Tuesday, 1 October 2013

Suomen kannattaa kuunnella amerikkalaista myyntimiestä





Hesari otsikoi 1.10.2013 pääkirjoituksessaan.

"Suomen kannattaa kuunnella amerikkalaista ystävää

Ei ole mikään salaisuus, että Yhdysvaltain suurlähetystö on toiminut sillanrakentajana Guggenheimin museohankkeessa. Olipa itse hankkeesta mitä mieltä tahansa, kannattaa perehtyä Oreckin hanketta puoltaviin perusteluihin.

Kaupungit kilpailevat jo nyt asukkaista, joilla on paras tieto, taito ja osaaminen. Osaava väestö ruokkii liiketoimintaa ja luovuutta ja pitää pyörät pyörimässä. Jotta kaupunki houkuttelisi osaajia, sillä pitää olla globaalia mainetta ja vetovoimaa.

Vetovoimaa ei tietenkään rakenneta yhdestä palikasta, vaan se on monen asian summa. Juuri sen takia eri palikoita pitää miettiä aktiivisesti.

Suurlähettiläs Oreckin mielestä Helsinki on hieno kaupunki, josta voisi tulla erityislaatuinen. On hieman surullista, että tarvitaan amerikkalainen muistuttamaan suomalaisia tästäkin mahdollisuudesta."

No, minähän teen aina kuten suositellaan. Perehdyin Oreckin hanketta puoltaviin perusteluihin. Vastustaviin ei sattuneesta syystä ollut mahdollisuutta.

"Suurlähettilään mukaan Helsinki on nyt käännekohdassa. Pysyäkseen maailman mitassa merkittävänä Helsingin pitäisi muuttua mahtavasta (great) kaupungista erityislaatuiseksi (extraordinary).

'Tekeekö Guggenheim Helsingistä erityislaatuisen. Minun vastaukseni on, että ilman muuta se tekee', suurlähettiläs Oreck sanoi toimittajatapaamisessa maanantaiaamuna.

Oreck on pitkään ollut aktiivisesti yhteydessä osapuoliin, jotta eri puolilla maailmaa toimivan Guggenheim-säätiön uusi taidemuseo rakennettaisiin Helsinkiin.

Suurlähettiläs Oreck vertasi Guggenheim-hanketta Australian Sydneyn oopperataloon, joka on maailmanlaajuisesti tunnettu symboli kaupungille. Guggenheim-museo voisi hänestä olla Helsingille samanlainen maamerkki.

'Ihmiset menevät sinne, koska se on ikoninen, jännittävä. Sillä on maailmanlaajuinen vaikutus.'
Yhdysvaltalaisdiplomaatin mukaan maailman muutosta johtaa nyt globaali luova luokka, joka haluavat elää kaupungeissa. Siksi kaupunkien on tehtävä itsestään erityisiä houkutellakseen näitä ihmisiä ja pärjätäkseen kilpailussa.

'Mahtava ei riitä, pitää olla erityislaatuinen', Oreck sanoi."

Puhe on myyntimiehen puhetta. Jos olisin joka kerta ulkomailla ollessani ostanut vaikka maton, kun myyjä kertoo olevan paitsi minun myös Suomen ystävä, niin voisin tapetoida taloni sekä sisä- että ulkoseinät itämaisin matoin.

Minusta on surullista, eikä edes hieman Hesarin lukijoiden omilla aivoillaan ajattelukykyä halveksiva lobbaus Guggenheimin puolesta. Tästä ja muutamasta muustakin syystä minun 40 vuotta kestänyt tilaajasuhteeni Hesariin päättyy ensi sunnuntaina. Vanhaa Hesaria tulee hieman haikea ikävä, nykyistä ei tippaakaan.

Muuten vinkkinä Hesarin tilausta jatkaville. Kun irtisanoin tilauksen, niin sain kaksi soittoa lehdeltä. Molemmissa luvattiin tilausmaksuun merkittävää alennusta, jos jatkaisin sitä.  Vedätys onnistuu parhaiten, kun toisella on hätä kädessä. Se on elämän raaka laki.


Lähde: MTV3


ps. Ehkä tämä uutinen antaa minulle vielä hieman toivoa siitä, että kaikkia suomalaisia ei viedä kuin pässiä narussa. Tämänkin blogin kirjoitukset ovat saattaneet omalta pienen pienen osaltaan olleet rohkaisemassa ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan eikä uskomaan kaikkiin myyntimiesten tyhjän päällä oleviin hehkutuksiin.



