Sunday, 27 October 2013

Talviaikaan siirtymisen onni ja autuus




Kesäaika eri alueilla: sinisellä alueet, joissa kesäaika on käytössä, oranssilla alueet, joissa se on ollut aikaisemmin käytössä, punaisella alueet, joissa se ei ole koskaan ollut käytössä. Huomiota kiinnittää päiväåntasaajaseudun runsaat punaiset alueet. Eivätkö ne ole tutustuneet miniseri Kyllösen tavoin tutkimuksiin ja ymmärtäneet kesäajalla olevan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. 
Kun viimeksi kirjoitin aiheesta, niin Venäjällä oli vielä kesäaika. Eivät kaikki päätökset siellä näköjään ole epärationaalisia. Ainakin tässä asiassa Putinin Venäjä kulkee omia itsenäisiä polkujaan. 


Kokoomuksen Nykypäivän verkkolehdestä poimittua.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) luopuisi kesäajasta.

Heinonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko hallitus valmis käynnistämään selvityksen kesäajasta luopumiseksi.

Suomi siirtyy kesäaikaan aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuu kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Suomi otti kesäajan käyttöön vuonna 1981. Muutosta perusteltiin energian säästöllä kun auringonvalo riittää myöhempään sekä aikaeron säilyvyydellä tärkeimpiin kauppakumppaneihin.

"Nykyisin työelämä toimii 24/7-periaatteella, ja niin sanotulla virastotyöajalla ei ole enää suurta merkitystä digitalisoituneessa globaalissa tietoyhteiskunnassamme", Heinonen kirjoittaa kirjallisen kysymyksensä perusteluissa.

Heinonen perustelee ehdotustaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksellä. Sen mukaan kesäaikaan siirtyminen häiritsee ihmisten yöunta tekemällä siitä katkonaista sekä kevyempää. Tämä vaikuttaa samalla vireystasoon sekä työtehtävien suorittamiseen.

Kansanedustajan mukaan tutkimuksissa on myös esimerkiksi havaittu, että esimerkiksi sydäninfarktien määrä lisääntyy aina keväisin ja syksyisin kelloja siirrettäessä.

"Kellojen siirtämisestä aiheutuu myös paljon vaivaa ja sekaannuksia, ja lisäksi se kuormittaa yhteiskuntaa sekä yksilöä", Heinonen sanoo.

Hän huomauttaa myös, että kesäaikaan siirtyminen on ongelma myös eläinten parissa, erityisesti maatalousaloilla.

"Eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, vaikka ympäröivä yhteiskunta muuttaisi elämänrytmiään. Tuotantoeläimien rytmiä pyritään tiloilla muuttamaan porrastetusti, mutta tästäkin huolimatta ajan muutos voi olla liian suuri rasitus. Tiettyihin ruokinta- ja lypsyaikatauluihin tottuneet eläimet kärsivät kesäaikaan siirtymisestä, ja muutos on havaittavissa esimerkiksi maitotuotoksen laskuna ja stressitason nousuna", Heinonen kirjoittaa.

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) vastauksesta käy ilmi, ettei kesäajasta hänen mielestään ole syytä luopua.

– Tutkimustulokset ovat jossain määrin ristiriitaiset ja riippuvat siitä, mitä tutkimuksissa on erityisesti painotettu. Aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella kesäajalla on arvioitu joka tapauksessa olevan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Kesäajalla on vaikutusta muun muassa liikenneturvallisuudelle, Kyllönen katsoo vastauksessaan.

Heinonen on pettynyt siihen, ettei ministeri käsittele kesäajasta työelämälle, maataloudelle ja kotieläimille aiheutuvia haittoja.

Kyllönen muistuttaa vastauksessaan, että toimivalta kesäaika-asioissa EU:ssa kuuluu unionille. Heinosen mielestä EU:n päätöksentekoon voi vaikuttaa "jos olisi halua ja tahtoa".


Kyllösen vastauksessa minua huolestuttaa kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että poliittisten päättäjien on näköjään koko ajan helpompi mennä EU:n selän taakse. Kyllähän me muuten, mutta kun EU:ssa on päätetty toisin (meidän puolestamme).

Toinen Kyllösen vastauksessa minua huolestuttava seikka ei ole sinänsä mikään yllätys. Tutkimuksia kun löytyy alalta kuin alalta joka lähtöön. Ei ole sellaista agendaa, ettei sitä tukevia tutkimustuloksia löytyisi, ja jos ei löydy, niin sellainen tilataan. Vaikka Himaselta tai Boston Consulting Groupilta.

