sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Erään suhteen loppu





Tänään hain postilaatikosta viimeisen Helsingin Sanomat 40 vuoden yhteisen elon jälkeen. Toki vain kuolema on maailmassa peruuttamaton, mutta ilman painettua Hesaria meidän huushollissa mennään ainakin toistaiseksi.

Syitä on useita. Luettelen tässä tärkeimmät.

1. Hesarin minulle (ja monille muille lehden avustajille) tarjoama free-sopimus oli  niin tökerö ja minua sekä älyllisellä että emotionaalisella tasolla loukkaava, että näin jälkeen päin ajatellen minun olisi pitänyt lopettaa tilaus jo silloin. Annoin kuitenkin armon käydä oikeudessa.

2. Hesarin puffaus Guggenheimin museon saamiseksi Helsinkiin on ollut täysin pässinä Guggenheim-säätiön narussa juoksemista. Kun Hesari pääkirjoitus sivulla määrittelee minut Guggenheimin vastustajana impivaaralaiseksi itseensä käpertyjäksi, antisemiitiksi ja kaikin puolin mistään kulttuurista mitään ymmärtämättömäksi, niin näkemyksemme hankkeesta ja sen vastustajista eivät kohtaa. En lopeta lehden tilausta suinkaan siksi, että en kestäisi eriäviä mielipiteitä, mutta Hesarin tyyli tuoda ne esille ei enää vastaa käsitystä journalistisesta keskustelusta ja sen toisen osapuolen näkemysten kunnioittamisesta. Jos kaipaan enemän retoriikkaa kuin journalistiikkaa, niin yhtä hyvin voin tilata Vartiotornin. Sen sai ainakin vielä jokin aika sitten ilmaiseksi.

3. Vaikka Hesari tulee suunnilleen eurolla lähes joka aamu laatikkoon kannettuna aamukahvin totutuksi kaveriksi, niin se vie ei niin kovin suuresta eläkkeestäni kuitenkin 400 euroa vuodessa. Kun olosuhteiden pakosta olen joutunut priorisoimaan menojani, niin nykyinen Hesari valitettavasti oli siinä listassa aika korkealla. Itse itseni kanssa käymät Hesarin tilauksen jatkamisen YT-neuvottelut kestivät noin viisi vuotta, mutta näin siinä nyt sitten kävi. No hard feelings. Jatkamme molemmat omiin suuntiimme.

1 kommentti:

Matti Äyräs kirjoitti...

"Sammeli Heikkinen kirjoittaa, ettei pidä Guggenheimia taloudellisesti kannattava Helsingille.

Guggenheim Helsingin vuosittaisten myönteisten taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan 41 miljoonaa euroa. Museon arvioidaan työllistävän suoraan 103–111 ihmistä ja sen epäsuorien työllisyysvaikutusten Suomessa arvioidaan olevan ainakin 340–380 työpaikkaa.


Uuden museon toimintakustannuksiin käytettyjen julkisten panostusten jälkeen museon nettoverotuotto olisi 3 miljoonaa euroa vuodessa.


Guggenheim Helsinki olisi pitkän tähtäimen kansallinen investointi, jolla olisi laaja-alainen merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisesta näkökulmasta.


Ari Wiseman,
Solomon R. Guggenheim -säätiön varajohtaja"

Hyvä esimerkki Guggiksen omasta retoriikasta. "Arvioidaan". Se tarkoittaa sitä, että Guggenheimin omissa erittäin tarkoitushakuisissa laskemissa on saatu hanke näyttämään kannattavalta myös muiden kuin Guggenheimin osalta. Toisaalta on korostettu Guggenheimin "riskinkantohalua" ja sidottu miljoonan hallintomaksuun noin 500.00 euron jousto, jos kävitavoitteet eivät toteudukaan.