8 comments:

  1. Minä kun olen niin yksinkertainen maalaisäijä ja kaukana mistään taiteeseen liittyvästä, niin oletan, että tuon lauseen toteuttaminen voisi nähdäkseni paremmin alkaa Helsingissä siitä, että siellä ensi talvena tehtäisiin lumityöt ja siivottaisiin kadut. 3-4 kuukauden motitus lähinnä v******aa asukkaita, eikä ainakaan houkuttele niitä osaajia paikkakunnalle.


    "Pysyäkseen maailman mitassa merkittävänä Helsingin pitäisi muuttua mahtavasta (great) kaupungista erityislaatuiseksi (extraordinary)."

    ReplyDelete
    Replies
    1. Millähän maanittelulla sellainen osaaja kuin Elop saatiin houkuteltua Helsinkiin? Ehkä hän kanadalaisena oli niin sivistymätön moukka, että tuli, vaikka ei ollut edes Guggenheimia?

      Delete
  2. Kun en ymmärrä, miksi suomalaisten pitäisi toistamiseen tarttua tilaisuuteen, joka ei toistu, niin olen paitsi tyhmä niin myös mm. anti-amerikkalainen ja -semitisti, impivaaralainen sisäänpäin kääntyjä, menneeseen tarttuja, luuserin unelman kannattaja. Noin alkajaiseksi. Muitakin kuvaavia luonnehdintoja löytyisi, jos viitsisi vähän penkoa nettiä.

    Meitä samaa sorttia olevia on gallupin mukaan 75% suomalaisista. Joukossa näköjään tyhmyys tiivistyy. MOT.

    ReplyDelete
  3. Ehkäpä emme vain ymmärrä maailman muutosta. Silloin joskus maailmassa hakeuduttiin paikkakunnalle, jossa oli opiskelumahdollisuuksia ja työpaikkoja. Kumpikin oli tärkeä juttu, oikeastaan välttämätön.

    Ehkäpä nykyisin sitten väki vastaavasti kerääntyy hengailemaan paikkakunnille, joilla on huvipuistoja, kylpylöitä ja liisinkitaiteen palatseja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. P.S. Oliskohan tuo yllä oleva kuva jotenkin vertauskuvallinen, noin nykytyylillä kuvattuna. Hauis on hyvässä kunnossa, mutta päästä puuttuu pala.

      Delete
  4. http://blogit.demari.fi/terveisiahelsingista/2013/10/02/julkisen-rahoituksen-osuus-guggenheim-hankkeessa-ei-ole-laskenut/

    ReplyDelete
  5. "Guggenheim-säätiö on kiinnostunut mahdollisuudesta perustaa Helsinkiin Guggenheim-museo. Säätiö näkee Helsingin yhtenä parhaista mahdollisista paikoista seuraavalle Guggenheim-museolle ja uskoo, että hankkeesta hyötyisivät niin Helsingin kaupunki, suomalainen yhteiskunta kuin Guggenheim-säätiö."

    Mikä yhteisö tahansa on kiinnostunut perustamaan filiaalin Helsinkin – helsinkiläisten rahoilla. Hankkeesta hyötyisi vuorenvarmasti vain Guggenheim-säätiö, muiden hyötyminen on tässä vaiheessa pelkästään uskonasia. Evidenssin valossa Helsingin ja Suomen hyötyminen on vähintään epävarmoja saatavia.

    Meillä Berliinissä kioskissa laitettiin lappu luukulle huonon kannattavuuden vuoksi. Yksi perustelu Guggenheimin puolesta on se, että museo toisi Suomelle mainetta joka tapauksessa. Kuinka paljon painoa on laitettu sille skenaariolle, että museosta tulisi floppi.Sen rakennuskustannukset karkaisivat käsistä ja kävijämäärät jäisivät jopa alle realistisenkin noin 250.000 kävijän? Suomalaisten hankkeesta saama maine ei välttämättä olisikaan kulttuuriystävällinen kansa vaan höplästä vedettävät hölmöt, jotka ovat valmiita lähtemään herrojen kanssa marjaan heti kun herrat vähänkin kehuvat. Näihän herrat ovat aina höynäyttäneet narreja.

    ReplyDelete
  6. Ari Wiseman (Wiisas mies):

    "Guggenheim-säätiön uudessa ehdotuksessa on kansalaiskeskustelun pohjaksi esitetty useampia vaihtoehtoisia malleja hankkeen rahoittamiseksi. Näissä malleissa kustannusten jako vaihtelee niin, että esimerkiksi museorakennuksen rahoittajana toimii joko Suomen valtio tai Helsingin kaupunki ja valtio yhdessä, ei siis Helsingin kaupunki yksin."

    Kun Guggenheim on projektin ainoa takuuvarma hyötyjä, niin voisiko jossain rahoitusmallissa ajatella myös Guggiksen olevan yksi rahoittajista?

    ReplyDelete