Kuten Kyllönen sanoo, niin kesäajan vaikutuksista on hyvin ristiriitaisia tutkimuksia. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että nämä ristiriitaiset tuloksia antaneet tutkimukset (voivathan tutkimuksetkin toki olla päämääriltään ristiriitaisia) ovat kesäajan hyötyjä kartoittavia. Niin energian säästöistä kuin liikenneturvallisuudesta tehdyissä tutkimuksissa on kesäajan merkityksestä niihin saatu hyvin erilaisia tuloksia. Sen sijaan kesäajan haitoista ollaan paljon enemmän yksimielisiä. Kellojen siirtelyä ja siitä koituvia välittömiä seuraamuksia tuskin kukaan voi vakavalla naamalla väittää positiiviseksi vaikutukseksi. Sitä, että syksyllä saa siirron seurauksena nukkua vähän pidempään, en laske oikeiden hyötyjen joukkoon.

Oltiin EU:ssa mitä mieltä tahansa, niin mitä pohjoisemmaksi siirrytään, sitä vähemmän kesä- ja talviajan kanssa pelaamisesta voisi olla mitään todellista hyötyä. Lapissa on valoisaa koko kesän ja vastaavasti pimeää tai ainakin kaamoksen tasaista hämärää pitkän aikaa talvella. Lappilaiset saavat tästä kellojen siirtelystä osakseen vain sen varmasti huonot puolet.

Otan esille vielä yhden tapauksen, joka satunnaisuudestaan huolimatta kuvaa hyvin niitä potentiaalisia riskejä, joita kesä- ja talviajan vaihtumiseen sisältyy. Vaimoni oli tässä hiljattain matkaoppaana Englannissa. Matkalla oli pariskunta, jonka mies oli saanut pari vuotta sitten aivoinfarktin. Hän oli toipunut siitä kohtuullisesti, mutta olisi luultavasti toipunut vielä paremmin ilman seuraavaa epäonnista tapahtumien ajoitusta.

Infarkti oli nimittäin sattunut sellaisena päivänä aamuyöstä, jolloin talvi- ja kesäaika vaihtuu. Aivoinfarktia hoidetaan yleensä liuottamalla veren aivoissa tukkivaa hyytymää. Liuotuksen onnistumisessa on keskeistä oikea annostus ja se taas riippuu oleellisesti siitä, milloin infarkti on tapahtunut. Yöllä hädissään miehen vaimo ei ollut tajunnut kellojen siirtoa ja oli ilmoittanut vahingossa väärän ajan. Sairaalan kello ja hyytymä miehen päässä kävivät siis eri aikaa.

On tietysti vaikeaa sanoa, kuinka merkittävä tämä sekaannus oli tapahtumien kulussa. Ainakin minun, joka olen toisen käden kuulopuheiden varassa, mutta tuskin tästä aikasekaannuksesta mitään hyötyä oli. Ainakin avioparille ja heidän omaisilleen jäi paljon jossiteltavaa. 

12 comments:

  1. THL:n Timo Partosella mielenkiintoinen kirjoitus terveysvaikutuksista ja aikavyöhykkeistä ja siitä missä kohtaa vyöhykettä kannattaa sijaita: https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/epaterveelliselle-kesaajalle-on-hyva-vaihtoehto-siirretaan-suomi-toiselle-aikavyohykkeelle

    ReplyDelete
  2. Tunnin siirto kaksi kertaa vuodessa tuntuu varsin vähäpätöiseltä verrattuna siihen, miten ainankin itsellä vuorokausirytmi vaihtelee. Joskus nukkumaan klo 22, joskus 01. Joskus tulee nukuttua varsin katkonaisesti, joskus sikeämmin. Joskus tulee herättyä ennen kellon soittoa, joskus ei millään menaa herätä. Viikonloput sotkevat rytmin täysin. Myöhään nukkumaan ja myöhään ylös. Joskus vielä iltapäivänokoset päälle. Joka maantai saisi kelloja siirtää pari tuntia taaksepäin, jotta herääminen olisi helpompaa. Pidemillä lomilla rytmi on mitä sattuu. Samoin lapsilla koulun alkamisaika vaikuttaa paaaaaljon enemmän kuin kellon siirto. Koulu alkaa 8 - 11 välillä. Herääminen sen mukaisesti. Aika liioitellulta tuntuu kellon siirron vaikutus näiden päälle.

    ReplyDelete
  3. Eppäilen, että tuota tunnin heittoa ei kukaan huomaisikaan, ellei sitä olisi tehtävä omatoimisesti moniin kelloihin. Joku lypsylehmä toki saattaa olla poikkeus, mutta mikäpä estää lypsämästä niitä "vanhaan" aikaan.

    5-6 tunnin jet lag kyllä alkaa tuntua, jos jostain kaukaa palaa kotimaisemiin. Samaten Tallinnan 23 tunnin aikaero on aiheuttanut monille huonoa oloa.

