Lukeeko näitä juttuja kukaan?

Olen pitänyt tätä blogia vuoden 2010 helmikuusta, siis reilut 3½ vuotta. Bloggauksia on kertynyt kaiken kaikkiaan 378. Pyörein luvuin siis sata per vuosi. Aiheet ja niiden käsittely on ollut nimensä mukaisesti aika poikkitieteellistä. Siis laidasta laitaan.

Kirjoituksiani on kommentoitu kohtuullisesti. Joitakin runsaastikin, mutta monet ovat jääneet kokonaan vaille muuta näkökulmaa kuin omani.  Koska blogillani ei ole kaupallisia päämääriä, ainakin ne ovat hyvin minimaaliset, niin kirjoittelen aiheista, jotka kiinnostavat minua itseäni. Minusta se on ainoa järkevä lähtökohta ylipäänsä kirjoittamiselle. Vaikka suuret lukijamäärät eivät ole tämän blogin keskeinen tavoite, niin toki toivoisi sen tavoittavan muitakin minun mieltäni kutkuttavista aiheista kiinnostuneita. Siksi olen heitellyt infotäkyjä tarpeen mukaan vähän sinne ja tänne.

Todellisten lukijoiden määrää on vaikea arvioida. Blogilla on Googlen oman statistiikka, mutta sen luotettavuus on vähän  sitä sun tätä, kuten kohta tullaan näkemään. Päätinkin viikon ajan tarkkailla vähän statistiikkaa ja sen lisäksi heitin yhteen bloggaukseen vielä pari pientä porkkanaa. Mielipidekyselyn ja siihen vastanneiden kesken kolme kirjapalkintoa.

Tässä tuloksia.

Googlen statistiikka koko ajalta. Tästä voitaneen käyttää vanhaa määritelmää:  valhe, emävalhe, tilasto. Kun aloitin blogini vuonna 2010, niin lkujioita ei ole millään voinut kertyö toukokuusta 2007 alkaen. Muutenkin koko ajan kattaviin lukuihin pitää suhtautua hyvin kriittisesti. Tämän mukaan sivuilla olisi ollut keskimäärin 500 lukijaa päivittäin. Todellinen luku lienee 50 hujakoilla. Suosituin aihe oli kuitenkin presidentti Niinistön virallisesta valokuvasta kertova bloggaus. Siihen oli linkki Ilta-Sanomien verkkolehdessä. Passikuvia googlanneet tuskin ilahtuivat päästessään minun sivuilleni. Otsikossa olevien sanojen Jumala ja Marimekko vetovoimat ovat myös aika ilmeisiä. Uskovia lennähtää  aina ajoin blogiini kuin lintuja päin vaaleaa ikkunaruutua. Suunnilleen samalla seurauksellakin. Pökerryksen jälkeen heti siiville, kun ne jälleen kantavat.

Koko ajan tilastoa edelleen. Se näyttää, mistä poikkitieteellisen blogin sivuille on siirrytty ja millä hakusanoilla sinne on päästy - yleensä eksytty. Siirtyminen blogin sisällä on kolmanneksi yleisin. Hakusanoilla timo suvanto tai suvanto blog on varmaan osaksi tavoiteltukin tätä blgia, mitä tuskin voi sanoa monesta muusta listalla esiintyvästä. Jore Puusa on nimi, joka vetää ammattivalokuvauksen tuhoajia puoleensa kuin raato korppikotkia. Poikkitieteellinen blogihan on tunnetusti tämän agendan johtavia alustoja.


10-kärjessä koko ajalta. Osa luvuista on paremmin yhteneviä todellisten lukijoiden määrän kanssa, osa taas ei. Valokuvaus kiinnostaa.

Tilastoa aikaväliltä 21.10.-28.10.2013. Olettaisin vasemmalla olevien lukujen olevan ainakin sinne päin, kuinka monta kertaa sivuilla on käyty.

Tämä tilasto paljastaa karun totuuden. Eniten sivuilleni tullaan googlettamisen seurauksena. Mutta kun katsotaan hakusanoja, niin  suurimmassa osa niistä on varmaan etsitty ihan jotain muuta poikkitieteellistä näkemystä.

Valokuva-aiheisiin juttuihini linkittää lähes säännöllisesti digicamera.net. Sen vetäjä Matti Harju on entinen oppilaani ja minä ilmoittelen hänelle aina, kun poikkitieteellisessä on jotain valokuvaa käsittelevää. Joten digicamera.netin kautta tulevat ovat todellisia lukijoita, eivät sattumalta blogiin eksyneitä. Valokuva-aiheiset jutut ovatkin ylivoimaisesti luetuimpia bloggauksiani. Osin aiheensa, mutta suureksi osaksi digicamera.netin ansiosta.

Puffaan juttujani facebookissa, joka näyttää olevan aika hyvä lähde. Lisäksi olin kommentoinut tällä viikolla Katleena Kortesuon Ei oo totta blogissa ja Jari Parantaisen Potitasta blogissa. Kommentoijan nimi on linkki hänen omaan blogiinsa, joten niitä tulee myös ihan oikeita lukijoita.

Kaikki com-päätteiset facebookia lukuunottamatta ovat erilaisia robotteja. Niiden antamilla tilastoluvuilla voi huoletta pyyhkiä mitä epäsopivaa nyt sattuu ensimmäisenä tulemaan mieleen.

Kaiken kaikkiaan viikon aikana yllä olevilta sivustoilta on tultu poikkitieteelliseen noin 1000 kertaa. Niistä noin 420 on tullut tarkoituksella, siis vajaat 600 on erilaisia harhaiskuja.

Viikon aikana  käydyimmät 10 kärjessä. Näiden taas uskoisin olevan aika lailla todellisia, sillä ne ovat kaikki tuoreita.  Vain "Aikauslehtikatsaus vuodelta 1958" on robotin käyntien jäljiltä.

Erilaiset robotit koluavat myös blogeja ja lähettävät sitten blogin pitäjälle postia. Nämä vääristävät kävijätilastoja varmaan aika merkittävästi. Poistamalla sp-osoitteen niistä varmaan pääsisi eroon, mutta minulla ne suodattuvat automaattisesti roskapostiksi.


Sitten lopullinen testi. Bloggauksen "Valokuva vai "vain" valokuva" lopussa oli uhen ruksauksen vaativa kysely. Lukijoita yllä olevan mukaan on ollut 407, heistä kyselyyn asti pääsi 34. Siis alle 10%. Kirjapalkintojen arvontaan osallistui osoitteensa lähettämällä 15 henkilöä.  Kommentteja tuli 7, näistä vain yksi nimellä. Nämä luvut kertovat minusta sittenkin kaikkein luotettavimmin lukijoiden kiinnostuksesta. Sitä on, mutta ei mitenkään ylipursuavasti.

Blogi on siinä mielessä kuin sanomalehti. Bloggauksen herättämä mielenkiinto  on hyvin ohimenevää. Esimerkiksi tämän bloggauksen 407 lukijasta 290 kävi lukemassa blogia sinä päivänä, kun siitä oli maininta digicamera.netissa, seuraavana päivänä 78 ja sen jälkeen olikin aika hiljaista.

Johtopäätökset? Tee parempia ja mielenkiintoisempia bloggauksia? Hyvä neuvo, mutta kuten jo totesin, niin kirjoitan niistä aiheista, jotka ovat minusta mielenkiintoisia. Jos olen siitä johtuen marginaalissa, niin ei se ole minusta kovin uutta ja outoa. Olen ollut enemmän ja vähemmän siellä koko ikäni.

Kirjapalkinnot on arvottu ja kirjat lähetty arvan suosimille.