaukista sakkiahan se), että olisi kannattanut antaa omistajaohjausta. Muutamaan mummon tonniin se olisi jäänyt kuitenkin, eikä turha nuukuus tai pikkuvarkaus kannata koskaan.
Odottelin kuitenkin, että joku joskus olisi edes yrittänyt. Mutta ei, turhaan. En pääse sanomaan, että olin lahjomaton virkamies - tai no, samalla tavoin kuin Hirvissaarikin, lahjomaton kyllä - mutta vain siitä syystä, ettei kukaan vaivautunut.
Hirvisaaren nettisivuilta voi käydä lukemassa hänen ansioitaan. Ylioppilas Simonkylän lukiosta 1979 (onneksi sentään vain päivälinjalta), Muutos 2011 eduskuntaryhmän puheenjohtaja (ja ainoa jäsen), veturinkuljettaja ja teologian ylioppilas.
Huomio ei voi olla kiinnittymättä siihen, että ura on sitten ylioppilaaksi pääsyn ollut kovin laskujohteista. Joka pojan toiveammatista kansan silmissä ammateista toiseksi vähiten arvostettuun (juuri ennen paimenta), eli poliitikoksi.
Sen verran takaisin vetoa, tai mitä lienee... peruskoulun oppimäärän saattoi suorittaa monissa oppilaitoksissa, mm. useissa kansanopistoissa. Lukioon pyrjkijät toivatkin sitten aika kummallisia papereita, joiden otsikkona oli "Peruskoulun päättötodistus" tai jopa "päästötodistus". Olen nähnyt sellaisenkin, pitkään säilyttelin kopiotakin, jossa ei ollut ainuttakaan numeroa - siis arvosanoissa, päiväys kyllä. "Suoritettu" oli merkintänä. Kai niistä olisi voinut rikosilmoituksen tehdä, mutta jostain syystä homma kuittautui naureskelulla. Jälkiviisauden valossa ehkä olisi pitänyt valita toinen linja, nythän niillä kulmilla on kokonaisia kuntia kusessa, kun samaa holtittomuutta sovellettiin laaja-alaisemmin ja sitten valtio perii avustuksiaan takaisin.
Päiväpuolella oli monenlaisia ketkuja, eikä vain oppilaissa... ;)
Löyhästi nyt tähän teemaan liittyy, mutta kerrottakoon kuitenkin. Minua on kerran koetettu lahjoa vähän parantelemaan ylioppilaskirjoitussuoritusta. Vaikka se tehtiin vähän kuin vitsin varjolla, niin oletin siinä olevan totta enemmän kuin toinen puoli. Koe kun oli lähdössä yo-tutkintolautakuntaan selvänä improbaturina ja sellaisena se sieltä myös tulisi. Vaikka ihmepelastumisiakin on tullut nähtyä. Alin minun aikanani ollut matikan kokeen läpipääsyraja oli 7/60 pistettä.
Totesin ehdottajalle, että sellaista summaa sinulla ei olekaan, jolla minun kannattaisi riskeerata virkani. Siihen asia jäi. Kyseinen jo vähän iäkkäämpi mieshenkilö otti lusikan kauniisti käteensä ja läpäisi matematiikan ylioppilaskokeen - seuraavana syksynä.
En muuten ymmärrä tuota paimenen ammatin aliarvostusta. Vastuu eläinten hyvinvoinnista on aika suuri ja vaativa.
Nykyinen hallituskin osoittaa toimillaan kiistattomasti, että vastuuta ei ole mistään.... Arvottaisin paimenen kyllä aika lailla korkeammalle kuin ministerin. Niin työn vaativuuden kuin sen sisällään pitämien vastuidenkin osalta.
Paimen taisi olla pahnanpohjimmaisena jossain vähän varhemmissa kyselyissä. Nyt se on ovelta ovelle myyjä.
Sakarin kanssa samaa mieltä paimenista. Viimeksi tuli nähtyä ja kuvattuakin Romaniassa. Arvostan kaikkea sellaista, mikä on oikeaa työtä ja johon minusta itsestäni ei ainakaan ihan helposti olisi.
Samaa voi sanoa myös kiertävistä kauppiaista, joita niitäkin oli lapsuudessani runsaasti. Rankkaa puuhaa ja vain parhaimmat pärjäsivät. Kuten myös kiertävät kirjakauppiaat, joihin sain tuntumaa opettajaurani ensimmäisinä vuosina. Myivät minullekin pari kirjasarjaa, joista ei nykyään pääse eroon edes maksamalla itse. Ajat muuttuvat.
Siinä arvosteluvaiheessa saattaisi tosiaan joskus aika pieni korjaus parantaa tilannetta olennaisesti. Laskutehtävissä joku merkin - korjaaminen muotoon + on aika vähäinen kynänliike, ja ääritapauksessa pelastaisi opiskelijan. Epäilemättä vastaavaa on joskus jossain tapahtunutkin, mutta paljastumisen mahdollisuus on pieni. Enemmän kai huijauksia liittyi tehtävien vuotamiseen tiedoksi jo etukäteen, ja sehän olisi helppo juttu niitä säilytteleville.
No, se, ettei korruptiota ole tyrkytetty, johtuu tietysti vaatimattomasta asemastamme. Kunnan esim. kaavoituspuolen ratkaisujen mukana liikkuvat rahat ovat sitten sellaisia, joihin saattaa liittyä kokonaan toisenlaisia juttuja.
Joopa joo - nyt uskaltaa jo sanoa.... Naisvaltaisella alalla jonkinlaisena tynjohtajana toimineena arvostan aika korkealle ammattihenkilön, joka saa kymmenien lehmien lauman kulkemaan haluamaansa suuntaan.
Meneekö tässä paimen ja kellokas vähän sekaisin?
Toivottavasti eivät ainakaan sekaannu.
Hirvisaaren myönteistä asennetta monikulttuurisuuteen kuvaa sekin, että hänen kreikkalaisia taivutuksiaan hehkutetaan asiaan liittyvässä mediassa:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/politiikka/12689-james-hirvisaari-on-esikuvallinen-kreikan-taivuttaja
Mitä isot edellä?
http://static.iltalehti.fi/uutiset/17417102_503_uu.jpg
Lähetä kommentti