    ReplyDelete
  4. Haitat ovat varmaan kovin yksilöllisiä. Meikäläiselle eläkevaarille, jonka nukkumaan meno ja aamulla ylösnousu perustuu yleensä väsymystilaan, ei kellon aikaan, kesä- ja talviajan vaihtamisella ei ole juurikaan vaikutusta. Kellojen siirtämisen harmikin on aika pieni. Suurinta se on nykyisessä autossa, jossa pitää olla jokin terävä työkalu, jolla kellon aikaa voi muuttaa. Sitä kun ei ole koskaan käsillä silloin, kun muistaisi kellon ajan muuttaa.

    Mitään itselleni koituvaa hyötyä kesäajasta en ole keksinyt. Se ei tietenkään ole mikään perustelu vastustaa sitä. Olisi vain mukava nähdä sellaisia tutkimuksia ihan oikeasti, joissa on pystytty osoittamaan kesäajalla olevan positiivista vaikutusta energian säästöön, liikenneturvallisuuteen tai vaikka katujen turvallisuuteen. Muutenhan kaikki on pelkää guggenheimia. "Tutkimukset osoittavat, että minä olen oikeassa."

    ReplyDelete
  5. Vasta neljännellä kommentilla Suvanto pääsi Guggenheimiin. Onko puhti kateissa?

    ReplyDelete
  6. Jotenkin tuntuu aika koomiselta, kun mediassa päivitellään, miten kellojen siirto tunnilla saa ihmisissä vaikka mitä negatiivista aikaan, Ihmisiä kuolee järkytykseen, kun kello ei olekaan kolme, vaan vasta kaksi. Tunti sinne tai tänne on oman kokeukseni mukaan terveelle aikuiselle aivan samantekevää.

    Kun olen itse iltaihminen, ja nautin suuresti Suomen valoisista kesäilloista, tunti lisää valoa kesäiltoihin on minulle mieleinen juttu. Mutta toisaalta minun puolestani tuon kesäajan voisi pitää läpi vuoden. Kellonviisareiden siirtely ei tuota minulle iloa, ja nuo siirtoöiden aikamuutokset aiheuttavat ihan joutavaa sotkua.

    Mutta mitä auton kelloon ja teräviin työkaluihin tulee, suosittelen päästämään tuollaisen auton jo eläkkeelle, herrasmiesten autoissa kello osaa panna itsensä oikeaan aikaan radion RDS-signaalin avulla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jos tunti sinne tai tänne on aivan samantekevää, niin eikö silloin olisi loogisempaa lähteä siitä vaihtoehdosta, jossa on vähiten vaivaa ja harmia? Eli kelloja ei siirretä.

      Kesäillan valon määräähän ei kellon viisareiden siirtely lisää yhtään. Tietenkin, jos kotona on käsky käynyt, että viimeistään kymmeneksi kotiin, niin paremmin ehtii valoisaan aikaan. Toisaalta pimeässäkin on mukava tehdä kaikenlaisia ulkojuttuja, joten asialla on puolensa ja puolensa.

      Vuoden 1994 Renault Twingoni viettää nyt viimeistä vuottaan. Ensi keväänä en sitä enää katsasta, jos yhteinen taipaleemme vielä niin pitkälle muuten kantaa.

      Autoista ja herrasmiehistä puheenollen tuttavani sai kotonaan moitteita mm. vähemmän herrasmiesmäisestä ajotyylistään. Hänellä oli asiaan looginen ratkaisu. Ostetaan herrasmiehen auto, Jaguaari. Sitä autoahan ei tuttavani mukaan voisi ajaa muuten kuin herrasmiehen tyyliin. Toistaiseksi ei ole ollut näkyvissä mitään muutosta herrasmiehen suuntaan.

      Delete
    2. Juu, en ole kesäajan puolustaja varsinaisesti, mutta voisin siis pitää nykyisen kesäajan läpi vuoden, koska tykkään suomalaisesta kesäillan valoisuudesta, ja koska pimeänä vuodenaikana on kumminkin liian pimeää melkein koko ajan, eikä se kelloja siirtelemällä muuksi muutu. Kesäaika siis pidentää tällaisen työssä käyvän rahvaan valoisia kesäiltoja sen jälkeen, kun päivän palkkatyöt on tehty, ja se on kiva. Mutta tämä tietysti koskee vain meitä, jotka joudumme elämään pitkälti muiden sanelemien aikataulujen mukaan. Että ei niinkään kyse ole kotiintuloajoista vaan auringon laskun ajasta ja sen suhteesta kellonajan mukaan päättyviin arkisiin päivätoimiin.

      Tuo on vanhakantaista ajattelua, että Jaguar tekisi kuljettajastaan herrasmiehen, brittiläinen tekniikkaa tuppaa olemaan oudon vanhanaikaista. Brittiläiset insinöörit ovat hiljattain saaneet vihiä, että ulkomailla punainen ja sininen vesi tulevat samasta hanasta, ja sikäläinen insinööritiede keskittää tiettävästi nykyisin tarmonsa termostaattisuihkusekoittajahanojen tekniikan selvittämiseen ja kopioimiseen saarivaltakunnan käyttöön, ensimmäisiä prototyyppejä on jo käytössä, ja niillä täytellään innolla kuumavesipulloja sopivanlämpöisellä vedellä.

      Oikeastihan edellä sanottu oli tietysti vain kateutta, kun ei itselläni ole varaa Jaguariin eikä kykyjä herrasmiesmäiseen käytökseen.

      Delete
  7. Kyllä Suvanto varmaankin vielä Guggenheimiin palaa, tarvittaessa vaikka omalla bloggauksella aiheesta.

    Nyt vaan on niin, että herrasmies ei potki maassa makaavaa, ja just nyt Gugge on pahasti rähmällään. Jenkkikerjäläisten asema näyttää talven tullen heikkenevän romaniveljien tapaan. Ehkäpä molemmat palaavat keväällä, ja sitten taas on aika suomenmielisten ritarien vyöttää kupeensa ja tahkota sanan säilä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Guggenheim Helsinki nettisivuilta:

      "Lokakuun aikana järjestetään sarja yleisölle avoimia Guggenheim Helsinki Livekeskustelutilaisuuksia, joissa on mahdollista keskustella Guggenheim-säätiön edustajien kanssa museohankkeeseen liittyvistä uusista ideoista ja ajatuksista. Guggenheim-säätiö toivoo vilkasta kansalaiskeskustelua, johon mahdollisimman monet suomalaiset osallistuisivat. Kansalaiskeskustelun käynnistyttyä Helsingin kaupunki voisi päättää arkkitehtuurikilpailun aloittamisesta. Lisätietoa keskustelutilaisuuksista ja museohankkeesta löytyy internetistä osoitteesta www.guggenheimhki.fi."

      No minähän menin ja etsin lisätietoa. Guggenheim-porukka on järjestänyt tasan 2 kappaletta vilkkaita keskusteluja. Niistä ei löydy minkäänlaista tietoa netissä. Paljonko on ollut väkeä, mitä mieltä ollaan oltu.

      Guggenheimin omilla nettisivuilla on koottu julkisuudessa olleita kannanottoja. Miten ollakaan, kun laarin pohjatkin on lakaistu, niin on saatu parikymmnetä Guggenheimia puoltavaa kannanottoa. Mm. sellainen uutinen, jonka otsikon mukaan 52% suomalaisista kannattaa Guggenheimia Helsinkiin.

      http://www.guggenheimhki.fi/nakokulmia-guggenheimiin/puheenvuoroja-guggenheimista/

      No jaa. On sinne saatu yksi kriittinenkin kommentti mukaan. Jussi Halla-aholta. Miten sattuikin? Sama kuin siteerattaisiin Pirua Raamattua arvostelemassa. Jos Halla-aho vastustaa Guggenheimia, niin kaikkien vähänkin asemaansa ajattelevien on silloin kannatettava. Hinnalla millä hyvänsä.

      Guggenheim Helsinki on siis kehoittanut kansalaisia keskustelemaan, millainen Guggenheim Helsinkiin halutaan. Kun summaa yhteen mielipidetiedustelut ja sosiaalisen median varsin vilkkaan keskustelun, niin tulos on sellainen, josta entinen presidenttikin olisi sanonut, että tämän pitäisi olla selkeää tekstiä. Ei minkäänlaista. Ainakaan julkisen rahan avoimeen piikkiin.

      Delete
    2. Halla-ahon mielipiteiden vastustuksen logiikkaa.

      http://www.youtube.com/watch?v=blIQdtizcoE

      Delete
  8. Olen Suvannon kanssa samaa mieltä Kyllösen lausunnosta. Ei ministeri voi eikä hänen tarvitse olla perehtynyt kaikkiin edes oman alansa detaljeihin. Mutta ei silloin pidä mennä antamaan lausuntoja asioista, joihin ei ole perehtynyt. Kun jää pikku asioissa kiinni vastoin parempaa tietoa puhumisessa, niin sama epäily kohdistuu silloinkin, kun käsitellään suuria kysymyksiä. Se puhuu vain lämpimikseen.

    Kyllönen olisi voinut tässä todeta aivan viileästi, että tästä asiasta päätetään EU-tasolla eikä Suomella ole mitään intressiä lähteä tässä asiassa sooloilemaan.

    ReplyDelete